Mitä rehellistä työhösi liittyvää mielipidettä et voi sanoa ääneen?

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelun parissa työskentelee rahan- ja vallanhimoisia ihmisiä. He ovat täysin epäreiluja, jopa narsistisilla piirteillä. Sijoitetut lapset eivät edisty vaan taantuvat, eikä kukaan kiinnostu tarpeeksi huomatakseen yhtään mitään. Kun ei ihan räikeästi lakia rikota ja somessa leikitään mallikasta, niin onpa ihanaa ja annetaanpa lisää jo valmiiksi kärsineitä teille. Kulissien takana tapahtuu ja se sallitaan, koska lapset ovat lojaaleja ja jos eivät ole, höpöttelevät omiaan.

Ei tietenkään eikä onneksi koske kaikkia yksiköitä, mutta.

Tämä valitettavasti koskee kaikkia auttamis- tai viranomaistahoja. Se on outo juttu, että valta ja ylivoima kiehtoo eniten tietyntyyppisiä ihmisiä.

Emme toisella asteella mielellään ota muita kuin suomalaisia nuoria (pakollisen yhteishaun lisäksi) koska vaikka peruskoulun käyvät , ei kieltä osata eikä muutenkaan ole opiskeluun kiinnostusta. Kielivaatimukset on tahalteen tiukat, kun tiedetään et ei ne niitä läpi pääse. Emme myöskään ota sisään elämästä syrjäytyneitä, välillä tuntuu pahalle mutta kun tiedetään jo lähtövaiheessa ettei opinnot tule loppuun tai jos tulee, ei ne työpaikkaa saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaiset, etenkin kehitysvammaiset, saavat todella paljon etuuksia jo nyt. Siitä juurikin tämä ryhmä on aina ensimmäisenä äänessä, jos käydään keskustelua resursseista, siis että heiltä ei missään nimessä saa leikata mitään. Nyt uusin juttu on, että talousvaikeuksissa oleva kunta yrittää asuttaa kehitysvammaiset aikuiset edullisempaan, pysyvään paikkaan, jossa palveluntarjoaja olisi kunta itse eikä yksityinen puoli. Ainoa syy, miksi vammaiset ja heidän omaisensa tappelevat tässä vastaan, on että mitään ei saisi periaatteesta muuttaa. Mitään huononnusta asumisoloihin tms. ei ole tulossa, ei vaan saisi olla muutoksia. Helvetin raskasta porukkaa. 

Vammaisaktivistit ovat pahimpia. Kunta maksaa kotiin hoitajat, jotka käyvät yötä päivää kääntelemässä, syöttämässä jne. ihmistä, joka ei ehkä pysty edes nielemään kunnolla itse. Mutta kun on se OIKEUS asua omassa kodissaan ITSENÄISESTI. Kuinka itsenäistä tuollainen elämä sitten on, sitä sopii kysyä. Mutta niin vaan heidänkin pitäisi nyt saada alipalkatut hoitajansa vääntelemään heitä erilaisiin seksiasentoihin, koska heidän OIKEUTENSA. 

Ja vähävaraisten lapsille ei yhteiskunta kustanna retkiä Särkänniemeen tai vaikkapa konserttiin, kun taas kehitysvammaiset pääsee sinne taksilla. Monella normaaliälyisellä vähävaraisen lapsella olisi kuitenkin tulevaisuus edessä, mutta perheen heikot tulot, joista vaan leikataan, voivat vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.

Olen jutellut yhden fyysisesti vammaisen kanssa ja kysyin, että onko hänen mielestä vammaiset onnellisia, kun tuli mieleen Sanna Sepponen, jonka mielestä vammaiset osaa iloita. Kaverin mielestä ei se mene näin, ja vammaisillakin Sepponen tarkoitti kehitysvammaisia. Kaveri on kyllä itsekin nähnyt, kuinka kehitysvammaisten raha-asioista ja lääkäreistä huolehtii lähipiiri. Juu, totta kai on aikaa olla onnellinen eikä varjopuolet elämässä paina. Kaveri joutuu taas pähkäilemään, että riittääkö rahat laskujen maksamiseen ja hammaslääkärillekin pitäisi itse varata ajat.

Nyt tulee sitä itseään niskaan, mutta tulkoot. 

