Fb:ssä elämäänsä ihanaksi koko ajan mainostava

Sosiaalinen media on yksi stressin lähde.

Mainostaako hän elämäänsä ihanaksi vai kertooko vain asioita, joista pitää? Vaikka elämässä olisi ikäviäkin asioita, voi silti olla iloinen vaikka jostain leffakäynnistä. Jos sellaisista kertoo, ei se tee hänestä teennäistä ihmistä. Meille kaikille tekisi hyvää enemmän huomata näitä hyviä asioita ja kiinnittää niihin huomiota. Silloin ei tulisi niin kateelliseksi ;)

Kulissi-ihmiset on niin noloja ja rasittavia...

Tuolla päivittäjällä on elämä aina ihanaa, työ on ihanaa, harrastukset on ihania, mies on ihana, lapset on ihania, (sydän sydän sydän!!), luonto on ihana, elämä on ihanaa, viikonloput yksi toisensa jälkeen elämänsä ihanimpia, yllätykset aina ihania, hiljaisuus on ihanaa, lukeminen on ihanaa jne.

Ja voi hyvä luoja sentään, kun ei ole kyseessä kateus, tuo maailman typerin selitys joka asiaan, vaan kyseessä on kyllästyminen feikki-ihanuuteen.

Kenelläkään, kuten tuon fb-päivittäjän stressipäivitys paljastaa osaltaan, ei elämä ole aina vaan yhtä maksimaalista ihanuutta joka paranee jokaisen ihanan tapahtuman jälkeen, vaan se elämä on ylä- ja alamäkeä joissa on suolana ihanuutta. 

Oma elämäni on hyvää, minulle ja perheelleni tapahtuu hyviä ja huonoja asioita joista kertoilen silloin kun kerrottavaa on. Pääasiassa hyviä juttuja kuitenkin. Mutta tuollainen "ihana, maailman paras viikonloppu takana ja huomenna menen ihanaan työhöni jota rakastan töistäni eniten *pus*"-postaukset on kyllä hiukka liikaa.

Joo-o. On eri tyylejä ja onneksi voi piilottaa facessa.

Suomalaiset saisivat päinvastoin olla enemmän positiivisia . Aina naama norsunveellä ja kaikki on huonosti...vertailupohjaa on muualta maailmasta paljon mulla.

Iloiselle ja onnellisellekin ihmisille voi tulla. Moni ei myös halua päivittää ikäviä asioita vaan haluaa pitää iloista ilmettä yllä.

* stressi siis.

8

* stressi siis.

8

No miksi olisi kulissia? Jos oikeasti on iloinen ja onnellinen ihminen? Voi sellaisellekin tulla masennus/stressi jne. Voi tätä kateutta ja negatiivisuutta taas. Ja kaikki eivät halua surujaan faceen päivittää korppikotkien juorujen aiheeksi.

Eräs mun facebook-tuttu päivitti joku aika sitten hehkutuspostauksen tyyliin "onneksi mulla on maailman ihanin mies, maailman ihanimmat lapset ja niin ihana perhe-elämä!" N. viikko tämän jälkeen löysi baarista kymmenen vuotta nuoremman miehen ja otti eron edellisestä ihanastaan.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 22:58"]Eräs mun facebook-tuttu päivitti joku aika sitten hehkutuspostauksen tyyliin "onneksi mulla on maailman ihanin mies, maailman ihanimmat lapset ja niin ihana perhe-elämä!" N. viikko tämän jälkeen löysi baarista kymmenen vuotta nuoremman miehen ja otti eron edellisestä ihanastaan.

Niin?Paljon todennäköisempää on se, että paskasta liitosta nurissut mamma löytää uuden baarista...

Minä taas en ymmärrä miksi pitäisi jakaa facebookissa ikäviä henkilökohtaisia asioita jos on sairas? En ikinä tee niin. Lähimmille ystäville kerron jos tavataan, mutta facebookissa minulla on monta sataa "kaveria" joille ei henkilökohtaiset asiani kuulu. Sinne jaan enemmänkin hauskoja ja iloisia tapahtumia.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 22:48"]

Suomalaiset saisivat päinvastoin olla enemmän positiivisia . Aina naama norsunveellä ja kaikki on huonosti...vertailupohjaa on muualta maailmasta paljon mulla.

