Mitä rehellistä työhösi liittyvää mielipidettä et voi sanoa ääneen?

Vierailija kirjoitti:

Keskimäärin ihmiset on todella tyhmiä ja eivät tajua mihin lääkkeitään edes syövät.

+ muistit ihmisillä prakaa: "Ai, mikä vuotuinen kelan alkuomavastuu, ei tällaista ennen ole ollut", kun näkee, että henkilö on puputtanut lääkkeitä jos 4 vuotta, jonka ajan ainakin kyseinen järjestelmä on ainakin ollut käytössä.

Eli hirveen kiva neuvoa edes mistään, kun info menee ehkä 20% potilaiden korviin ja osa näistäkin vielä unohtaa sen.

Aivan samaa mieltä.

Olen kyynistynyt farmaseutti. Työni on tylsää ja useimmiten merkityksetöntä. Ei hirveästi ero kaupan kassalla olosta. Harvoin pääsee ammattitaitoaan hyödyntämään. Silloin toki hyvä, että sitä on. Iso osa ihmisistä on niin tyhmiä, että kuuntelevat mielummin naapuria kuin ammattilaista. Lukutaito ja järjenkäyttö, sitä soisi ihmisille enemmän. Tukehtukoot siihen pilleriinsä, minä vaihdan alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen henkilökohtainen avustaja ja tehnyt tätä työtä pitkään ja todella monien, erilaisten asiakkaiden kanssa. On monenlaisia sairauksia ja vammoja, osa täysin toimintakyvyttömiä (esim. kaikki raajat amputoitu).

Osalle avustettavista myönnetään mielestäni avustaja liian kevein perustein. Esim. itseltä arkielämä sujuu hyvin pitkälle, pystytään siivoamaankin oma kämppä, mutta silti on haettu ja saatu avustaja sitten kotisiivoojaksi. Joidenkin kotona ei ole muuta tehtävää kuin viikottain tehtävä suursiivous kun avustettava itse saattaa jopa tehdä jotakin palkkatyötä. Minua sapettaa se, että on niin paljon sairaita ja lähes toimintakyvyttömiä ihmisiä, jotka sitä apua tarvitsisivat ja sitten on näitä väärinkäyttäjiä, jotka oikeasti eivät edes apua tarvitse. Tai ainoa mitä tarvitsevat, on kotisiivooja. Ja sen he voisivat tilata ihan jostain siivousfirmasta jos mieli tekee.

Sitten on näitä, joilla on erittäin pahoja mt-ongelmia ja varsinaisen mt-avun piiriin eivät meinaa päästä. Varmaan siksi, koska ovat ns. yhteiskunnalle "hyödyttömiä", eli eivät ole eivätkä tule olemaan työelämässä. Sitten avustajan niskaan kaatuu aivan kaikki psykooseista lähtien.

Tekisin todellakin jotakin muuta työtä jos voisin.

Tunnen itseni tärkeäksi ja hyödylliseksi silloin kun todella näen, että hei.. tämä ihminen ei pärjää ilman minun apuani. Mutta joka kerta kun menen jonkun suht toimintakykyisen kotiin joko tyhjää toimittamaan tai vaan siivoamaan, niin sarvet kasvaa päähän.

..vielä lisäys tuohon "tyhjää toimittamaan" -kohtaan.

Hämmentävän moni avustettava ei tunnu tarvitsevan mitään apua oikeasti. Sitten istutaan sohvalla ja katsellaan telkkua. Minun on vaikea ymmärtää mitä työntekoa ja avuntarvetta se tämä tällainen on. Sitten kun ehdotan, että jollei työtä ole, voinko lähteä aikaisemmin, niin ollaan nyreinä.

Henkilökohtainen avustaja EI OLE seuraneiti eikä mikään varsinainen kotisiivooja!

Joo, aika monelle on myönnetty avustaja nimenomaan kodin ulkopuoliseen toimintaan, tämä usein unohtuu. Olen myös itse joskus sanonut ihan ystävällisesti jos joku asiakas, jolla on henkilökohtainen avustaja, on ollut jotenkin hämmentynyt asiasta, että ei kukaan tule väkisin hänen kotiin ja että henkilökohtaisen avustajan palvelua ei ole pakko ottaa vastaan jos ei halua. Eihän ihmisen ole pakko alkaa yhtäkkiä vaikka harrastaa jotain vaan sen takia, että hänellä on oikeus avustajaan, jos hän ei halua. En tiedä, miksi se on sellaista epämääräistä, ehkä siellä kuitenkin on takana perheenjäseniä tai muita henkilöitä, jotka ovat päättävinään toisen puolesta, vaikka se ei ole tarkoitus. Ymmärrän kyllä senkin, että jos tilanne, jossa avustaja on myönnetty, on uusi, ei välttämättä oikein itsekään vielä tiedä, tarvitseeko sitä vai ei, mutta luulisi ajan kanssa selviävän. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä töissä naiset ovat ahkeria ja tiimihenkisiä (yhtä aspergeria lukuunottamatta) ja miehet lusmuajia, jotka vetävät hyvää palkkaa ja tekevät kolmanneksen siitä työstä, mitä naiskollega pienemmällä palkalla.