Minulla on kaksi lasta, toinen ns. erityinen ja toinen tavis. Siinä missä tavis sinnittelee ylisuuressa luokassa, kävelee retkipäivinä useita kilsoja ja joutuu keräämään myyjäisillä luokalleen retkirahaa, erityinen senkun porskuttaa sairaalakoulussa: ryhmässä on alle kymmenen oppilasta, oppilaat kustannetaan ainakin kahdesti vuodessa johonkin kohteeseen mihin taviksilla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä veronmaksajien piikkiin (viime vuonna kohde oli heille varattu sali elokuvateatterista, tottakai poppareineen ja muine lisäkuluineen) ja kevätjuhlat pidetään uskomattoman pröystäilevissä paikoissa (kaupungin vanhin teatterirakennus). Milloin tuodaan perhettä koululle, milloin leivotaan pullaa opiskelun sijaan. Tilanteet toki muuttuvat, mutta jos peruskoulu käydään sairaalakoulussa, millä todennäköisyydellä samat henkilöt ovat aikuisena veronmaksajia? Niinpä.

Ja siinä missä tavis on kävellyt koululleen ekaluokkalaisesta asti säässä kuin säässä pari kilsaa per suunta (+ retkipäivinä helposti triplasti tuon), erityistä kuskataan jokaiseen kohteeseen kunnan toimesta. Kyllä tavista suoraan sanottuna v*tuttaa, kun lähtee itse sateessa tarpomaan, ja tämä toinen matkustaa mukavasti omalla taksilla (sijainnin vuoksi kyytiin ei tule muita). Kovasti palaa rahaa niihin, jotka eivät tule tälle yhteiskunnalle mitään koskaan tuottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin piestä ne tyypit jotka ostaa tiskistä 15 euron lohifileen ja tumppaa sen jonnekkin maustehyllyyn pilaantumaan.

Työssä kassalla/lihatiskillä

Ei se ole sulta pois. Taidatkin olla itse kauppias.

Tämä. En ole koskaan käsittänyt, miksi ihmiset tuhlaavat energiaa välittämällä asioista, jotka eivät heille mitenkään kuulu. Vai onko rivimyyjän palkka niin huikea, että se saa välittämään ruokahävikistä ja muista kauppiaan eduista? :)

No just näin kun ei ajatella yhtään omaa napaa pidemmälle. Kyllä se kauppias sen hävikin tuotteiden hintoihin laittaa eli maksamme kaikki näiden hyllyyn piilottelijoiden aikaansaannoksia.

Perustuuko tämä ei ole sulta pois -kommentointi siihen, että nää tyypit luulevat kaupan työntekijöiden olevan jotain kiinteää kalustusta tai kenties kaupan myyjiä 24/7. Ei tuota nyt oikein muulla voi selittää... Ihan vain pikkujuttu, se myyjä on töissä sen työvuoronsa ajan ja loput päivästä ihan normaali vapaa-aikaansa viettävä ihminen, joka käy myös ruokakaupassa, ihan sama onko kyseessä se oma työpaikka vai joku muu kauppa, kun kaikkialla tätä luultavasti jonkin verran harrastetaan.

Ainakin oma kommenttini koskien energiantuhlausta perustuu vain ja ainoastaan siihen, että elämä muuttuu paljon kivemmaksi, kun ei stressaa asioista, joihin ei voi vaikuttaa: myyjänä et ole vastuussa asiakkaiden tekemisistä ja vaikka tuntuukin kurjalta kun menee tavaroita hukkaan, sellaista se joskus on. C'est la vie. Laske irti tuollaisten murehtimisesta, ja keskity mukaviin juttuihin elämässäsi. :)

No kyllä mua vaan vatuttaa jos vaikka jonkun toisen fillari varastetaan, koska se tarkoittaa että omaakaan ei ole turvallista jättää mihkään, ja niin edelleen. On vaikea ajatella "sellaista se joskus on". Ja vihaan sitä että eläinperäisiä tuotteita paiskotaan roskiin. Sorry, jotkut asiat vaan ottaa mua päähän. Mutta olen varma että jotkut jutut jotka ottaa sua päähän ei ota mua päähän yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaiset, etenkin kehitysvammaiset, saavat todella paljon etuuksia jo nyt. Siitä juurikin tämä ryhmä on aina ensimmäisenä äänessä, jos käydään keskustelua resursseista, siis että heiltä ei missään nimessä saa leikata mitään. Nyt uusin juttu on, että talousvaikeuksissa oleva kunta yrittää asuttaa kehitysvammaiset aikuiset edullisempaan, pysyvään paikkaan, jossa palveluntarjoaja olisi kunta itse eikä yksityinen puoli. Ainoa syy, miksi vammaiset ja heidän omaisensa tappelevat tässä vastaan, on että mitään ei saisi periaatteesta muuttaa. Mitään huononnusta asumisoloihin tms. ei ole tulossa, ei vaan saisi olla muutoksia. Helvetin raskasta porukkaa. 