[/quote]

Vertaile rauhassa, me muut eletään miten halutaan. Mikset jäänyt ulkomaille, jos siellä kerran TÄMÄKIN oli paremmin. Kaikkihan täällä Suomessa on paskaa, paitsi kusi.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 23:12"]Minä taas en ymmärrä miksi pitäisi jakaa facebookissa ikäviä henkilökohtaisia asioita jos on sairas? En ikinä tee niin. Lähimmille ystäville kerron jos tavataan, mutta facebookissa minulla on monta sataa "kaveria" joille ei henkilökohtaiset asiani kuulu. Sinne jaan enemmänkin hauskoja ja iloisia tapahtumia.

[/quote]

Sama mulla

Mä itse taas ihmettelen niitä, jotka kirjoittaa kaiken ikävän Facebookiin. "Janne on taas pahalla tuulella, hiivatin miehet!!!" Ja siinä ehkä sitten käydään parisuhdetta läpi vielä. Mä en näe pointtia siinä, miksi jakaisin kaikille tietoa siitä, jos olisin surullinen tai tuntisin oloni ahdistavaksi. Mieluummin kirjoitan sitten sinne, että miten mukava kävelylenkki oli tai miten mukava kirja mulla on juuri meneillään.

Jos joku koko ajan valittaisi, niin sekö olisi sitten hyvä? Mä ainakin aikuisena ihmisenä tajuan sen, että eihän kenenkään elämä oikeesti ole täydellistä.

Omasta mielestäni on ihan ok jakaa hauskat sattumat ja jutut omasta elämästä. Sitten on kuitenkin tämä parin facebookkamun ryhmä, joidenka koko elämä on yhtä ihanuutta... eikä siinäkään mitään, mutta joka päivä! Kaikki ruuat ja jokainen sämpylä, lasten kanssa ulkoilu, jumppa, puutarhanpuunaushetki, suklaalevy, leffailta, punaviinilasi yms yms jaetaan ja joka päivä.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 23:30"]Omasta mielestäni on ihan ok jakaa hauskat sattumat ja jutut omasta elämästä. Sitten on kuitenkin tämä parin facebookkamun ryhmä, joidenka koko elämä on yhtä ihanuutta... eikä siinäkään mitään, mutta joka päivä! Kaikki ruuat ja jokainen sämpylä, lasten kanssa ulkoilu, jumppa, puutarhanpuunaushetki, suklaalevy, leffailta, punaviinilasi yms yms jaetaan ja joka päivä.

[/quote]

Minä tulen tuollaisista ainakin hyvälle tuulelle :)

Mulla on muutama ystävä, jotka ovat hyvin avoimia ja kertovat facessa parisuhteestaan ja murheistaan. Monesti niistä näyttää poikivan ihan hyviä keskusteluja ja ystävä saa tukea ja hyviä kommentteja. SItä en tiedä mitä esim. parisuhteen toinen osapuoli on moisesta mieltä...Itse olen vaan hyvin erityylinen facettaja...oman elämän murheet jaan mieluummin muutaman hyvän ystävän kanssa ihan yksityisesti. Kysessä ei ole mikään kulissin ylläpitäminen, vaan en koe mielekkääksi paljastaa arkoja, henkilökohtaisia asioita kaikille. En silti koe että hehkuttaisin elämääni mitenkään täydelliseksi, vaikka joskus kerronkin facebookissa mukavista jutuista elämässäni. Eiköhän jokainen aikuinen ymmärrä, että kaikilla on omat ongelmansa, vaikka niistä ei huutelisikaan julkisesti. En silti tuomitse niitä, jotka kertovat asioitaan avoimesti. Kukin tyylillään.

Onneksi ne ei stressiperäisesti sairastu joiden elämä on yhtä paskaa ja "vittu mä nauran sinä päivänä kun saan kostetuksi" ja koko fb-kirjoittelu heijastelee vaan täydellistä elämän angstia. Se on todellista ja rentoa ja sairastuttamatonta. Ni.

Ap:ta on helppo ymmärtää. Joitain kommentteja lukiessa taas säälittää. Suomalaiset osaa kyllä iloita ja arvostaa elämäänsä, vaikka teidät onkin aivopesty uskomaan muuta.

Ai niin ja muuten, aniharvoin ihmiset ovat kateellisia. Jos se omasta mielestäsi tuntuu yleiseltä, katso peiliin.