Olen näiden esimies. Kunnalla.

Eikä kannata tulla sanomaan, että naistenkin pitäisi pyytää enemmän palkkaa. On pakko pyytää hiukan vähemmän kuin vastaava mieshakija, muuten siihen otetaan mies. Yleinen oletus on, että mies on aina jotenkin pätevämpi ja uskottavampi vaihtoehto. Jos hinta on sama, ota mies.

Ei kannata tulla sanomaan, ettei nainen osaa myydä itseään. Cv viimeistään kertoo, mikä se osaaminen on. Miespalkkaajat vain pitävät enemmän miesten tavasta olla ja tuoda itseään esiin, ehkä se tuntuu heille tutummalla ja luontevammalta. Naishaastateltava voi myös tilanteessa jännittää , vaikka työssään ei enää niin tekisikään.

Sehän on tutkimuksissa todettu, ihmiset palkkaavat kaltaisiaan. Eli kun suurin osa pomoista on miehiä, he palkkaavat lisää miehiä. Myöskin tutkimuksissa naiset eivät selkeästi suosineet yhtä sukupuolta, toisin kuin miehet.

Ehkä poikia pitäisi kasvattaa huomioimaan enemmän muita, sillon voisi nähdä muitakin kuin kaltaisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Iso osa vanhuksia on itsekkäitä kusipäitä

Tämän vuoksi en ole oman isoäitini kanssa tekemisissä. Itsekkäästä kusipäästä ei tule herttaista mummoa vanhetessaan, todellisuudessa tilanne vain pahenee. En jaksanut enää kuunnella minkä kaiken ole tehnyt väärin ja kuka serkku on parempi, vielä päälle arvostellaan asunto, vaatteet, harrastukset, jotka kaikki ovat aika valtavirtaa, ei mitään erikoista tai yliampuvaan. Nähdään seuraavan kerran hautajaisissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen henkilökohtainen avustaja ja tehnyt tätä työtä pitkään ja todella monien, erilaisten asiakkaiden kanssa. On monenlaisia sairauksia ja vammoja, osa täysin toimintakyvyttömiä (esim. kaikki raajat amputoitu).

Osalle avustettavista myönnetään mielestäni avustaja liian kevein perustein. Esim. itseltä arkielämä sujuu hyvin pitkälle, pystytään siivoamaankin oma kämppä, mutta silti on haettu ja saatu avustaja sitten kotisiivoojaksi. Joidenkin kotona ei ole muuta tehtävää kuin viikottain tehtävä suursiivous kun avustettava itse saattaa jopa tehdä jotakin palkkatyötä. Minua sapettaa se, että on niin paljon sairaita ja lähes toimintakyvyttömiä ihmisiä, jotka sitä apua tarvitsisivat ja sitten on näitä väärinkäyttäjiä, jotka oikeasti eivät edes apua tarvitse. Tai ainoa mitä tarvitsevat, on kotisiivooja. Ja sen he voisivat tilata ihan jostain siivousfirmasta jos mieli tekee.

Sitten on näitä, joilla on erittäin pahoja mt-ongelmia ja varsinaisen mt-avun piiriin eivät meinaa päästä. Varmaan siksi, koska ovat ns. yhteiskunnalle "hyödyttömiä", eli eivät ole eivätkä tule olemaan työelämässä. Sitten avustajan niskaan kaatuu aivan kaikki psykooseista lähtien.

Tekisin todellakin jotakin muuta työtä jos voisin.

Tunnen itseni tärkeäksi ja hyödylliseksi silloin kun todella näen, että hei.. tämä ihminen ei pärjää ilman minun apuani. Mutta joka kerta kun menen jonkun suht toimintakykyisen kotiin joko tyhjää toimittamaan tai vaan siivoamaan, niin sarvet kasvaa päähän.

Kuka viranhaltija  tekee sen virhearvion, että toimintakykyiselle palkataan verovaroin siivooja?

