Hyvätuloinen nainen, voisitko ottaa kotimiehen?

Ei onnistuisi. Olen kyllä hyväpalkkainen, mutta kotona oleminen on mun unelma! En olisi tyytyväinen, jos mies saisi tehdä sitä mitä itse haluaisin oikeasti tehdä ja mun olisi pakko käydä töissä. Olisin koko ajan tyytymätön, katkera ja ärsyyntynyt koko asetelmasta. Olen myös sen verran introvertti, että mun unelma olis paljon matkusteleva mies, joka ei olisi ihan aina kotona. Mä voisin sitten laittaa kotia mielen mukaan ja pitää miestä hyvänä silloin kun hän kotiin tulisi! 

Vierailija kirjoitti:

Minusta ajatus tuntuu ihan mukavalta. Itse pidän työstäni ja pidän uraani tärkeänä. Mieheni inhoaa työtään ja voi sen takia huonosti. Minulle sopisi oikein hyvin, että hän jättäisi työnsä ja omistautuisi vaikka taideharrastuksilleen ja kävisi jollain kursseilla omaksi ilokseen. Olisi myös kivaa, jos mies voisi joskus tulla kanssani pidemmille ulkomaankomennuksille, ja sehän onnistuisi hienosti, jos hän ei kävisi päivätyössä. Lapsia meillä ei ole eikä tule. Mutta mies ei taida tällaiseen suostua... hän ei halua olla minusta riippuvainen taloudellisesti ja ymmärrän sen hyvin.

Jättäisit kuitenkin heti ja mies jäisi tyhjän päälle. "täällä haisee joku outo hajuvesi ja olet ollut outo viimeaikoina"

Ei, koska naisille ei riitä pelkkä kotitöiden teko ja seksi.

Kotimies ilmoittautuu :)

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan, että asialle vain naureskellaan, niin koittakaa miettiä ihan tosissanne. Olisiko tämä melko harvinainen asetelma mahdollinen?

Ei siis mitään kertomuksia siitä kuinka mies on jäänyt suhteen aikana työttömäksi, vaan onnistuisiko suhde miehen kanssa joka olisi hoitamassa kotia alusta asti ilman minkäänlaisia aikeita pyrkiä työelämään?

Siksi tätä kysyn kun mietin. Omantasoisia koulutus ym en saa, koska he erotessaan ottavat säännöllisesti selvästi nuoremman uuden naisen. Koulutuksesta tms ei mitään väliä.

Mietin ihan oikeasti, että mitä jos tekisi itsekin niin, naisena. Kai joku mies voisi arvostaa, että ei tarvisi töissä käydä, huolehtisi vaan musta ja kodista, asuisi mun talossa ja tehtäisiin kaikkea kivaa mun tuloilla ja olen kuitenkin siisti, ihan kauniskin kaikkien kanssa hyvin toimeentuleva nainen.

Miehille käy ulkomaalainenkin nainen, ja kävisi mullekin myös yhtä hyvinkiva ulkomaalainen mies.

Vierailija kirjoitti:

Ei, koska naisille ei riitä pelkkä kotitöiden teko ja seksi.

Justhan tuolla jo sanottiin, että niiden kotitöidenkin vaatiminen kotimieheltä on sovinistista, joten seksipalvelua tarjoamalla ajattelit elää?

Vierailija kirjoitti:

Ei onnistuisi. Olen kyllä hyväpalkkainen, mutta kotona oleminen on mun unelma! En olisi tyytyväinen, jos mies saisi tehdä sitä mitä itse haluaisin oikeasti tehdä ja mun olisi pakko käydä töissä. Olisin koko ajan tyytymätön, katkera ja ärsyyntynyt koko asetelmasta. Olen myös sen verran introvertti, että mun unelma olis paljon matkusteleva mies, joka ei olisi ihan aina kotona. Mä voisin sitten laittaa kotia mielen mukaan ja pitää miestä hyvänä silloin kun hän kotiin tulisi! 

Minäkin tykkäisin itse olla kotivaimona. Mutta vaihtoehtoisesti sopisi myös sellainen, että kävisin töissä, mutta kodin ja kaiken muun huolehtisi puoliso, joka olisi kotona. Jaksaisin käydä töissä, jos toinen huolehtisi kaiken muun. Kävisi kaupassa ym ja siivoaisi, niin vapaa-ajan voisimme tehdä vaan kaikkea kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan, että asialle vain naureskellaan, niin koittakaa miettiä ihan tosissanne. Olisiko tämä melko harvinainen asetelma mahdollinen?

Ei siis mitään kertomuksia siitä kuinka mies on jäänyt suhteen aikana työttömäksi, vaan onnistuisiko suhde miehen kanssa joka olisi hoitamassa kotia alusta asti ilman minkäänlaisia aikeita pyrkiä työelämään?

