Lue keskustelun säännöt.
Uusi lapseton sukupolvi eli "aikuiset lapset"
09.03.2014 |
Kuulin radiosta, että nykyiset kolmekymppiset eivät tee lapsia laman takia. Aloin miettimään ystäväpiiriäni ja totta tosiaan, saatoin heti nimetä kymmenisen n. 35-vuotiasta ystävääni, joilla ei ole lapsia eikä tule. Ja kyse ei ole lamasta vaan uudesta elämäntyylistä, johon lapsia ei haluta. On totuttu nauttimaan kulttuurista, matkustelusta, urheilusta ja raukeasta elämästä noin yleensä eikä haluja ole tästä luopumiseen.
Ihan fine minulle, jokainen tyylillään ja uskon silti että lama ei ole syynä kolmikymppisten lapsettomuudelle.
Jäin kuitenkin miettimään, miten tämä uudenlainen, lapsettomien sukupolvi vaikuttaa yhteiskuntaan vanhetessaan?
Yksikin lapsi perheessä opettaa ihmiselle epäitsekyyttä ja luopumista omista tarpeista tai niiden siirtämistä hetkeksi syrjään, joustavuutta. Toinen lapsi perheessä opettaa vanhemmalle tai ihmiselle yksinkertaisesti elämää, suvaitsevuutta ja suhteellisuutta. Kun minulla oli vasta yksi lapsi, elin kuin hän olisi ollut koko maailman keskipiste ja suojelin leijonaemon lailla eritysesti toisten lasten satuttamiselta ja mielipahalta. Toisen synnyttyä ja erotuomarin roolia harjoitellessani keskinäisten pureskelujen estämiseksi tai sanktioimiseksi opin, että vahinkoja sattuu pienten lasten kanssa ja ei ole maailmanloppu jos naapurin 1v kopsauttaa hiekkamuotilla päähän, omista puhumattakaan. Kolmannen lapsen uskon opettavan vielä sen, että jokaisella on täysin erilainen luonne, että kolikolla on kolme puolta eikä vai joko tai.
Mielestäni lapset kasvattavat ihmisestä aikuisen. Lapsettoman elämän valinneet ystäväni jollakin tapaa jatkavat sitä parikymppisen elämää, kasvamatta, näitä yhtieskunnallisesti tärkeitä taitoja oppimatta. Ja mitä siitä seuraa yhteiskunnalle? Joustamattomuutta loppujen lopuksi, luulisin.
Jo nyt saa lukea kuinka lapsen itku julkisessa kulkuvälineessä, lentokoneessa, häiritsee joustamatonta kanssamatkustajaa, jolle jo koko kulkuväline pitäisi olla jollakin tapaa enemmän kokemus tai elämys kuin kulkuväline. Jos matkustan ilman lapsia en 1. kuule koko lapsen itkua kun ei ole oma 2. sympatisoin sitä äitiä, sillä muistan millaista oli matkustaa itkevän lapsen kanssa. Samoin lapsivapaat hotellit jne alkavat tekemään tuloaan. Lapseton naapuri valittaa pienen lapsen kuuluvasta äänestä rappukäytävässä kun kuiskaaminen ei vielä onnistu.
Hämmästelen kasvavaa joustamattomuutta esim. lapsia kohtaan. Eletään siinä omassa kuplassa, oman navan ympärillä, omien ehtojen mukaan ja jo vaaditaan muilta sopeutumista niihin omiin ehtoihin, vaikka yhteiskunnassa asiat yleensä menee toisinpäin. Lapsihan tässä on jokainen ollut ja on varmaan itsekin tullut itkettyämielipahasta, juostua, naurettua, puhuttua, harjoteltua sosiaalista kanssakäymistä jne.
Asiaa pohdittuani uskon uudentyyppisen sukupolven, "aikuisten lasten", mahdollisesti lisäävän yhteiskunnan joustamattomuutta sekä suvaitsemattomuutta. En tiedä mihin se pitkällä tähtäimellä johtaa saati globaalimmassa mittakaavassa. Toivottavasti olen väärässä!
