Mitä rehellistä työhösi liittyvää mielipidettä et voi sanoa ääneen?

Vientiteollisuuden asiantuntijatehtävissä on liikaa tilaisuuksia kertoa "rehellisiä mielipiteitä työstään". Vuoden pilkkominen erinäisiin lyhyihin jaksoihin tarkoittaa loputtomia "retrospektiivejä", joissa voidaan esittää samat (aina kielteiset) mielipiteet tietojärjestelmistä ja projektinhoidosta. Minulle on aivan sama, onko dataa vaikea löytää ja tehdäänkö projekteissa sama työ moneen kertaan uudelleen. Jatkuva kielteisyys on älyllisesti kunnianhimotonta. Jos rupatteluhetkiä on pakko pitää, olisi kiva käydä läpi niitä hauraita, lähes havaitsemattomia edistysaskelia, joita liiketoiminnassa silloin tällöin otetaan

EU:ssa käänn(ät)etään paljon turhaa.

Aloitus on vanha, mutta kommentoin silti ensimmäistä viestiä. Ihmettelen ihan tosissani, onko se pelkästään päihdeongelmaisten vika, että katkot ovat tehottomia. Harva sinne katkolle menee vaan kiduttamaan itseään ajatellen, että palaa vanhoihin tapoihin heti kotiin päästyä.

Miksi katko sitten on tehoton? Koska mikään riippuvuus ei häviä nopealla katkojaksolla, vaan tarvitaan pitkäaikaista päihdekuntoutusta ja usein samanaikaista psykiatrista hoitoa. Alleviivaan tässä sanaa samanaikainen. Pitkään on ajateltu, ettei ihminen hyödy terapiasta, jos kärsii päihdeongelmasta, ja addiktio on hoidettava ensin pois. Tämä ei käytännössä useinkaan toimi, sillä monille päihteet ovat seurausta mielenterveysongelmasta ja usein vaikeistakin traumoista. Päihteet voivat olla ainoa keino, joka auttaa psyykkiseen tuskaan. Jos päihdehoidon rinnalla ei ole terapiaa, jossa opitaan vaihtoehtoisia keinoja hallita ahdistusta, katkojakson jälkeen helposti sortuu takaisin. Tämän olen nähnyt vierestä.

Päihdeongelma saa ihmisen käyttäytymään itsekkäästi, koska se on riippuvuuden luonne. Se ei ole silti useinkaan se ihminen itse, joka on itsekäs. Riippuvuus johtaa siihen. Toivon, että ihmiset, jotka ajattelevat addiktien olevan ilkeitä ja pahoja ihmisiä, eivät työskentele heidän kanssaan. Asenne heijastuu helposti työhön ja pahentaa addiktin huonommuuden tunnetta, joka on jo valmiiksi valtava. Tämä taas johtaa entistä suurempaan tarpeeseen käyttää päihteitä.

Vierailija kirjoitti:

Asiakaskunta (peruskoululaiset) ovat aina vain heikompia tiedoissaan ja taidoissaan.

mita sina sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän alani kautta, että erään julkisuuden henkilön kirjoittama kirja on oikeasti toimittajaystäväni kirjoittama.

Vihjaa vähän. Romaani vai omaelämäkerta?

Ei liene uutinen, että julkkisten kirjat kirjoittaa joku muu. Onko kirja julkaistu pelkästään julkkiksen nimellä?

Kukaan sellainen kirjailija, joka julkaisee kirjansa kustantamon kautta ei kirjoita kirjaansa täysin yksin vaan mukana on aina kustannustoimittaja, joka muokkaa kirjaa omien näkemyksiensä mukaiseksi.

Ei mikään järkevä firma palkkaa toimitusjohtajaksi vain amk-tutkinnon suorittanutta. Mutta asunkin alueella, jossa koulutusta ei arvosteta yhtään.

Jos laskettaisiin yhteen koko firman tasolla, kuinka monta tuntia meillä on työlaskutusta asiakkailta, niin siihen lukemaan ei voisi päästä kuin jos ihan jokainen työntekijä firmassa tekisi 20 työtuntia / vuorokausi / 7 päivää viikossa (ilman lomia, sairauslomia tms.). Kuten tiedämme, useimmat meistä ovat duunissa 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa.