Vammaisaktivistit ovat pahimpia. Kunta maksaa kotiin hoitajat, jotka käyvät yötä päivää kääntelemässä, syöttämässä jne. ihmistä, joka ei ehkä pysty edes nielemään kunnolla itse. Mutta kun on se OIKEUS asua omassa kodissaan ITSENÄISESTI. Kuinka itsenäistä tuollainen elämä sitten on, sitä sopii kysyä. Mutta niin vaan heidänkin pitäisi nyt saada alipalkatut hoitajansa vääntelemään heitä erilaisiin seksiasentoihin, koska heidän OIKEUTENSA. 

Ja vähävaraisten lapsille ei yhteiskunta kustanna retkiä Särkänniemeen tai vaikkapa konserttiin, kun taas kehitysvammaiset pääsee sinne taksilla. Monella normaaliälyisellä vähävaraisen lapsella olisi kuitenkin tulevaisuus edessä, mutta perheen heikot tulot, joista vaan leikataan, voivat vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.

Olen jutellut yhden fyysisesti vammaisen kanssa ja kysyin, että onko hänen mielestä vammaiset onnellisia, kun tuli mieleen Sanna Sepponen, jonka mielestä vammaiset osaa iloita. Kaverin mielestä ei se mene näin, ja vammaisillakin Sepponen tarkoitti kehitysvammaisia. Kaveri on kyllä itsekin nähnyt, kuinka kehitysvammaisten raha-asioista ja lääkäreistä huolehtii lähipiiri. Juu, totta kai on aikaa olla onnellinen eikä varjopuolet elämässä paina. Kaveri joutuu taas pähkäilemään, että riittääkö rahat laskujen maksamiseen ja hammaslääkärillekin pitäisi itse varata ajat.

Nyt tulee sitä itseään niskaan, mutta tulkoot. 

Minulla on kaksi lasta, toinen ns. erityinen ja toinen tavis. Siinä missä tavis sinnittelee ylisuuressa luokassa, kävelee retkipäivinä useita kilsoja ja joutuu keräämään myyjäisillä luokalleen retkirahaa, erityinen senkun porskuttaa sairaalakoulussa: ryhmässä on alle kymmenen oppilasta, oppilaat kustannetaan ainakin kahdesti vuodessa johonkin kohteeseen mihin taviksilla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä veronmaksajien piikkiin (viime vuonna kohde oli heille varattu sali elokuvateatterista, tottakai poppareineen ja muine lisäkuluineen) ja kevätjuhlat pidetään uskomattoman pröystäilevissä paikoissa (kaupungin vanhin teatterirakennus). Milloin tuodaan perhettä koululle, milloin leivotaan pullaa opiskelun sijaan. Tilanteet toki muuttuvat, mutta jos peruskoulu käydään sairaalakoulussa, millä todennäköisyydellä samat henkilöt ovat aikuisena veronmaksajia? Niinpä.

Ja siinä missä tavis on kävellyt koululleen ekaluokkalaisesta asti säässä kuin säässä pari kilsaa per suunta (+ retkipäivinä helposti triplasti tuon), erityistä kuskataan jokaiseen kohteeseen kunnan toimesta. Kyllä tavista suoraan sanottuna v*tuttaa, kun lähtee itse sateessa tarpomaan, ja tämä toinen matkustaa mukavasti omalla taksilla (sijainnin vuoksi kyytiin ei tule muita). Kovasti palaa rahaa niihin, jotka eivät tule tälle yhteiskunnalle mitään koskaan tuottamaan.

Totta! Mutta yhteiskunta on mukavampi paikka kaikille kun näitä "tulevaisuuden veroamaksamattomia" ei päästetä putoamaan rattailta. Ymmärrän kyllä että yletön hyysäys voi olla ärsyttävää kun se niin läheltä näkee. Sori alkoi jotenkin naurattaa kauheesti tämä juttusi, kuulostat hauskalta ja jaksavalta vanhemmalta. On ihan okei että rasittaa joskus kaikki.

Kaikkee,mut vaitiolivelvollisuus estää.Pidän sen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin piestä ne tyypit jotka ostaa tiskistä 15 euron lohifileen ja tumppaa sen jonnekkin maustehyllyyn pilaantumaan.

Työssä kassalla/lihatiskillä

Ei se ole sulta pois. Taidatkin olla itse kauppias.

Tämä. En ole koskaan käsittänyt, miksi ihmiset tuhlaavat energiaa välittämällä asioista, jotka eivät heille mitenkään kuulu. Vai onko rivimyyjän palkka niin huikea, että se saa välittämään ruokahävikistä ja muista kauppiaan eduista? :)

No just näin kun ei ajatella yhtään omaa napaa pidemmälle. Kyllä se kauppias sen hävikin tuotteiden hintoihin laittaa eli maksamme kaikki näiden hyllyyn piilottelijoiden aikaansaannoksia.