Vietetään kaikki tänään suvaitseva päivä, huolimatta valinnoistamme!
Kommentit (128)
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 08:30"]Minulla on tällainen viiskymppinen tuttu kaveriporukka, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia. Olemme tunteneet toisemme jo nuoresta asti.
Ovat viettäneet hauskaa elämää. Matkustelleet ja käyneet tunturipaikoissa bilettämässä ja ovat kertoneet hauskoista orgioista. Esim. kerran kuulemma (yksi näistä naisista kertoi) olivat vuokranneet mökin ja kun hän yöllä oli tullut, oli ollut hauskat bileet meneillään. Joka huoneessa naitiin ja sitten miehet vaihtoi vain huonetta ja taas jatkettiin.
Jossain vaiheessa kai tuli se vaihe, ettei tiedetty, halusivatko lapsia ja kukin kävi vuorollaan sairaalassa abortissa, kun ehkäisyn kanssa sähellettiin.
Nyt viiskymppisenä pari on vähän alkoholisoitunut ja turpeita ja kulahtaneita ja elämän jäljet näkyvät. Pari kuntoilee ihan hulluna ja viettää salilla kaiken vapaa-aikansa. He ovatkin ihan timmissä kunnossa. Aika monella on koira, mitä hemmottelevat.
Hauskaa elämää ovat viettäneet verrattuna siihen, mitä me muut heidän kaverit vietimme istuessa vanhempainilloissa ja päällystämässä koulukirjoja.
[/quote]
Toi nyt ei kuulostanut hauskalta. Irstailua ja abortteja, hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tätäkin keskustelua lukee, huomaa että on ihan hyvä ettei teilläkään niitä lapsia ole, sillä ne todellakin toivois ettei olis syntyny, jos sais teidät vanhemmikseen.
Minulla on 2 lasta ja olen keski-ikäinen. Sain esikoiseni 34-vuotiaana. Sitä ennen olin matkustellut paljon, vetänyt huumeita, harrastanut, juonut hienoja viinejä ja irstaillut vuosikaudet. Lisäksi olen nykyään erittäin hyvässä kunnossa. Miten tämä on sitten mahdollista. Miksi kaikki on niin mustavalkoista, tai joko tai.
Minulla on 2 lasta ja olen keski-ikäinen. Sain esikoiseni 34-vuotiaana. Sitä ennen olin matkustellut paljon, vetänyt huumeita, harrastanut, juonut hienoja viinejä ja irstaillut vuosikaudet. Lisäksi olen nykyään erittäin hyvässä kunnossa. Miten tämä on sitten mahdollista. Miksi kaikki on niin mustavalkoista, tai joko tai.
Miksi lapsettomia täytyisi ymmärtää, kun ei lapsettomatkaan näköjään voi ymmärtää että jotkur OIKEASTI haluaa lapsia ja haluaa niistä huolehtia?
Ja että tollaisten ihmisten seurassa oleminen, jotka itkee sitä että lapset pitää mitään ääntä, on huomattavasti kamalampaa kun "kirkuvieb kakaroiden" kasvattaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lapsettomia täytyisi ymmärtää, kun ei lapsettomatkaan näköjään voi ymmärtää että jotkur OIKEASTI haluaa lapsia ja haluaa niistä huolehtia?
Ja että tollaisten ihmisten seurassa oleminen, jotka itkee sitä että lapset pitää mitään ääntä, on huomattavasti kamalampaa kun "kirkuvieb kakaroiden" kasvattaminen.
Mietin nuorempana pitkällä tähtäimellä;: jos en tee lapsia, kuuskymppisenä en enää saa ja kiikun yksin
kiikkustuolissa.
Ja eipä niitä lapsenlapsiakaan voi sitten saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 09:57"]
Minulla on 2 lasta ja olen keski-ikäinen. Sain esikoiseni 34-vuotiaana. Sitä ennen olin matkustellut paljon, vetänyt huumeita, harrastanut, juonut hienoja viinejä ja irstaillut vuosikaudet. Lisäksi olen nykyään erittäin hyvässä kunnossa. Miten tämä on sitten mahdollista. Miksi kaikki on niin mustavalkoista, tai joko tai.