Minusta erilaisten firmojen pitäisi toimittaa viranomaisille tuntiveloitustietonsa ja sit kun alkais olla tämmöisiä lukemia mitä yllä kerroin, niin johonkin julkiseen häpeäpaaluun tuo tieto esille kaikkien nähtäville.

Vierailija kirjoitti:

Olin luullut, että lastentarhanopettajat/varhaiskasvattajat tekevät lasten kanssa jotain itse suunnittelemiaan asioita joka päivä. Että laulattavat, leikittävät, askarteluttavat jne. Olin myös luullut, että heillä on töissä kova kiire.

Minä olen myös luullut tai oikeastaan tiedän, että yksi laiskimmista työntekijöistä on terveydenhoitajat. Ja se ikuinen luulo, että oikeasti merkitsevät jotain lapsille ja heidän perheilleen.

Soveltavaa tutkimustyötä valtion, EU:n ja firmojen rahoilla - pitäisi siis saada aikaiseksi jotain uutta ja - jos ei ihan mullistavaa - niin ainakin selvästi hyödyllistä. Tästä huolimatta puuhastellaan triviaalien ja jo ratkaistujen asioiden kanssa - rima on niin matalalla kuin vain voi olla, mutta rahaa saadaan kuitenkin poltettua.

Jos tästä koittaa joskus saada keskustelua aikaiseksi tai vaatii, että otettaisiin kunnianhimoisempia tavoitteita, niin ketään ei vain kiinnosta. Ei sillä mitään väliä, että saman tekee (on jo tehnyt) joku teini-ikäinen nörtti vanhempiensa autotallissa - tai että projektin loputtua tuloksena olevia "innovaatioita" on jo vuoden saanut kaupanhyllyltä.

Hävettää tuhlata julkisia varoja tällaiseen, mutta vikaa on myös rahoittajissa - ei osata vaatia tarpeeksi tai jopa niin, että riskien otosta rangaistaan (EU-rahoitus) - jos et saavuta sitä mitä olet luvannut, rahat peritään takaisin - niinpä hullukaan ei mene lupaamaan mitään muuta kuin sellaista mikä tiedetään varmasti saavutettavaksi (eli ei ole enää mitään tutkittavaa...) Jos 100% projekteista saavuttaa tuloksensa, niin kaikki on aivan erinomaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän alani kautta, että erään julkisuuden henkilön kirjoittama kirja on oikeasti toimittajaystäväni kirjoittama.

Vihjaa vähän. Romaani vai omaelämäkerta?

Ei liene uutinen, että julkkisten kirjat kirjoittaa joku muu. Onko kirja julkaistu pelkästään julkkiksen nimellä?

Kukaan sellainen kirjailija, joka julkaisee kirjansa kustantamon kautta ei kirjoita kirjaansa täysin yksin vaan mukana on aina kustannustoimittaja, joka muokkaa kirjaa omien näkemyksiensä mukaiseksi.

Ei ole sama asia kuin kirjoittaa toisen nimellä. Monesti, kun jonkun elävän julkkiksen elämäkerta julkaistaan, siinä haastatellaan tätä julkkista ja puhutaan hänen kirjastaan, vaikka kirjoittaja on joku muu. Liiton elämäkerrasta tiedetään, että sen on kirjoittanut Jari Tervo, mutta kuka esim. on kirjoittanut Hannele Laurin, Dannyn tai Martti Suosalon elämäkerrat? Eivät he itse ainakaan. Taisi mennä vähän sivuun asiasta, mutta menköön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän alani kautta, että erään julkisuuden henkilön kirjoittama kirja on oikeasti toimittajaystäväni kirjoittama.

Vihjaa vähän. Romaani vai omaelämäkerta?

Ei liene uutinen, että julkkisten kirjat kirjoittaa joku muu. Onko kirja julkaistu pelkästään julkkiksen nimellä?

Kukaan sellainen kirjailija, joka julkaisee kirjansa kustantamon kautta ei kirjoita kirjaansa täysin yksin vaan mukana on aina kustannustoimittaja, joka muokkaa kirjaa omien näkemyksiensä mukaiseksi.