Perustuuko tämä ei ole sulta pois -kommentointi siihen, että nää tyypit luulevat kaupan työntekijöiden olevan jotain kiinteää kalustusta tai kenties kaupan myyjiä 24/7. Ei tuota nyt oikein muulla voi selittää... Ihan vain pikkujuttu, se myyjä on töissä sen työvuoronsa ajan ja loput päivästä ihan normaali vapaa-aikaansa viettävä ihminen, joka käy myös ruokakaupassa, ihan sama onko kyseessä se oma työpaikka vai joku muu kauppa, kun kaikkialla tätä luultavasti jonkin verran harrastetaan.

Ainakin oma kommenttini koskien energiantuhlausta perustuu vain ja ainoastaan siihen, että elämä muuttuu paljon kivemmaksi, kun ei stressaa asioista, joihin ei voi vaikuttaa: myyjänä et ole vastuussa asiakkaiden tekemisistä ja vaikka tuntuukin kurjalta kun menee tavaroita hukkaan, sellaista se joskus on. C'est la vie. Laske irti tuollaisten murehtimisesta, ja keskity mukaviin juttuihin elämässäsi. :)

No kyllä mua vaan vatuttaa jos vaikka jonkun toisen fillari varastetaan, koska se tarkoittaa että omaakaan ei ole turvallista jättää mihkään, ja niin edelleen. On vaikea ajatella "sellaista se joskus on". Ja vihaan sitä että eläinperäisiä tuotteita paiskotaan roskiin. Sorry, jotkut asiat vaan ottaa mua päähän. Mutta olen varma että jotkut jutut jotka ottaa sua päähän ei ota mua päähän yhtään.

Niin, oikeassa olet. Omassa kunnassani varastetaan noita fillareita niin paljon, että päätin olla hankkimatta sellaista ollenkaan. Kävelen, menen bussilla tai otan taksin. Myönnän että ajattelutapani on vähän erikoinen ja kenties myös välttelevä, mutta koen myös että voin henkisesti parhaiten, kun jaksan suhtautua huumorilla elämään. 

t. aiempi

Vierailija kirjoitti:

Asiakkaista 99,5 % on helvetistä ja voisi kärrätä suoraan polttouuniin. Terveisin asiakaspalvelija.

Allekirjoitan tämän, melkein 20 vuotta asiakaspalvelua tehneenä ja alaa vaihtaneena en kaipaa yhtäkään asiakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaiset, etenkin kehitysvammaiset, saavat todella paljon etuuksia jo nyt. Siitä juurikin tämä ryhmä on aina ensimmäisenä äänessä, jos käydään keskustelua resursseista, siis että heiltä ei missään nimessä saa leikata mitään. Nyt uusin juttu on, että talousvaikeuksissa oleva kunta yrittää asuttaa kehitysvammaiset aikuiset edullisempaan, pysyvään paikkaan, jossa palveluntarjoaja olisi kunta itse eikä yksityinen puoli. Ainoa syy, miksi vammaiset ja heidän omaisensa tappelevat tässä vastaan, on että mitään ei saisi periaatteesta muuttaa. Mitään huononnusta asumisoloihin tms. ei ole tulossa, ei vaan saisi olla muutoksia. Helvetin raskasta porukkaa. 

Vammaisaktivistit ovat pahimpia. Kunta maksaa kotiin hoitajat, jotka käyvät yötä päivää kääntelemässä, syöttämässä jne. ihmistä, joka ei ehkä pysty edes nielemään kunnolla itse. Mutta kun on se OIKEUS asua omassa kodissaan ITSENÄISESTI. Kuinka itsenäistä tuollainen elämä sitten on, sitä sopii kysyä. Mutta niin vaan heidänkin pitäisi nyt saada alipalkatut hoitajansa vääntelemään heitä erilaisiin seksiasentoihin, koska heidän OIKEUTENSA. 

Ja vähävaraisten lapsille ei yhteiskunta kustanna retkiä Särkänniemeen tai vaikkapa konserttiin, kun taas kehitysvammaiset pääsee sinne taksilla. Monella normaaliälyisellä vähävaraisen lapsella olisi kuitenkin tulevaisuus edessä, mutta perheen heikot tulot, joista vaan leikataan, voivat vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.

Olen jutellut yhden fyysisesti vammaisen kanssa ja kysyin, että onko hänen mielestä vammaiset onnellisia, kun tuli mieleen Sanna Sepponen, jonka mielestä vammaiset osaa iloita. Kaverin mielestä ei se mene näin, ja vammaisillakin Sepponen tarkoitti kehitysvammaisia. Kaveri on kyllä itsekin nähnyt, kuinka kehitysvammaisten raha-asioista ja lääkäreistä huolehtii lähipiiri. Juu, totta kai on aikaa olla onnellinen eikä varjopuolet elämässä paina. Kaveri joutuu taas pähkäilemään, että riittääkö rahat laskujen maksamiseen ja hammaslääkärillekin pitäisi itse varata ajat.