[/quote]
Kivaa lapselle, kun äiti on juoppo, narkki, huora?
Jaa. Itse tiedän monta äitiä, joiden kohdalla ihmettelen että miksi tollanen ihminen lisääntyy. Lapsista tulee takuulla mielenterveysongelmaisia.
Ja jos joustavuudesta ja epäitsekkyydestä puhutaan, niin ei pidä paikkaansa. Äidit vasta joustamattomuus ovatkin ja vain heidän pillinsä mukaan pitäisi maailman pyöriä ja kun ei näin tapahdu, vedetään itkupotkuraget.
Niin, ja onko se lähimmäisen rakkautta jos äiti-ihminen yrittää iskeä miestäni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:01"]
Mietin nuorempana pitkällä tähtäimellä;: jos en tee lapsia, kuuskymppisenä en enää saa ja kiikun yksin
kiikkustuolissa.
Ja eipä niitä lapsenlapsiakaan voi sitten saada.
[/quote]Sinäpä oletkin huomattavan älykäs ja ajattelevainen yksilö! Oletko muuten pitkäaikaistyötön vai muuten syrjäytynyt? Normaali kuusikymppinen on kyllä vielä kokopäivätyössä, ja tulevaisuudessa niitä joutuvat seitsemänkymppisetkin tekemään.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:01"]
Mietin nuorempana pitkällä tähtäimellä;: jos en tee lapsia, kuuskymppisenä en enää saa ja kiikun yksin
kiikkustuolissa.
Ja eipä niitä lapsenlapsiakaan voi sitten saada.
[/quote]
Luuletko ,ettö niillä lapsilllasi on aikaa katsella kiikkumistasi vanhana joka päivä? Heillä on oma elämänsä, työnsä, lapsensa jne. Hyvä kun mummua käydään sitten kerran - kaksi vuodessa äkkiä katsomassa jouluna ja ehkä syntymäpäivänä jos muistetaan. Kahvit nopeasti naamaan, - ja nyt meidän täytyy lähteä, kun meillä on niin KIIRE!!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:01"]
Mietin nuorempana pitkällä tähtäimellä;: jos en tee lapsia, kuuskymppisenä en enää saa ja kiikun yksin
kiikkustuolissa.
Ja eipä niitä lapsenlapsiakaan voi sitten saada.
[/quote]Sinäpä oletkin huomattavan älykäs ja ajattelevainen yksilö! Oletko muuten pitkäaikaistyötön vai muuten syrjäytynyt? Normaali kuusikymppinen on kyllä vielä kokopäivätyössä, ja tulevaisuudessa niitä joutuvat seitsemänkymppisetkin tekemään.
[/quote]Teidän sossupummien tapauksessahan onkin ihan hyvä, että hankitte itsellenne hoitajan pakertamalla sellaisia itse maailmaan. Ja oikeastaan ainoa mahdollisuus, jos ja kun tulevaisuudessa julkista hoitosektoria supistetaan ja hoivaa saavat ne, joilla on siitä varaa maksaa. Olet siis totisesti kaukaa viisas!
Kun näitä vastauksia lukee, tulee mieleen että kalikka kalahti. Ap:llä on ihan hyviä ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:01"]
Mietin nuorempana pitkällä tähtäimellä;: jos en tee lapsia, kuuskymppisenä en enää saa ja kiikun yksin
kiikkustuolissa.
Ja eipä niitä lapsenlapsiakaan voi sitten saada.
[/quote]Sinäpä oletkin huomattavan älykäs ja ajattelevainen yksilö! Oletko muuten pitkäaikaistyötön vai muuten syrjäytynyt? Normaali kuusikymppinen on kyllä vielä kokopäivätyössä, ja tulevaisuudessa niitä joutuvat seitsemänkymppisetkin tekemään.
