Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Apua, tsemppiä, jotain! Sain juuri tietää että joudun ajamaan lauantaina traktoria. En aja edes autoa.

Vierailija
12.11.2020 |

Tuo siis liittyy opintoihini. Tuli ihan puskista kyllä tämä. Ala on sellainen että 90 % töistä tehdään ilman traktoria ja jos valitsee sopivan suuntautumisvaihtoehdon, ei tarvitse käyttää mitään koneita. Koulun periaate on vaan se, että jokainen heiltä valmistuva osaa ajaa traktoria ainakin jonkun verran.

Ei tässä muuten mitään, mutta minulla on hahmotushäiriö. En voi ajaa edes autoa, koska en hahmota liikennettä. Pyöräilykin on aika hasardia hommaa.

Kuolen häpeästä jo nyt.

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, minäkin opiskelin hetken puutarha-alaa ja jouduin ajamaan koululla traktoria. Muistaakseni harjoittelimme tätä pareittain ja opettaja oli vahtimassa/neuvomassa lähistöllä. Itselläni ei ole edelleenkään yhtään minkään ajoneuvon korttia, mutta traktorin ajaminen alkoi sujumaan minulta hyvin nopeasti... peruuttaminen oli ainoa asia joka jäi minulle vaikeaksi, mutta tämä johtui siitä että piti peruuttaa niin että joku traktorin pieni koukku(?) piti saada johonkin laatikkoon kiinni, tms en muista. Koululla tuskin täytyy ajaa traktoria täydellisesti, ei kannata ottaa asiasta liikaa stressiä.

(Tosin, meidän ainakin olisi pitänyt hommata traktorikortti opintojen takia, mutta minä vaihdoin alaa ja menin korkeakouluun... mutta tämä oli vuonna 2015.)

Vierailija
22/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nopealla googletuksella selviää että jotkut pärjäävät liikenteessäkin hahmotushäiriöstä riippumatta. Hyvin se sulla menee. Ole vain varovainen sen kanssa.

Joo, hahmotushäiriö voi olla kovin monenlainen. Ja kun se ei ole oikea diagnoosi, koko käsite on valitettavan häilyväinen.

Minä esimerkiksi luultavasti pystyisin purkamaan ja kokoamaan traktorin moottorin jos saisin ohjekirjan ja työkalut. Hahmotan todella hyvin kaikenlaisia kaavakuvia ja niiden suhdetta todellisuuteen.

Mutta liikkuvista objekteista en saa mitään tolkkua. Minun on turha seurata joukkueurheilua, koska aivoni menevät kaikesta siitä liikkeestä ihan kummalliseen tilaan.

Sitten jos muiden objektien lisäksi minäkin liikun (kuten liikenteessä), on katastrofi valmis. Koulussa aikanaan olin aivan umpisurkea, koska en vaan voinut samaan aikaan tiedostaa palloa ja muita pelaajia ja päädyin juoksemaan päin jotakuta. Kerran sain aivotärähdyksenkin sitten.

-ap-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muista että jos on synkronoimaton vaihdelaatikko isommalle vaihteelle pitää vaihtaa kytkimen kaksoispoljennalla ja pienemmälle taas välikaasulla.

Vierailija
24/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei, minäkin opiskelin hetken puutarha-alaa ja jouduin ajamaan koululla traktoria. Muistaakseni harjoittelimme tätä pareittain ja opettaja oli vahtimassa/neuvomassa lähistöllä. Itselläni ei ole edelleenkään yhtään minkään ajoneuvon korttia, mutta traktorin ajaminen alkoi sujumaan minulta hyvin nopeasti... peruuttaminen oli ainoa asia joka jäi minulle vaikeaksi, mutta tämä johtui siitä että piti peruuttaa niin että joku traktorin pieni koukku(?) piti saada johonkin laatikkoon kiinni, tms en muista. Koululla tuskin täytyy ajaa traktoria täydellisesti, ei kannata ottaa asiasta liikaa stressiä.

(Tosin, meidän ainakin olisi pitänyt hommata traktorikortti opintojen takia, mutta minä vaihdoin alaa ja menin korkeakouluun... mutta tämä oli vuonna 2015.)

+ luokallani oli yksi huomattavasti "heikkolahjainen" (en tiedä hänen tarkkoja diagnoosejaan, enkä tiedä PC-sanastoa, sori), ja tämä on kuulemma hyvin yleistä puutarha-alalla... eli uskoisin että opettajat osaavat kyllä olla hyvin ymmärtäväisiä jos kerrot heille diagnoosistasi.

Vierailija
25/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nopealla googletuksella selviää että jotkut pärjäävät liikenteessäkin hahmotushäiriöstä riippumatta. Hyvin se sulla menee. Ole vain varovainen sen kanssa.

Joo, se on jännä. Itsellänikin on hahmotushäiriö, mutta pystyn ajamaan autoa. Olen usein aika yllättynyt, että en aiheuttanut mitään tuhoa tälläkään kertaa. Ongelmia aiheuttaa reittien suunnittelu ja muistaminen, sekä liikenteessä liian "hiljaiset" tilanteet, esim. jos valoissa joutuu odottamaan kauan niin koen tarvetta alkaa räpeltää radiota, syömään tms. oheistoimintaa ettei vireys laske ja uppoan ajatuksiini, mistä pitää taas vieroittautua seuraamaan tilanteita hetkessä.

Joukkueurheilu on minullekin sellainen, minkä seuraamisesta ei ole mitään hyötyä. - eri

Vierailija
26/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ite olen yhden kerran ajanut traktoria. Ei ollut ajokorttia silloin. Kyllä sinäkin pärjäät! Olin silloin viisi vuotias ja ihmettelen vieläkin miksi mut laitettiin traktorin rattiin yksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jämerämpi vehje se on kuin auto.

Kettot hahmotushäiriöstä.

Oisko joku iso aukea alue.

Voit yllättyä että kivaa on etkä päästä ketään muuta puikkoihin! 🚜🚜

Vierailija
28/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sinun tarvitse liikenteeseen sillä traktorilla lähteä. Etkä saakaan lähteä, jos ei ole korttia. Siellä koulun pihalla vain liikutat sitä eteen ja taaksepäin, opettajan opastuksessa. 

Kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla, vaikka ihan pikkuisen vain.

Turvallisuuden kannalta tärkeintä on, että ennen liikkeelle lähtöä otat selvää, kuinka sen traktorin saa pysähtymään.

Ja älä panikoidu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
12.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä yksi hahmotushäiriöinen, jolla on ajokortti. Mitä pidempi aika on siitä, kun viimeksi ajoin, sitä enemmän jännittää lähteä auton rattiin. Tai jos tulee läheltäpiti -tilanteita. Tai pitää lähteä autolla, jolla en ole viimeaikoina ajanut. Joku 2 viikon tauko ajamisessa saa jo aikaan selvää jännittämisen lisääntymistä. Jos taas ajan kerran - pari viikossa, ja kaikki menee hyvin, ei se lähteminenkään jännitä juurikaan.

Myös syksyn ensimmäinen pimeässä ajo sai kauhun nostamaan päätä, vaikka alla oli auto, jossa on oikeasti hyvät valot.

Joskus hetkittäin jopa nautin autolla ajamisesta, jos on hyvä auto, hyvä keli, valoisaa eikä juurikaan muuta liikennettä.

Pari kertaa olen autoa rutannutkin tässä 33 vuoden aikana, jolloin minulla on ajokortti ollut. Mutta viimeisestä kerrasta on yli 25 vuotta aikaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi kuusi