Nyt tulee sitä itseään niskaan, mutta tulkoot. 

Minulla on kaksi lasta, toinen ns. erityinen ja toinen tavis. Siinä missä tavis sinnittelee ylisuuressa luokassa, kävelee retkipäivinä useita kilsoja ja joutuu keräämään myyjäisillä luokalleen retkirahaa, erityinen senkun porskuttaa sairaalakoulussa: ryhmässä on alle kymmenen oppilasta, oppilaat kustannetaan ainakin kahdesti vuodessa johonkin kohteeseen mihin taviksilla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä veronmaksajien piikkiin (viime vuonna kohde oli heille varattu sali elokuvateatterista, tottakai poppareineen ja muine lisäkuluineen) ja kevätjuhlat pidetään uskomattoman pröystäilevissä paikoissa (kaupungin vanhin teatterirakennus). Milloin tuodaan perhettä koululle, milloin leivotaan pullaa opiskelun sijaan. Tilanteet toki muuttuvat, mutta jos peruskoulu käydään sairaalakoulussa, millä todennäköisyydellä samat henkilöt ovat aikuisena veronmaksajia? Niinpä.

Ja siinä missä tavis on kävellyt koululleen ekaluokkalaisesta asti säässä kuin säässä pari kilsaa per suunta (+ retkipäivinä helposti triplasti tuon), erityistä kuskataan jokaiseen kohteeseen kunnan toimesta. Kyllä tavista suoraan sanottuna v*tuttaa, kun lähtee itse sateessa tarpomaan, ja tämä toinen matkustaa mukavasti omalla taksilla (sijainnin vuoksi kyytiin ei tule muita). Kovasti palaa rahaa niihin, jotka eivät tule tälle yhteiskunnalle mitään koskaan tuottamaan.

Itse ainakin tällaisena ns. erityisenä (lukihäiriö ja adhd) oon vaan ylpeä, ettei perheessä paasattu ja tehty mitään puolestani. Toki jelpattiin ja opetettiin. Kuitenkin munkin piti perheessä kävellä kolmen kilometrin matka kouluun siinä missä ns. terveiden sisarusteni, satoi tai paistoi.

Kyllä, musta tuli veronmaksaja ja päädyin lukihäiriöluokalta lukioon ja sitten hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi. Nyt tosin haluaisin saada nopeasti tutkinnon, ja luovasta, kädentaitoja vaativasta työstä pitävänä ajattelin hakea kampaajakouluun.

Vähintään puolet siitä, mitä meidän yksikössä tehdään päivisin, on joko täysin turhaa tai ei johda mihinkään järkevään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaiset, etenkin kehitysvammaiset, saavat todella paljon etuuksia jo nyt. Siitä juurikin tämä ryhmä on aina ensimmäisenä äänessä, jos käydään keskustelua resursseista, siis että heiltä ei missään nimessä saa leikata mitään. Nyt uusin juttu on, että talousvaikeuksissa oleva kunta yrittää asuttaa kehitysvammaiset aikuiset edullisempaan, pysyvään paikkaan, jossa palveluntarjoaja olisi kunta itse eikä yksityinen puoli. Ainoa syy, miksi vammaiset ja heidän omaisensa tappelevat tässä vastaan, on että mitään ei saisi periaatteesta muuttaa. Mitään huononnusta asumisoloihin tms. ei ole tulossa, ei vaan saisi olla muutoksia. Helvetin raskasta porukkaa. 

Vammaisaktivistit ovat pahimpia. Kunta maksaa kotiin hoitajat, jotka käyvät yötä päivää kääntelemässä, syöttämässä jne. ihmistä, joka ei ehkä pysty edes nielemään kunnolla itse. Mutta kun on se OIKEUS asua omassa kodissaan ITSENÄISESTI. Kuinka itsenäistä tuollainen elämä sitten on, sitä sopii kysyä. Mutta niin vaan heidänkin pitäisi nyt saada alipalkatut hoitajansa vääntelemään heitä erilaisiin seksiasentoihin, koska heidän OIKEUTENSA. 

Ja vähävaraisten lapsille ei yhteiskunta kustanna retkiä Särkänniemeen tai vaikkapa konserttiin, kun taas kehitysvammaiset pääsee sinne taksilla. Monella normaaliälyisellä vähävaraisen lapsella olisi kuitenkin tulevaisuus edessä, mutta perheen heikot tulot, joista vaan leikataan, voivat vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.