Maahan tulleet vieraskieliset nuoret eivät opi peruskoulussa kirjoittamaan niin hyvin että selviäisivät lukiossa ja pääsisivät akateemisiin  ammatteihin, vaikka aivot olisi hyvät.

"Kotoutus" on sanahelinää, jos luokkakokoja ei pienennetä, että ehtisimme opettaa näitäkin nuoria kunnolla ja tuloksellisesti. Muuten lahjakkaat nuoret joutuvat ammatteihin joissa joutuvat alisuoriutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikalleni on palkattu uusia pomoja. Rahaa palaa ( paljon ) ja olemme ihmetelleet sitä, että työntekijöitä lomautetaan, mutta näiden naikkosten rahankäyttöä ei kukaan kyseenalaista.

Firmassa ilmapiiri mennyt muutamassa vuodessa ihan surkeeksi. Pitäisi valmistautua kehityskeskusteluun 🤮.

VTV? Tytti ja co. maailmalla?

Inhoan hoitamiani potilaita. T: Lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Inhoan hoitamiani potilaita. T: Lääkäri

Hoidatko niitä edes? 

Suurin osa IT-alan managereista on osaamattomia kusipäitä, joista ei olisi oikeisiin töihin ollenkaan.

t.koodari

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki ongelmat IT-alalla johtuvat paskasta keskijohdosta joka ei tee hommiaan. Jos käytät ohjelmistoa tai nettisivua jolla mikään ei tunnu toimivan, syynä on 99% varmuudella joku muu kuin sen koodannut henkilö. Projektiin rekrytään tekijöitä joiden osaamisala on jotain aivan muuta tai joille on kerrottu pelkkiä puolitotuuksia tulevasta hommasta. Heitä on joko aivan liian vähän työmäärään nähden tai sitten aivan liikaa projektinhallinnan kannalta. Vaatimusmäärittelyä tai minkäänlaista tutkimusta tai pohjatyötä ei ole tehty. Joku myyjä on luvannut asiakkaalle vaikka mitä pyytämättä tekijöiltä minkäänlaista aikatauluarviota tai muutakaan näkemystä, ja tämän kanssa sitten eletään kun isopomo on jo käynnistänyt markkinointikampanjan uuden hienon nettisivun promoamiseksi. Koodin laadulla ei ole enää mitään väliä kun deadline on lyöty lukkoon ja Iisakin kirkko on rakennettava siihen mennessä. Tuloksena joukko hermoromahduksen saaneita koodaajia ja suunnittelijoita. On käsittämätöntä, että tämä sama ongelma toistuu jo toista vuosikymmentä ilman että mistään otetaan opiksi. 

Tämä pitää ikävä kyllä paikkansa, etenkin valtion hommissa. Järjestelmien kehittäjinä tyyppejä, joilla ei ole mitään koodaus tms. tietojärjestelmäosaamista, saati koulutusta alalle. Tulee sutta ja sekundaa, sitten ostetaan miljoonilla konsulttipalveluita, joilla yritetään teettää nämä järjestelmien vaatimusmäärittelyt, mutta jos osaamista tai tietämystä mitä oikeasti haluavat organisaation puolella, niin jälki on melko huonoa ja palvelut eivät toimi. Kun testaukset sitten teetetään tällä organisaation "neropateilla", joilla ei ole hajuakaan edes järjestelmien testauksesta, niin jälki sen mukaista. Eräässä valtion puljussa tehtii tosi tiukat aikataulut ja budjetit, sekä käyttöönotot venyivät yli puoleen suunnitelluista. Itse järjestelmä oli tosi käyttökelvoton käyttöönottohetkellä ja vanhaa ei enää voitu käyttää, kun lisenssit menneet umpeen...

Texasranger kirjoitti:

Suuri osa työtapaturmista on liioiteltu saikun toivossa. Kolhuja, nyrjähdyksiä ym. Ketuttaa nämä teollisuuden laiskimukset.