Ei ole sama asia kuin kirjoittaa toisen nimellä. Monesti, kun jonkun elävän julkkiksen elämäkerta julkaistaan, siinä haastatellaan tätä julkkista ja puhutaan hänen kirjastaan, vaikka kirjoittaja on joku muu. Liiton elämäkerrasta tiedetään, että sen on kirjoittanut Jari Tervo, mutta kuka esim. on kirjoittanut Hannele Laurin, Dannyn tai Martti Suosalon elämäkerrat? Eivät he itse ainakaan. Taisi mennä vähän sivuun asiasta, mutta menköön.

Loirin, ei Liiton

Amk-opiskelijoiden taso on laskenut ihan v*tusti. Ja laskee lisää, kun pitää ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita niin paljon sisään. 

-Opettaja

Vierailija kirjoitti:

että yritykseni (valtion omistama yritys) on uskomaton suojatyöpaikka. Moni on siellä töissä, kun pelkoa YT:stä ei ole eikä muualle pääsisi kun ollut firmassa 20-30 vuotta eikä oikein mitään osata tai olla itseään mitenkään kehitetty. Lähtisin pois, mutta saan liian hyvää palkkaa oikeastaan siitä, että mitään en tee. Tai voisin tehdä tuplatkin duunia helposti, mutta onhan se kiva ottaa nokosia ja katsella netflixiä työpäivän aikana, jos siltä tuntuu.

MInulla taas toien kokemus valtiolla.Olen ain ennen ollut yksityisellä ja luulin valtion hommissa voi ottaa rennosti mutta ei. Ihan helvetisti vastuuta, uutta säännöstä ym koko ja kovasti töitä ja deadlinet paukkiuu. Samoin yllätyin miten kollegani ovat fiksuja ja työteliäitä. Yritän takaisin yksityiselle  rennonmpiin hommiin.

Korotukiaisten jako eri jukisten instanssien kautta yrityksille oli kyllä melkoista verovarojen tuhlausta. 

Ympärileikkaus eli esinahan poistaminen tekisi puhtausmielessä terää aika monelle nuorelle/aikuiselle miehelle. Mutta nykyään kitkutellaan pehmeillä keinoilla ja vältellään leikkauksia. Sitten ihmetellään esim. naisten emätintulehduksia, joita harvemmin tulee vastaan naisilla joiden poika-/miesystävä on ympärileikattu.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on vanha, mutta kommentoin silti ensimmäistä viestiä. Ihmettelen ihan tosissani, onko se pelkästään päihdeongelmaisten vika, että katkot ovat tehottomia. Harva sinne katkolle menee vaan kiduttamaan itseään ajatellen, että palaa vanhoihin tapoihin heti kotiin päästyä.

Miksi katko sitten on tehoton? Koska mikään riippuvuus ei häviä nopealla katkojaksolla, vaan tarvitaan pitkäaikaista päihdekuntoutusta ja usein samanaikaista psykiatrista hoitoa. Alleviivaan tässä sanaa samanaikainen. Pitkään on ajateltu, ettei ihminen hyödy terapiasta, jos kärsii päihdeongelmasta, ja addiktio on hoidettava ensin pois. Tämä ei käytännössä useinkaan toimi, sillä monille päihteet ovat seurausta mielenterveysongelmasta ja usein vaikeistakin traumoista. Päihteet voivat olla ainoa keino, joka auttaa psyykkiseen tuskaan. Jos päihdehoidon rinnalla ei ole terapiaa, jossa opitaan vaihtoehtoisia keinoja hallita ahdistusta, katkojakson jälkeen helposti sortuu takaisin. Tämän olen nähnyt vierestä.

Päihdeongelma saa ihmisen käyttäytymään itsekkäästi, koska se on riippuvuuden luonne. Se ei ole silti useinkaan se ihminen itse, joka on itsekäs. Riippuvuus johtaa siihen. Toivon, että ihmiset, jotka ajattelevat addiktien olevan ilkeitä ja pahoja ihmisiä, eivät työskentele heidän kanssaan. Asenne heijastuu helposti työhön ja pahentaa addiktin huonommuuden tunnetta, joka on jo valmiiksi valtava. Tämä taas johtaa entistä suurempaan tarpeeseen käyttää päihteitä.