Ei, ei onnistuisi. Arvomaailmamme olisivat aivan liian kaukana toisistaan. Enkä kommentoi mahdollisia väitteitä miehestä hyötymisestä, koska maksan kyllä ihan itse omat menoni ja matkani ja asumiseni ja tuikkukipponi. Minulla ei riitä ymmärrystä siihen, miksi terve aikuinen ihminen ei pyrkisi työelämään. Jos taas kyse on jollain pääomatuloilla elävästä niin luultavasti sittenkin olisi liian erilaiset maailmat. Mitä sellainen ihminen tekisi päivisin? Mitä hän olisi tehnyt tänään sillä aikaa kun minä tein lähes 10 tunnin työpäivän?

Minä olen juuri sellainen eri maailmasta oleva pääomatuloilla elävä mies :)

Tänään heräsin aamulla noin yhdeksän aikaan ilman herätyskelloa, ja tukevan aamiaisen jälkeen lähdin pelaamaan kolmeksi tunniksi frisbeegolfia. Laji on uusi minulle ja erittäin haastava, mutta myös palkitseva, ja on mukava huomata kuinka kehitystä tapahtuu tasaisesti.

Tämän jälkeen poikkesin käymään isovanhempieni luona, jotka tarvitsivat apua erinäisissä tietokone-/puhelinongelmissa. Samalla söimme lounasta ja vaihdoimme kuulumisia usean tunnin edestä, kun minulla ei ollut mihinkään kiire.

Isovanhempieni luota menin joukkueeni lentopallotreeneihin, joissa vierähti muutama tunti. Myös tämä laji on mielestäni hyvin haastava ja vaatii erinomaisia koordinaatio- ja pelinlukukykyjä sekä reaktionopeutta. Loppuillan ajattelin näippäillä kitaraa ja koittaa opetella yhtä kappaletta, joka on tuottanut minulle suuria ongelmia.

Huomenna teen sitten jotain muuta. Minulla on esimerkiksi yksi todella hyvä kirja kesken, ja en ole vähään aikaan "ehtinyt" lukea sitä. Opiskelen myös espanjaa tällä hetkellä omaehtoisesti, ja varmasti sen parissa vierähtää niin ikään tovi.

Mutta oikeassa olet kyllä - moni nainen on todennut minulle saman ja parisuhteen löytäminen on ollut melko hankalaa, vaikka en itse koekaan eläväni millään tavoin "eri maailmassa".

10 tuntia töitä päivässä on muuten mielestäni liikaa ja tiedän myös omasta kokemuksestani, että jossain vaiheessa sen jatkuessa tulee täysi stoppi..

Vierailija kirjoitti:

En, en kaipaa mitään playboyta.

En minäkään. Mutta kumppanin itselleni.

Jenkkien Pomo piilossa -ohjelmassa oli kerran joku ainakin 200 miljoonan dollarin omaisuuden omistava, joku menestyneen suuryrityksen pääjohtaja, nainen siis. Hänen miehensä oli ns. kotimies, en muista, oliko työtön, ei välttämättä, mutta ei ainakaan missään kovin hyväpalkkaisissa töissä. Mutta siis siinä parissa mies oli se, joka pääasiassa hoiti heidän kotiaan ja heidän lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Harva hyvätuloisenkaan miehen vaimo kotirouvana on enää sitten kun lapset ovat kouluiässä. Ainakaan Suomessa. Ja harva hyvätuloisen miehen vaimo on täysin kouluttautumaton.

Mulla on "kotimies", siis päälle 50v työtön mies. Lyhyitä hanttihommia lukuunottamatta ei tunnu enää yli 50-vuotiaille näiltä main töitä löytyvän. Mies ei toki ole toimeton, vaan hyvinkin ahkera. Ammattikoulutus löytyy. Ei ole nuori eikä erityisen komeakaan, eipä silti että sellaista miestä haluaisinkaan. En ole nuori kaunotar itsekään.

Mutta tää tyyppi tekee siis sinulle kaikki ruuat ja siivoukset tms?

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan, että asialle vain naureskellaan, niin koittakaa miettiä ihan tosissanne. Olisiko tämä melko harvinainen asetelma mahdollinen?

Ei siis mitään kertomuksia siitä kuinka mies on jäänyt suhteen aikana työttömäksi, vaan onnistuisiko suhde miehen kanssa joka olisi hoitamassa kotia alusta asti ilman minkäänlaisia aikeita pyrkiä työelämään?

Se on kuule ihan siitä miehestä kiinni millainen hän on. Osaako se mm. "myydä" itsensä minulle. Eli aivan tavallinen parinhakurumba.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen juuri sellainen eri maailmasta oleva pääomatuloilla elävä mies :)

Elät unelmaelämääni.