Itselläni murtui kylkiluut työtapaturman takia, toki sain peräti 3pv saikkua Teen nk. tärkeään infraan liittyvää duunia, jossa työnantaja antanut työterveyteen ohjeistukset, että turhia sairaslomia ei saa myöntää. Valtiokonttorilta tuli heti myönteinen korvauspäätös tapaturmasta. Oispa tullut ilmarinta, niin saanut olla pidempään sairaalahoidossa. Hassua etenkin korona-aikaan, en todellakaan tee etätyötä, vaan joutuu oikeasti olemaan ihmisten kanssa tekemisissä päivittäin. Kovien särkylääkkeiden kanssa sitten duunissa, autolla ei tarvi ajaa näiden vuoksi, eli julkisilla sitten duuniin. Näissähän sitten on porukkaa, jotka eivät maskeja käytä ja tunkevat iholle. Halpa on duunarin henki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattava osa pitkäaikaisista mielenterveyspotilaista on täysin toivottomia tapauksia joiden oma ajatusmaailma jo estää paluun normaalimpaan elämään. He ylikorostetusti repivät stressiä asioista, jotka tulevat usein eteen kenelle tahansa meistä elämässä. Sitten he esim vatvovat sinnikkäästi päässään jotain iän vanhoja asioita, joiden ei mitenkään kuuluuisi enää vaikuttaa heidän elämäänsä. Sen sijaan, että he katsoisivat tulevaan, he vain märehtivät menneessä ja tuntuu, etteivät he kunnolla edes yritä edetä elämässään. Joskus tulee niin absurdit fiilikset, että tuntuu heidän melkein tahallaan vetävän jotain roolia, jotta saisivat vain vuodesta toiseen maata kotona tukia nostaen.

Tiedän, että moni pitää tätä trollina, mutta sitä se ei ole. Tähän tulokseen minä olen oikeasti tullut joidenkin potilaiden kohdalla alalla 10 vuotta työskennelleenä.

Sä oot ihan käsittämättömän tyhmä ja ammattitaidoton, jos sulle ei 10 vuoden aikana todella ole selvinnyt, että kuvailemasi asiat ovat nimenomaan se sairaus, johon potilaat ovat sairastuneet.

Muutenkin tuntuu ketjun perusteella, että monilla empatiakyvyttömillä tyypeillä on itsellään järjenjuoksu jotenkin outoa, sumeaa ja haparoivaa, vaikka painavatkin alas "tyhmiä ja laiskoja." Jotenkin tärähtäneen oloinen ja vihan sokaisema vaikutelma tulee monien juttujen perusteella, vaikka kirjoitus olisi koherenttia ja taitavaakin.

Sairaudessakin voit rypeä vuosia toisensa perään, tai sitten ottaa itseään niskasta kiinni ja päättää, että nyt jatkan elämääni. Ei ole kyse siitä, että kaikki tapahtuisi kuukaudessa tai kahdessa, mutta jos asioiden märehtimiseen menee vuosia, niin sitten potilas ei edes halua päästä eteenpäin.

Ja minulle on turha jauhaa sontaa, etten ole kokenut mitään. Minuakin on esim koulukiusattu, lyöty ja heitetty lumipallolla naamaan täysillä metrin etäisyydeltä. Silti ei tulisi mieleenkään enää aikuisena märehtiä noita asioita joita tapahtui lasten maailmassa, koska tiedän, että lasten maailma on eri ja osaan katsoa sitä nyt aikuisen rationaalisella järjellä ja etten voita siinä mitään, jos jään vatvomaan niitä vanhoja asioita, jotka ne eivät kuulu enää elämääni.

Ammattitaidottomat "terapeutit" saattavatkin ajatella, että masentuneet "vatvovat" asioita huvikseen vuosikausia.

Itselleni riitti kyllä ihan se, että sain YHDEN ammattitaitoisen terapeutin, jonka kanssa sain käsitellä kokemaani pahaa, ja hän oli EMPAATTINEN minua kohtaan.

Niitä asioita ei tarvitse enää käydä läpi tai "vatvoa".

Lumipallopelle"terapeutti" on todennäköisesti sellainen psy. sh. joka rakastaa omaa ääntään ja ei kykene kohtaamaan asiakkaiden traumoja ammattimaisesti.

Tuollaisten ihmisten "avun" piiriin kun joutuu vakavasti masentuneena ja henkihieverissä, niin ne "auttajat" vain pahentavan ihmisen ennestään huonoa tilaa, halveksunnallaan, mitätöinnillään ja ylimielisellä päänsä aukomisella.

Varsinaisia piruja, ja kansantaloudelle erittäin haitallisia tuholaisia tuollaiset "terapeutit".

Ette ole palkkaanne ansainneet, ja teidän kuuluisi hävetä erittäin paljon.

Vaihtakaa alaa!

Näitä ammattitaidottomia terapeutteja on kyllä nähty. Keskenmenon jälkeen sairaalassa tuli psyk. hoitaja juttelemaan. Koko sen keskuskustelun hän näytti kyllästyneeltä, raapusteli jotain omaan vihkoonsa, ei ottanut mitään katsekontaktia. Vilkuili kelloa ja ilmoitti lopuksi että "tämä oli tässä". Jäi vähän ontto olo tuosta keskustelusta.

