Lue keskustelun säännöt.
Muistanko väärin, kun koen, että ennen vanhaan kaikilla oli oikeus mielipiteeseensä? Muistojeni mukaan välillä oltiin esim. politiikasta voimakkaasti eri mieltä
12.11.2020 |
mutta samalla hyväksyttiin, että eriäviä mielipiteitä on ja niitä saa olla.
Ei ennen ollut tällaista, että kun joku on eri mieltä kuin minä, niin minä yritän esim. somessa tuhota heidän maineensa ja elämänsä. Eikä muitakaan näitä nykyajan ilmiöitä, joissa tuntuu, että väkisin yritetään saada kaikki olemaan kaikesta samaa mieltä.
Koska tämmöinen trendi oikein alkoi?
Kommentit (53)
Esim. 70-luvulla hyvänä väittelijänä pidettiin ihmistä, joka parhaiten pystyi henkisesti nöyryttämään toista keskustelijaa. Aivan kamalaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sodan jälkeen ei saanut olla edes ansioitunut sotaveteraani työväestön keskuudessa. 70-luvulla taistolaiset vainosivat toisinajattelijoita, mm. Haavisto on kertonut tämän olleen syy jättää yliopisto kesken. 90-luvulla pilkattiin kepua, sai olla vain Lipposen kannattaja. Onhan näitä.
Älä viitsi valehdella. Sotaveteraanit olivat itse kaikki työväestöä. Työväestö ja taistolaiset ovat kaksi aivan eri asiaa.
90-luvulla sai olla vain Lipposen kannattaja? Et taida ihan hirveästi ymmärtää Suomen sisäpolitiikkaa :D
Muistan 1990-luvulta elävästi termin "kulutusjuhlat". Sitä jauhoivat silloinen kepulainen pääministeri Aho ja kokoomuslainen valtiovarainministeri Viinanen televisio-uutisissa ilta toisensa jälkeen. Termillä syytettiin kansaa 1990-luvun lamasta, oli muka kulutettu liikaa.
Jos Suomessa jotain porukkaa on haukuttu, niin työläisiä. On muka vaadittu liikaa palkkaa, on kulutettu liikaa, on tehty liian vähän töitä, on nostettu liikaa eläkkeitä, on kuuluttu liikaa ammattiyhdistyksiin.
Yhdistävä tekijä tuolla haukkumisella on, että sitä on harrastanut oikeisto ja työnantajat.
Minusta erilaisuuden sietokyky on ollut parempikin kuin nyt. Tarkoitan viime sodan jälkeistä aikaa. Nykyään erilaisuutta siedetään todella huonosti. Minkäänlaista erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodan jälkeen ei saanut olla edes ansioitunut sotaveteraani työväestön keskuudessa. 70-luvulla taistolaiset vainosivat toisinajattelijoita, mm. Haavisto on kertonut tämän olleen syy jättää yliopisto kesken. 90-luvulla pilkattiin kepua, sai olla vain Lipposen kannattaja. Onhan näitä.
Älä viitsi valehdella. Sotaveteraanit olivat itse kaikki työväestöä. Työväestö ja taistolaiset ovat kaksi aivan eri asiaa.
90-luvulla sai olla vain Lipposen kannattaja? Et taida ihan hirveästi ymmärtää Suomen sisäpolitiikkaa :D
Muistan 1990-luvulta elävästi termin "kulutusjuhlat". Sitä jauhoivat silloinen kepulainen pääministeri Aho ja kokoomuslainen valtiovarainministeri Viinanen televisio-uutisissa ilta toisensa jälkeen. Termillä syytettiin kansaa 1990-luvun lamasta, oli muka kulutettu liikaa.
Jos Suomessa jotain porukkaa on haukuttu, niin työläisiä. On muka vaadittu liikaa palkkaa, on kulutettu liikaa, on tehty liian vähän töitä, on nostettu liikaa eläkkeitä, on kuuluttu liikaa ammattiyhdistyksiin.
Yhdistävä tekijä tuolla haukkumisella on, että sitä on harrastanut oikeisto ja työnantajat.
Aikalaisena muistan että ’kulutusjuhlilla’ viitattiin 80-luvun lopun huimaan nousukauteen, ja siltä osin termi oli ihan perusteltu.
90-luvun lamalle oli monia syitä. Suomen tilannetta pahensi ns. Itäkaupan romahtaminen. Varmasti oli eletty yli varojenkin aiempina vuosina. Nythän tuo velaksieläminen on taas hyve. Seuraavaa korjausliikettä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mielipiteiden olemassaolosta minusta nykyäänkään rangaista, vaan siitä, että osa urveloista yrittää epärehellisesti vääntää vielä faktatkin vastaamaan mielipitettään.