Jos olisin varakas, edes sen verran varakas, että eläisin pääomatuloilla, niin jäisin itse kotirouvaksi.

Ihan ilman miestäkin siis, oman kotini rouvaksi.

Aika kuluu kyllä kuluttamattakin.  :)

En. Minusta olisi kamala ajatus, että suhteen päättyessä toinen jäisi tyhjän päälle. En pitäisi kotimieheksi tieten tahtoen jättäytyvää miestä kovin älykkäänä (eri asia jos olisi rajoitteita jotka estäisivät työskentelyn tai vaikeuksia työllistyä). Osapäivätöitä tekevä puoliso sen sijaan olisi ihan hyvä.

Tässä just yksi päivä haaveilin kavereiden kanssa (olemme kaikki sinkkuja), kuinka ihanaa olisi, jos kotona olisi joku hoitamassa kaikki kotityöt. Työaika + työmatkat vievät kaiken ajan ja energian arkena, viikonloppuna toinen päivä menee siinä kun tekee rästissä olevat kotityöt, joten varsinaisesti jää joka viikko vain yksi päivä lepäämiseen ja rentoutumiseen. Se on kamalan vähän ja tuntuu että elämä menee liian suurelta osin hukkaan tässä oravanpyörässä.

Eli jos minun tuloillani pärjättäisiin ja mies olisi hyvää seuraa + valmis tekemään kotityöt, niin tottakai voisin ottaa kotimiehen. Jos taas olisin rikas, mutta mies ei olisi hyvää seuraa, niin sitten palkkaisin taloudenhoitajan.

Vierailija kirjoitti:

En. Ei se ole mies joka on työtön.

Oletko samaa mieltä työttömistä naisista jotka ovat kotirouvina? "Ei se ole nainen joka on työtön"

Vierailija kirjoitti:

En. Minusta olisi kamala ajatus, että suhteen päättyessä toinen jäisi tyhjän päälle. En pitäisi kotimieheksi tieten tahtoen jättäytyvää miestä kovin älykkäänä (eri asia jos olisi rajoitteita jotka estäisivät työskentelyn tai vaikeuksia työllistyä). Osapäivätöitä tekevä puoliso sen sijaan olisi ihan hyvä.

Onko tietentahtoen kotirouvaksi jäävä nainen älykäs? No eipä haittaa miehiä yhtään, esitellä höpsö nuori söpöliini. Mitäs jos minä naisena toisin hassun nuoren komistuksen näytille firman juhliin, ja hänellä ei olisi työelämässä mitään statusta? Siis, ei haittaisi mua, muuten kuin että tämä ei tosiaan ole normi.

Jos löytäisin töitä, niin joo. Olisi ihanaa, että koti olisi siivottu ja ruoka pöydässä, kun tulen töistä kotiin. Mies voisi kannustaa minua työntekoon ja hieroa (hartioita) illalla ja muutenkin olla kiva ja kannustava. Aamulla voisi olla silitetyt vaatteet valmiina ja mies voisi laittaa hiukseni. Kelpaisi!

Vierailija kirjoitti:

Jos löytäisin töitä, niin joo. Olisi ihanaa, että koti olisi siivottu ja ruoka pöydässä, kun tulen töistä kotiin. Mies voisi kannustaa minua työntekoon ja hieroa (hartioita) illalla ja muutenkin olla kiva ja kannustava. Aamulla voisi olla silitetyt vaatteet valmiina ja mies voisi laittaa hiukseni. Kelpaisi!

Juuri tällaista ajattelin. Mutta hieman on vielä asenteita, että tämä olisi outo kuvio. Ja mahtaisiko mieskään sopeutua tällaiseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Minusta olisi kamala ajatus, että suhteen päättyessä toinen jäisi tyhjän päälle. En pitäisi kotimieheksi tieten tahtoen jättäytyvää miestä kovin älykkäänä (eri asia jos olisi rajoitteita jotka estäisivät työskentelyn tai vaikeuksia työllistyä). Osapäivätöitä tekevä puoliso sen sijaan olisi ihan hyvä.

Onko tietentahtoen kotirouvaksi jäävä nainen älykäs? No eipä haittaa miehiä yhtään, esitellä höpsö nuori söpöliini. Mitäs jos minä naisena toisin hassun nuoren komistuksen näytille firman juhliin, ja hänellä ei olisi työelämässä mitään statusta? Siis, ei haittaisi mua, muuten kuin että tämä ei tosiaan ole normi.

Jos kyseinen kotirouvaksi esittäytyvä nainen olisi fiksun oloinen, niin ajattelisin että kotirouvana olemisen taustalla voisivat silloin olla mielenterveysongelmat, krooniset kivut yms. Harva aikuinen haluaa olla pitkiä aikoja täysin pelkästään tulojen varassa.