Toinen asia josta ei puhuta tarpeeksi on se että monen addiktin kaveripiiri olisi pantava vieroituksen jälkeen kokonaan uusiksi. Muuten vanhat kamut jotka edelleen käyttävät ja ryyppäävät vetävät nopeasti addiktin takaisin suohon. Nähty on.

asiasta pitää saada sanoa kirjoitti:

Ympärileikkaus eli esinahan poistaminen tekisi puhtausmielessä terää aika monelle nuorelle/aikuiselle miehelle. Mutta nykyään kitkutellaan pehmeillä keinoilla ja vältellään leikkauksia. Sitten ihmetellään esim. naisten emätintulehduksia, joita harvemmin tulee vastaan naisilla joiden poika-/miesystävä on ympärileikattu.

Onko esinahan rakenne aina jotenkin poikkeuksellinen, jos näin on ? Itse olen seksikumppaneillani nähnyt vain pestyjä vehkeitä ja esinahka tallella, ei ole ollut tulehduksia. Mutta voiko niitä tulla vaikka olisi pessyt, siis näkymättömiä bakteereja, täysin pöpötönhän ei tuollainen alue ikinä ole.

Itse näen karmivia alusia vanhoilla miehillä, joiden hygieniaa ei ole hoidettu, se on surullista kun sitten lähdetään leikkaamaan ja vanhus on kipeä :'( Yhdellä oli kuin pureskeltua purkkaa siellä esinahan alla, harmittaa etten tehnyt ilmoitusta asiasta.  t. hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Soveltavaa tutkimustyötä valtion, EU:n ja firmojen rahoilla - pitäisi siis saada aikaiseksi jotain uutta ja - jos ei ihan mullistavaa - niin ainakin selvästi hyödyllistä. Tästä huolimatta puuhastellaan triviaalien ja jo ratkaistujen asioiden kanssa - rima on niin matalalla kuin vain voi olla, mutta rahaa saadaan kuitenkin poltettua.

Jos tästä koittaa joskus saada keskustelua aikaiseksi tai vaatii, että otettaisiin kunnianhimoisempia tavoitteita, niin ketään ei vain kiinnosta. Ei sillä mitään väliä, että saman tekee (on jo tehnyt) joku teini-ikäinen nörtti vanhempiensa autotallissa - tai että projektin loputtua tuloksena olevia "innovaatioita" on jo vuoden saanut kaupanhyllyltä.

Hävettää tuhlata julkisia varoja tällaiseen, mutta vikaa on myös rahoittajissa - ei osata vaatia tarpeeksi tai jopa niin, että riskien otosta rangaistaan (EU-rahoitus) - jos et saavuta sitä mitä olet luvannut, rahat peritään takaisin - niinpä hullukaan ei mene lupaamaan mitään muuta kuin sellaista mikä tiedetään varmasti saavutettavaksi (eli ei ole enää mitään tutkittavaa...) Jos 100% projekteista saavuttaa tuloksensa, niin kaikki on aivan erinomaisesti?

Lisätään vielä, että Suomessa "uusi idea", johon pitää panostaa, tarkoittaa jotain mitä joku pomo tai rahoittajan yliasiamies on kuullut seminaarissa tai messuilla ulkoimailla - tai sitten se, mitä kerrotaan jossain ulkomaisten konsulttitoimistojen raporteissa. Käytännössä näissä juna on kuitenkin jo mennyt vuosia sitten ja tutkimusrahoituksen syytäminen näihin on lähinnä rahanhaaskuuta - monasti kyse on myös aiheista, joita tutkijat ovat esittäneet 5-10 vuotta aiemmin - mutta eihän ne silloin kelvanneet, koska tutkijat ovat tyhmiä ja näköalattomia kun taas "visionääriset" pomot ylettömän fiksuja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset marisee eläkkeestä. Monikaan ei niistä ole oikeaa työtä tehnyt kun niitä kunnolla haastattelee. Kotiäitinä kahdelle lapsella sekä maatilallinen jolla oli kaksi lehmää ja sika. Tässä pahimmat marisijat. Aika moni taasen joka ei marise niin saa suurempaa eläkettä kuin minä hoitajana palkkaa. KIltisti vaan hymyilen että onpas teillä ollut rankkaa. Terveisin lähihoitaja vanhuspuolelta. Lisään vielä ettei sotaveteraanit valita, mutta niiden lapset. Suomen laiskin sukupolvi.