Olen jutellut yhden fyysisesti vammaisen kanssa ja kysyin, että onko hänen mielestä vammaiset onnellisia, kun tuli mieleen Sanna Sepponen, jonka mielestä vammaiset osaa iloita. Kaverin mielestä ei se mene näin, ja vammaisillakin Sepponen tarkoitti kehitysvammaisia. Kaveri on kyllä itsekin nähnyt, kuinka kehitysvammaisten raha-asioista ja lääkäreistä huolehtii lähipiiri. Juu, totta kai on aikaa olla onnellinen eikä varjopuolet elämässä paina. Kaveri joutuu taas pähkäilemään, että riittääkö rahat laskujen maksamiseen ja hammaslääkärillekin pitäisi itse varata ajat.

Nyt tulee sitä itseään niskaan, mutta tulkoot. 

Minulla on kaksi lasta, toinen ns. erityinen ja toinen tavis. Siinä missä tavis sinnittelee ylisuuressa luokassa, kävelee retkipäivinä useita kilsoja ja joutuu keräämään myyjäisillä luokalleen retkirahaa, erityinen senkun porskuttaa sairaalakoulussa: ryhmässä on alle kymmenen oppilasta, oppilaat kustannetaan ainakin kahdesti vuodessa johonkin kohteeseen mihin taviksilla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä veronmaksajien piikkiin (viime vuonna kohde oli heille varattu sali elokuvateatterista, tottakai poppareineen ja muine lisäkuluineen) ja kevätjuhlat pidetään uskomattoman pröystäilevissä paikoissa (kaupungin vanhin teatterirakennus). Milloin tuodaan perhettä koululle, milloin leivotaan pullaa opiskelun sijaan. Tilanteet toki muuttuvat, mutta jos peruskoulu käydään sairaalakoulussa, millä todennäköisyydellä samat henkilöt ovat aikuisena veronmaksajia? Niinpä.

Ja siinä missä tavis on kävellyt koululleen ekaluokkalaisesta asti säässä kuin säässä pari kilsaa per suunta (+ retkipäivinä helposti triplasti tuon), erityistä kuskataan jokaiseen kohteeseen kunnan toimesta. Kyllä tavista suoraan sanottuna v*tuttaa, kun lähtee itse sateessa tarpomaan, ja tämä toinen matkustaa mukavasti omalla taksilla (sijainnin vuoksi kyytiin ei tule muita). Kovasti palaa rahaa niihin, jotka eivät tule tälle yhteiskunnalle mitään koskaan tuottamaan.

Millä tavalla tämä lapsi on erityinen? Tunnen mm. lukihäiriöisistä ja liikuntavammaisista veronmaksajia. Ei nuo kaksi vielä tarkoita alhaista älykkyyttä eivätkä tuttuni ole mitään pullan leipomista opetelleet tai menneet elokuviin yhteiskunnan verovaroilla, vaan opiskelu on ollut syvällistä eikä leikkikoulua.

Äitiysneuvolaan kuudetta odottaen kun pakka leviää käsiin jo viiden edellisen kanssa ja 4/5 niistä on nepsyjä tai muuten erityislapsia?

Ei näin, rakas asiakkaani, ei näin. Kondomit on keksitty.

Terv. neuvolaterkkarisi

Vierailija kirjoitti:

Äitiysneuvolaan kuudetta odottaen kun pakka leviää käsiin jo viiden edellisen kanssa ja 4/5 niistä on nepsyjä tai muuten erityislapsia?

Ei näin, rakas asiakkaani, ei näin. Kondomit on keksitty.

Terv. neuvolaterkkarisi

Usein syy ja seuraus korreloi. Voi olla "normaaliaivot" omaavana vaikea ymmärtää, että erityisyys todella tuo mukanaan sen, ettei suunnittele tai ymmärrä seurauksia, voi olla impulsiivisia päätöksiä tai harkinta loistaa poissaolollaan. Ei tietenkään ideaalitilanne, mutta huonosti vältettävissä.

Pomo voisi tehdä hommia paljon tehokkaammin ja säästyisi aikaa. Menee aikaa turhaan työhön. No mä olen sanonut kyllä nätisti, että ei asiaa x tarvitse merkitä joka paikkaan, yksi riittää, mutta ei se mene jakeluun. 

Vierailija kirjoitti:

N 22 kirjoitti:

Keski-ikäiset naiset ovat pahempia humalassa kuin samanikäiset miehet asiakaspalvelijan kannalta.

Tuo vai 22-vuotiaan naisen vinkkelistä.