[/quote]
Ja paskat on työelämässä. Vain EK:n ja paskakokkareiden propagandassa. Vielä vähemmän tulevaisuudessa, kun automaatio syö loputkin työpaikat vanhoille raadoille ole mitään kysyntää.
En muuta tiedä, mutta velat ovat kovimpia peukuttajia. Peukkujen määrä on moninkertainen näissä aina muihin yhtä pitkiin verratuina.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 09:57"]
Minulla on 2 lasta ja olen keski-ikäinen. Sain esikoiseni 34-vuotiaana. Sitä ennen olin matkustellut paljon, vetänyt huumeita, harrastanut, juonut hienoja viinejä ja irstaillut vuosikaudet. Lisäksi olen nykyään erittäin hyvässä kunnossa. Miten tämä on sitten mahdollista. Miksi kaikki on niin mustavalkoista, tai joko tai.
[/quote]
on heillä kivaa ollut ainakin viimeiset 12 ja 14 vuotta.
Kivaa lapselle, kun äiti on juoppo, narkki, huora?
[/quote]
Minun mielestäni ap pohtii ihan olennaista asiaa, kyllähän jokainen sukupolvi jättää jälkensä yhteiskuntaan (miettikää vaikkapa suuria ikäluokkia). Kyllä nämä ovat ihan valideja kysymyksiä, tosin en haluaisi tästä kärkästä vastakkainasettelua lapsettomien ja lapsellisten välille. En usko että lasten saaminen on mikään automaattinen tae henkisestä kasvusta, mutta lapsen saaminen tuo perspektiiviä siihen, millaisia lapset ovat ja millaista käytöstä lapsilta voi odottaa. Minusta tuntuu että yhä useampi on kadottanut ymmärryksen lapsuudesta ja lapsista, ja sitten taivastellaan kun lentokoneessa vieressä istuu lapsi soivan kirjan kanssa tai junassa lapsi itkee.
Kyse on laajemmasta ilmiöstä kuin vain lapsista, kyse on siitä kuinka sukupolvet viettävät aikaa yhä enemmän oman ikäpolvensa ja samanlaisten ihmisten keskuudessa. Sukupolvien ketjut katkevat. Tällä viikolla sain kevään toisen hääkutsun, sekin lapsettomat juhlat. Talvella olimme lapsettomissa hautajaisissa, kohta olisi edessä sukulaisnaisen lapsettomat 75-juhlat. Minun lapsistani kasvaa tätä nykyä lapsia, joilla ei ole mitään käsitystä juhlaetiketeistä, häistä, hautajaisista, koska heitä ei niihin suvaita. Kohta on kasvamassa sukupolvi lapsia, jotka eivät tunne sukulaisiaan, ei juhlaetikettejä, he saavat näkyä ja kuulua vain hoplopeissa, lapsille suunnatuissa hotelleissa,kohta varmaan tietyt lennotkin rajoitetaan lapsivapaiksi. Kyllä tästä pitää yhteiskunnallisena ilmiönä keskustella.
Joku tuolla sanoi että lapsiperheet kääntyvät sisäänpäin, allekirjoitain tämän. Niin olemme mekin joutuneet tekemään. Tuntuu että meidät vanhemmat hyväksyttäisiin kyllä juhliin ja matkoille, mutta ilman lapsia. Niitä lapsia ei vaan saa halutessaan off-asentoon, vanhemmuutta ei saa katkolle aina kun saadaan juhlakutsuja tai kutsuja lapsivapaille reissuille.
Jos haluamme hyvin käyttäytyvän lapsisukupolven, ne lapset pitää integroida mukaan yhteiskuntaan, ei sulkea ulkopuolelle.
