Mitä rehellistä työhösi liittyvää mielipidettä et voi sanoa ääneen?

kerro ettet ole elänyt sossutuilla ja tapellut virkailijoiden kanssa kertomatta sitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin piestä ne tyypit jotka ostaa tiskistä 15 euron lohifileen ja tumppaa sen jonnekkin maustehyllyyn pilaantumaan.

Työssä kassalla/lihatiskillä

Ei se ole sulta pois. Taidatkin olla itse kauppias.

 

Tämä. En ole koskaan käsittänyt, miksi ihmiset tuhlaavat energiaa välittämällä asioista, jotka eivät heille mitenkään kuulu. Vai onko rivimyyjän palkka niin huikea, että se saa välittämään ruokahävikistä ja muista kauppiaan eduista? :)

 

Kyllä se on meiltä kaikilta pois nousevien hintojen muodossa.

ei ne hinnat nouse sen takia että muutama osmo jättää pilaantuvan tuotteen karkkihyllylle kun ei jaksa kävellä tiskille takaisin. Hinnat nousee kun k ja s niin päättävät, farmarien hinnat ja palkat kuitenkin laahaa yhä jäljessä.

Ainakin puolet naisista haluaa pelkästään tutkia naisiin tai sukupuolivähemmistöihin liittyviä asioita. Joka kerta kun tutustun uuteen naistutkijaan, ennakoin että tämän tutkimuskohteet liittyvät tavalla tai toisella naisiin ja homoseksuaaleihin. Osun usein oikeaan. Naiset ovat myös innokkaimpia tunkemaan DEI-ideologiaa kaikkialle, mutta toki jotkut miehet tässä myös kunnostautuvat. Ylipäätään naisten tekemä tutkimus on keskimäärin enemmän höttöä kuin miesten. Nämä nyt ainakin ensiksi tulevat mieleen. -tutkija Helsingin yliopistolla

Oli virhe sitoa ruuantuotanto pörssiin, jossa pohjimmainen tavoite on tuoton lisääminen osakkeenomistajille. Voimme yhdessä ihmetellä, miksi hinnat nousee, lähes kaikkiin tuotteisiin lisätään sokeria koukuttamaan sekä lyhyitä hiilareita täyttämään vatsat ravintoköyhällä eineksellä. Ahneus ajaa ruuantuotantoa, ei yhteiskunnan hyvinvointi.

No ei sitä oikein kehtaa sanoa, että minusta on ihan kiva tehdä siivoojan työtäni, kun on hyvä ilmapiiri asiakaskohteessa. Työni on mulle tärkeää ja tykkään panostaa siihen, enkä usko, että voisin tällä sosiaalisella ahdistuksella tehdä mitään työtä, missä pitää hirveästi olla ihmisten kanssa kontaktissa. Kukaan ei odota kovin syvällisiä keskusteluja siivoojalta. 

Työssäni asiakkaat ovat lähtökohtaisesti huonokäytöksisiä, olettavat minun tuovan heille kuun taivaalla yhdellä puhelinsoitolla ja syyttävät aina jotain muuta kuin itseään omista virheistään. "Parasta" työssäni on, etten saa sanoa mitään suolaisimpaankaan vittuiluun. Nyökyttelen, hymyilen ja maskaan oman oloni pois tilanteesta.

Palkka on pysynyt samana puoli vuosikymmentä ja työn määrä sekä vastuualueet ovat viisinkertaistuneet. En saa myöskään sanoa ääneen, että työnteko täällä ahdistaa eikä ole varaa ottaa lopareita - puhumattakaan karenssista/työkkärin sanktioista. Alhaisimpien työntekijöiden tekemisiä ja sanomisia valvotaan tehokkuuden nimissä, vessatauko on 'biopaussi' ja ainut sallittu mieliala on 'pöhisevä kaikenkattava positiivisuus'. Uudistukset lyödään työntekijöiden kurkkuun saatesanoilla "tämä on tosi mahtava homma, nyt vaan energiaa ja hihat heilumaan".

Etenemismahdollisuudet ovat vain nimellisiä, joka on alalle tyypillistä. Joka kesä tänne saapuu kirkassilmäisiä tekijöitä täynnä intoa, kunnes realiteetit saa lopulta loppuunpalamisen kauttta poistumaan mustien silmäpussien kera.