Tuon jälkeen sain vielä jonkun mystisen kipuongelman, mikä muun muassa esti liikkumisen, koska kaikki liike ja tärinä lisäsi kipua. Jouduin pahimman ajan olemaan saikulla ja pari eri alan lääkäriä vahvisti ongelman ja olin heillä seurannassa. Pyysin keskusteluapua, koska sen on todettu auttavan tällaisessa tilanteessa. Sain jonkun vanhan hoitajamuorin keskustelijaksi. Kävin sitten pariin kertaan kuuntelemassa, kuinka pitäisi vaan ottaa itseä niskasta kiinni, lopettaa kaikki lääkitykset ja samalla diagnosoi ahdistuneisuuden. Joo, ahdistus ja kipu väheni kun lopetin tuolla käymisen ja noudatin lääkärien ja fyssarien kuntoutusohjeita. Toivottavasti tuo on jo eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Sanomalehtien muovittaminen kontaktimuovilla on ihan syvältä!

Terveisin kirjastonhoitaja

Meillä niiden muovittaminen lopetettiin jo 20 vuotta sitten. Enää muovitetaan aikakausilehdet jne. joiden pitää säilyä pidempään lainattavissa ja asiakkaiden käytössä.

Onnpa imelää tämä punaviinikastike. tekisi mieli oksentaa tuohon.

Käytännössä kaikki asiakkaistani ovat varattuja miehiä, jotka tulevat pettämään. Ovat oksettavaa porukkaa ja tekisi mieli sanoa päin naamaa, mutta tarvin heidän rahat.  Sinkut loistavat poissaolollaan. 

Vierailija kirjoitti:

Onnpa imelää tämä punaviinikastike. tekisi mieli oksentaa tuohon.

Siis ei punaviinikastikkeeseen vaaan "tuohon" vaan saada se maku suusta pois. Yksi varmaaan vaikeimmista kastikkeista ainakin siten että täytyy hienosäätää niiiin tarkaksi.

Vierailija kirjoitti:

Omassa työssäni valtaosa työtehtävistä tehdään päihtyneenä, enemmän tai vähemmän ja erilaisilla tropeilla. Työn etuihin mm. kuuluu ilmaiset alkoholijuomat ja ruoat. Joku saattaa ehkä arvatakin, mistä ammattiryhmästä puhutaan. 

Työnä 5/5 unelmaduuni, paitsi nyt koronan takia suurilta osin kaikkialla tauolla. 

Minun työpaikallani 20v. varasto paska duuneissa,hyvällä palkalla. Miehet veti aperitaa kaiket päivää.Paloin loppun heidän puheet ja irtisanouduin ryöstä,elämäni paras teko silloin kauan sitten!.Työ suojelu oli silloin lastenkengissä.Luottamus mies nimike ymm.Tuota duunia ennen olin 6v. kassana,silloin ei isoja kauppoja.Kassat teki muutakin siinä,kun ei asiakkaita.Kiva duuni.Syy miksi lähdin pois: 1 työkaveri veti ohi kassan safkat kotiinsa. Olisi pitänyt potaa hänet tai lähteä pois!Kun en hyväksynyt näkemääni.Vaihdoin siis työ,en kyennyt ilmiantoon..Ja todella juoppojen keskelle menin työhön iso varasto, henkistä väkivaltaa:Seksualiseti.Kun jurrissa olivat Roomeoita.Aika entinen! Tänä päivänä kaikki kai turutaa päänsä työ elämässä psyykelääkeillä? Kuinka helposti niitä määrätään ja tuntuu kaikki niitä napsii.Ei oikein.Antaisivat reseptin liikuntaa  työn jälkeen ulkona perheen kanssa.Jos ei perhettä yksin. Ruoka rytmi ja uni rytmi.Kielto äly puhelimen käytöön, kun palaavat  töistä kotiin.Eikä psyykelääkeitä,nukahtamisläälkeitä ja aamulla virkoomislääkeitä ties mitä.On näemä ollut ihmisille useaman vuoden puumi.Eli ovat lääke-päihtyneitä 24h/ 7 päivää ..

50 vuotias nainen on pahin asiakas ravintolatyöntekijälle. 25 vuoden kokemus asiasta on ja itse olen 50v mies

Jos ihmist huolehtisivat itsestään paremmin, söisivät terveellisesti, liikkuisivat ja pitäisivät itsensä normaalipainossa ym.ei terveydenhuolto olisi ylikuormittunut ns.elintapasairauksista. Osa sairauden oireista helpottuisi ihan vaan laihduttamalla osa jopa paranisi.