Lapsia ei tarvitse haluta itselle, mutta kyllä erilaisia, erikokoisia, eri-ikäisiä ihmisiä tulisi suvaita keskuudessamme.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 10:24"]Minun mielestäni ap pohtii ihan olennaista asiaa, kyllähän jokainen sukupolvi jättää jälkensä yhteiskuntaan (miettikää vaikkapa suuria ikäluokkia). Kyllä nämä ovat ihan valideja kysymyksiä, tosin en haluaisi tästä kärkästä vastakkainasettelua lapsettomien ja lapsellisten välille. En usko että lasten saaminen on mikään automaattinen tae henkisestä kasvusta, mutta lapsen saaminen tuo perspektiiviä siihen, millaisia lapset ovat ja millaista käytöstä lapsilta voi odottaa. Minusta tuntuu että yhä useampi on kadottanut ymmärryksen lapsuudesta ja lapsista, ja sitten taivastellaan kun lentokoneessa vieressä istuu lapsi soivan kirjan kanssa tai junassa lapsi itkee.
Kyse on laajemmasta ilmiöstä kuin vain lapsista, kyse on siitä kuinka sukupolvet viettävät aikaa yhä enemmän oman ikäpolvensa ja samanlaisten ihmisten keskuudessa. Sukupolvien ketjut katkevat. Tällä viikolla sain kevään toisen hääkutsun, sekin lapsettomat juhlat. Talvella olimme lapsettomissa hautajaisissa, kohta olisi edessä sukulaisnaisen lapsettomat 75-juhlat. Minun lapsistani kasvaa tätä nykyä lapsia, joilla ei ole mitään käsitystä juhlaetiketeistä, häistä, hautajaisista, koska heitä ei niihin suvaita. Kohta on kasvamassa sukupolvi lapsia, jotka eivät tunne sukulaisiaan, ei juhlaetikettejä, he saavat näkyä ja kuulua vain hoplopeissa, lapsille suunnatuissa hotelleissa,kohta varmaan tietyt lennotkin rajoitetaan lapsivapaiksi. Kyllä tästä pitää yhteiskunnallisena ilmiönä keskustella.
Joku tuolla sanoi että lapsiperheet kääntyvät sisäänpäin, allekirjoitain tämän. Niin olemme mekin joutuneet tekemään. Tuntuu että meidät vanhemmat hyväksyttäisiin kyllä juhliin ja matkoille, mutta ilman lapsia. Niitä lapsia ei vaan saa halutessaan off-asentoon, vanhemmuutta ei saa katkolle aina kun saadaan juhlakutsuja tai kutsuja lapsivapaille reissuille.
Jos haluamme hyvin käyttäytyvän lapsisukupolven, ne lapset pitää integroida mukaan yhteiskuntaan, ei sulkea ulkopuolelle.
Lapsia ei tarvitse haluta itselle, mutta kyllä erilaisia, erikokoisia, eri-ikäisiä ihmisiä tulisi suvaita keskuudessamme.
[/quote]
Erittäin hyvin sanottu!
Musta on jotenkin hassua, että aikuinen ihminen viitsii vetää herneen nenään tuntemattoman aloituksesta, ikään kuin aloitus olisi henkilökohtainen piikki.
Tässä on tosielämästä kaksi tapausta
a. perheellinen nainen keski-iässä. Herää ja huomaa yhtäkkiä, että lapset on maailmalla ja uhrasi itsensä aivan turhaan. Mies lähtee, kun nainen eli vain lapsilleen. Elää katkeroituneena yksin ja suree elämätöntä elämää ja katuu, kun teki lapsia ja jätti miehen huomioimatta ja ei elänyt omaa elämäänsä, eikä edennyt urallaan.
b. vela, joka herää keski-iässä. On edennyt urallaan, parisuhde on säilynyt tuoreena ja jännittävänä. Elämässään on saanut kokea paljon ja matkustella ja hemmotella itseään. On ollut aikaa kehittyä ihmisenä ja opiskella ihmistuntemusta ja etsiä sisäisiä voimavarojaan. Hän huokaisee miehensä kanssa, kuinka onnellinen on, kun ei ole väsynyt vuosien yövalvomisista ja kroppa on hyvässä kunnossa, kun raskaudet eivät ole sitä pilanneet ja rikkoneet. Yhdessä he miettivät, mitä kivaa vielä voisi elämässään tehdä.
Ja tämä on totisinta totta tosielämässä