T. 59-vuotias nainen.

Eri kuin aloittaja, mutta tätä mieltä on kyllä alalla olevista suurin osa. Niin miehet, naiset, nuoret ja vanhat. Kukaan ei ole niin rasittava ja ärsyttävä kuin liikaa nauttinut keski-ikäinen nainen. Ei tietenkään läheskään kaikki.

Että myymiemme laitteiden ohjelmakoodi on helvetin bugista. Moni räkänokka harjoittelija (myös minä joskus kun olin sellainen) on sinne työntänyt omaa saannosta ilman sen kummempaa hyväksyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaiset, etenkin kehitysvammaiset, saavat todella paljon etuuksia jo nyt. Siitä juurikin tämä ryhmä on aina ensimmäisenä äänessä, jos käydään keskustelua resursseista, siis että heiltä ei missään nimessä saa leikata mitään. Nyt uusin juttu on, että talousvaikeuksissa oleva kunta yrittää asuttaa kehitysvammaiset aikuiset edullisempaan, pysyvään paikkaan, jossa palveluntarjoaja olisi kunta itse eikä yksityinen puoli. Ainoa syy, miksi vammaiset ja heidän omaisensa tappelevat tässä vastaan, on että mitään ei saisi periaatteesta muuttaa. Mitään huononnusta asumisoloihin tms. ei ole tulossa, ei vaan saisi olla muutoksia. Helvetin raskasta porukkaa. 

Vammaisaktivistit ovat pahimpia. Kunta maksaa kotiin hoitajat, jotka käyvät yötä päivää kääntelemässä, syöttämässä jne. ihmistä, joka ei ehkä pysty edes nielemään kunnolla itse. Mutta kun on se OIKEUS asua omassa kodissaan ITSENÄISESTI. Kuinka itsenäistä tuollainen elämä sitten on, sitä sopii kysyä. Mutta niin vaan heidänkin pitäisi nyt saada alipalkatut hoitajansa vääntelemään heitä erilaisiin seksiasentoihin, koska heidän OIKEUTENSA. 

Ja vähävaraisten lapsille ei yhteiskunta kustanna retkiä Särkänniemeen tai vaikkapa konserttiin, kun taas kehitysvammaiset pääsee sinne taksilla. Monella normaaliälyisellä vähävaraisen lapsella olisi kuitenkin tulevaisuus edessä, mutta perheen heikot tulot, joista vaan leikataan, voivat vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.

Olen jutellut yhden fyysisesti vammaisen kanssa ja kysyin, että onko hänen mielestä vammaiset onnellisia, kun tuli mieleen Sanna Sepponen, jonka mielestä vammaiset osaa iloita. Kaverin mielestä ei se mene näin, ja vammaisillakin Sepponen tarkoitti kehitysvammaisia. Kaveri on kyllä itsekin nähnyt, kuinka kehitysvammaisten raha-asioista ja lääkäreistä huolehtii lähipiiri. Juu, totta kai on aikaa olla onnellinen eikä varjopuolet elämässä paina. Kaveri joutuu taas pähkäilemään, että riittääkö rahat laskujen maksamiseen ja hammaslääkärillekin pitäisi itse varata ajat.

Siis vammaisiinko ei pidä panostaa, koska he eivät tuota verovaroja jatkossa niinkö?

Luuletteko, että vammaisten elämä siitä huolimatta on jotenkin helppoa, että ei tarvotse miettiä raha-ym. asioita?

Aika kylmää tekstiä. Ja ajatella, että vammainenkin haluaa harrastaa seksiä. Olen pahoillani, jos ette tuon parempaan empatiaan pysty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaiset, etenkin kehitysvammaiset, saavat todella paljon etuuksia jo nyt. Siitä juurikin tämä ryhmä on aina ensimmäisenä äänessä, jos käydään keskustelua resursseista, siis että heiltä ei missään nimessä saa leikata mitään. Nyt uusin juttu on, että talousvaikeuksissa oleva kunta yrittää asuttaa kehitysvammaiset aikuiset edullisempaan, pysyvään paikkaan, jossa palveluntarjoaja olisi kunta itse eikä yksityinen puoli. Ainoa syy, miksi vammaiset ja heidän omaisensa tappelevat tässä vastaan, on että mitään ei saisi periaatteesta muuttaa. Mitään huononnusta asumisoloihin tms. ei ole tulossa, ei vaan saisi olla muutoksia. Helvetin raskasta porukkaa. 