- eläkemaksustahan se riippuu paljonko saa eläkettä eikä siitä paljonko on tehnyt työtä tai montako sikaa tai lehmää on aikoinaan ollut..

Kahdeksankymppiset työssä käyneet vanhukset ovat yleensä tehneet merkittävän osan työurastaan ennen työeläkelainsäädännön voimaantuloa. Heille ei siis kertynyt työeläkettä noiden vuosien työstä, ja eläke on sen vuoksi pienempi.

Eläkeläisiä on monenlaisia, on heikolla eläkkeellä eläviä ja kuitenkin vuosi kymmeniä työtä tehneitä, ja sitten on korkeaa eläkettä saavia.

Turhaa on nykyisen eläkeläisen on marista parista vuodesta,miltä eläke ei kertynyt. En usko, että niillä parin ensimmäisen työvuoden mansikanpoiminta tuloilla olisi paljoakaan vaikutusta eläkkeeseen. Lisäksi nämä samat marisijat ovat maksaneet vuosiKYMMENIÄ alempaa maksua, päässeet aiemmin eläkkeelle ja saavat vielä muhkeat tuotot maksuille. Jos samat säännöt lyötäisiin näille vinkujille kuin nykyisille nuorille niin loppuisi kitinä kuin seinään, eli 24% työtulosta sinne lähes 70 kymppiseksi asti huonommilla karttumilla. Tähän päälle rapistuvat palvelut ja koulutusjärjestelmä sekä pätkätyöläisyys.

Nuoret eläkeläiset - kun lusikalla annetaan niin kauhalla saadaan

Vierailija kirjoitti:

Vientiteollisuuden asiantuntijatehtävissä on liikaa tilaisuuksia kertoa "rehellisiä mielipiteitä työstään". Vuoden pilkkominen erinäisiin lyhyihin jaksoihin tarkoittaa loputtomia "retrospektiivejä", joissa voidaan esittää samat (aina kielteiset) mielipiteet tietojärjestelmistä ja projektinhoidosta. Minulle on aivan sama, onko dataa vaikea löytää ja tehdäänkö projekteissa sama työ moneen kertaan uudelleen. Jatkuva kielteisyys on älyllisesti kunnianhimotonta. Jos rupatteluhetkiä on pakko pitää, olisi kiva käydä läpi niitä hauraita, lähes havaitsemattomia edistysaskelia, joita liiketoiminnassa silloin tällöin otetaan

Kuulostaa ihan perinteiseltä "Cargo cult" -toimintatavalta - kopioidaan orjallisesti jonkun "hyvän" menetelmän ulkoiset toimintatavat ymmärtämättä mitä oikeasti tavoitellaan eikä tuloksena ole muuta kuin ajanhukkaa.

Oikeastihan tuossa olisi tarkoitus miettiä miten havaittuja ongelmia voisi korjata ja toimintaa parantaa - ja ehkä arvoida aiempien korjausten/parannusten toimivuutta ja käyttökelpoisuutta. Nyt vähän kuulostaa siltä, että kyseessä on vain pakkopulla, joka on lisätty projektikaavioon ja joka hoidetaan rutiinilla pois jaloista. Alaisten mielestä homma on ihan turhaa kuin mikään ei muutu ja pomojen mielestä alaiset vain kitisevät eivätkä ymmärrä, ettei asiaa X voi muuttaa (koska kaikki tekevät niin / koska aina on tehty niin)?

No, näitä on itsekin tullut nähtyä työuran varrella jos jonkin verran - tuntuu, että konsultit onnistuvat myymään johdolle aina jonkun uuden mullistavan menetelmän ja johtajat hiovat keskenään hienot suunnitelmat, miten meistä tulee maailman paras organisaatio, keskijohdolle isketään sitten kalvosetti käteen ja pidetään ehkä puolenpäivän käännystilaisuus, lähiesimiehille välitetään uudet ohjeet - ja sitten suorittavalle tasolle esimiehet kertovat, että tällainen uusi lippulappu täytyisi taas täyttää. Projektipäälliköt ja työntekijät ovat WTF? - mitähän tälläkin taas ajetaan takaa - ja kaikki jatkuu kuin aiemmin - paitsi on taas se yksi lippulappunen lisää.