Vammaisaktivistit ovat pahimpia. Kunta maksaa kotiin hoitajat, jotka käyvät yötä päivää kääntelemässä, syöttämässä jne. ihmistä, joka ei ehkä pysty edes nielemään kunnolla itse. Mutta kun on se OIKEUS asua omassa kodissaan ITSENÄISESTI. Kuinka itsenäistä tuollainen elämä sitten on, sitä sopii kysyä. Mutta niin vaan heidänkin pitäisi nyt saada alipalkatut hoitajansa vääntelemään heitä erilaisiin seksiasentoihin, koska heidän OIKEUTENSA. 

Ja vähävaraisten lapsille ei yhteiskunta kustanna retkiä Särkänniemeen tai vaikkapa konserttiin, kun taas kehitysvammaiset pääsee sinne taksilla. Monella normaaliälyisellä vähävaraisen lapsella olisi kuitenkin tulevaisuus edessä, mutta perheen heikot tulot, joista vaan leikataan, voivat vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.

Olen jutellut yhden fyysisesti vammaisen kanssa ja kysyin, että onko hänen mielestä vammaiset onnellisia, kun tuli mieleen Sanna Sepponen, jonka mielestä vammaiset osaa iloita. Kaverin mielestä ei se mene näin, ja vammaisillakin Sepponen tarkoitti kehitysvammaisia. Kaveri on kyllä itsekin nähnyt, kuinka kehitysvammaisten raha-asioista ja lääkäreistä huolehtii lähipiiri. Juu, totta kai on aikaa olla onnellinen eikä varjopuolet elämässä paina. Kaveri joutuu taas pähkäilemään, että riittääkö rahat laskujen maksamiseen ja hammaslääkärillekin pitäisi itse varata ajat.

Nyt tulee sitä itseään niskaan, mutta tulkoot. 

Minulla on kaksi lasta, toinen ns. erityinen ja toinen tavis. Siinä missä tavis sinnittelee ylisuuressa luokassa, kävelee retkipäivinä useita kilsoja ja joutuu keräämään myyjäisillä luokalleen retkirahaa, erityinen senkun porskuttaa sairaalakoulussa: ryhmässä on alle kymmenen oppilasta, oppilaat kustannetaan ainakin kahdesti vuodessa johonkin kohteeseen mihin taviksilla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä veronmaksajien piikkiin (viime vuonna kohde oli heille varattu sali elokuvateatterista, tottakai poppareineen ja muine lisäkuluineen) ja kevätjuhlat pidetään uskomattoman pröystäilevissä paikoissa (kaupungin vanhin teatterirakennus). Milloin tuodaan perhettä koululle, milloin leivotaan pullaa opiskelun sijaan. Tilanteet toki muuttuvat, mutta jos peruskoulu käydään sairaalakoulussa, millä todennäköisyydellä samat henkilöt ovat aikuisena veronmaksajia? Niinpä.

Ja siinä missä tavis on kävellyt koululleen ekaluokkalaisesta asti säässä kuin säässä pari kilsaa per suunta (+ retkipäivinä helposti triplasti tuon), erityistä kuskataan jokaiseen kohteeseen kunnan toimesta. Kyllä tavista suoraan sanottuna v*tuttaa, kun lähtee itse sateessa tarpomaan, ja tämä toinen matkustaa mukavasti omalla taksilla (sijainnin vuoksi kyytiin ei tule muita). Kovasti palaa rahaa niihin, jotka eivät tule tälle yhteiskunnalle mitään koskaan tuottamaan.

Olen mahdollisesti saamassa Aspergerin oireyhtymästä diagnoosin, ja kyllä sitä on itse joutunut opettelemaan sosiaaliset kuviot. Joo, olen nainen, joten sekin vaikuttanee. Ihan hyvä, että jotain asioita osaan selvitäkseni tästä neurotyypillisten maailmasta, mutten aio ihan kokonaan häivyttää AS:aan liitettyjä hyviä puolia.

Enpä kuitenkaan halua olla sellainen, jolle pitää tuoda kaikki nenän eteen kuin Manulle illallinen. Ihan itse kustannan lasilliselle tai uimahalliin menon sekä pelit ja pelikonsolit.

Kylmä fakta on se, että tässä elämässä ei ole holhouksen alaisena olemisen lisäksi helpotuksia, vaan vaatimukset ovat todella kovat. Kyllä siinä ihminen jää jalkoihin, jos ei heikon ymmärryksen takia osaa lomakkeita täyttää tai ymmärrä annettuja työohjeita.

Miten aikuiset asiantuntijatehtävissä olevat voi olla niin kädettömiä että ei osata laittaa liitteitä email, ei pysytä aikatauluissa, skannaus on liian monimutkaista, kalenteria ei osata käyttää, ja kun taivaalta leijailee yksikin lumihiutale on pakko jäädä kotiin kun liukkailla on vaarallista ajaa. Ja liksa heillä n. 4 000 - 5 000/kk. Isoja vauvoja.