Aika monta äänen sanottua mielipidettä on tuomittu rikosnimikkeellä "kiihottaminen kansanryhmää vastaan"
Ihmisten pitäisi ymmärtää että sananvapaus tarkoittaa oikeutta sanoa ajatuksensa niin kuin ne ovat. Se ei ole vapautta jos osa mielipiteistä on kielletty jollain perusteella. Se on sananvapauden rajoittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mielipiteiden olemassaolosta minusta nykyäänkään rangaista, vaan siitä, että osa urveloista yrittää epärehellisesti vääntää vielä faktatkin vastaamaan mielipitettään.
Aika monta äänen sanottua mielipidettä on tuomittu rikosnimikkeellä "kiihottaminen kansanryhmää vastaan"
Ihmisten pitäisi ymmärtää että sananvapaus tarkoittaa oikeutta sanoa ajatuksensa niin kuin ne ovat. Se ei ole vapautta jos osa mielipiteistä on kielletty jollain perusteella. Se on sananvapauden rajoittamista.
Jos haluaa äänensä kuuluviin kannattaa satsata miten sanomisensa pukee. Alatyylinen, herjaava ja solvaava kielenkäyttö vieroittaa sivistyneempiä ihmisiä luotaan hyvin tehokkaasti. Huo rittelulla ei saa koskaan mitään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mielipiteiden olemassaolosta minusta nykyäänkään rangaista, vaan siitä, että osa urveloista yrittää epärehellisesti vääntää vielä faktatkin vastaamaan mielipitettään.
Aika monta äänen sanottua mielipidettä on tuomittu rikosnimikkeellä "kiihottaminen kansanryhmää vastaan"
Ihmisten pitäisi ymmärtää että sananvapaus tarkoittaa oikeutta sanoa ajatuksensa niin kuin ne ovat. Se ei ole vapautta jos osa mielipiteistä on kielletty jollain perusteella. Se on sananvapauden rajoittamista.
Jos haluaa äänensä kuuluviin kannattaa satsata miten sanomisensa pukee. Alatyylinen, herjaava ja solvaava kielenkäyttö vieroittaa sivistyneempiä ihmisiä luotaan hyvin tehokkaasti. Huo rittelulla ei saa koskaan mitään aikaan.
En tarkoita että pitäisi solvata ketään.
Se vaan on niin että tiettyjen asioiden asiallinenkin kritisointi on kiellettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sama muistikuva, mutta toisaalta asuin paikkakunnalla, jossa melkein kaikki oli keskustalaisia. Muistan yhden kommunistiperheen, mutta ei heitä kohdeltu mitenkään eri tavalla tai pidetty huonompina.
No vasemmistolaisen perheen poikana on kyllä sellainen kokemus, että ei se erityisesti suosiota lisännytkään, eikä moniin töihin ollut asiaa. Puolukantaa kysyttiin työhaastattelussakin ja paras vastaus oli että "en nyt oikein kauheasti tosta politiikasta oo kiinnostunut, mutta en nyt mikään vasemmistolainen ainakaan". Sillä sai isännät iloisiksi.
Ennen vanhaan poliittisen mielipiteen saattoi ilmaista vain sanomalehden lukijapalstalla. Ehkä niitä vähän helpommin julkaistiin kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta erilaisuuden sietokyky on ollut parempikin kuin nyt. Tarkoitan viime sodan jälkeistä aikaa. Nykyään erilaisuutta siedetään todella huonosti. Minkäänlaista erilaisuutta.
Olen samaa mieltä tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mielipiteiden olemassaolosta minusta nykyäänkään rangaista, vaan siitä, että osa urveloista yrittää epärehellisesti vääntää vielä faktatkin vastaamaan mielipitettään.
Aika monta äänen sanottua mielipidettä on tuomittu rikosnimikkeellä "kiihottaminen kansanryhmää vastaan"
Ihmisten pitäisi ymmärtää että sananvapaus tarkoittaa oikeutta sanoa ajatuksensa niin kuin ne ovat. Se ei ole vapautta jos osa mielipiteistä on kielletty jollain perusteella. Se on sananvapauden rajoittamista.
Jos haluaa äänensä kuuluviin kannattaa satsata miten sanomisensa pukee. Alatyylinen, herjaava ja solvaava kielenkäyttö vieroittaa sivistyneempiä ihmisiä luotaan hyvin tehokkaasti. Huo rittelulla ei saa koskaan mitään aikaan.
En tarkoita että pitäisi solvata ketään.
Se vaan on niin että tiettyjen asioiden asiallinenkin kritisointi on kiellettyä.
Ei ole. Siitä teidän rakastamasta ma mu asiastakin on saanut kirjoitella vaikka huru mycket jo monta monituista vuotta. Se vaan, kun ette saa tahtoanne läpi, saa tuntemaan, että te ette saisi edes puhua.
Meillä on paljon sellaisia "yleisiä totuuksia", joita yksikään kansalainen, saati toimittaja, ei saa kritisoida. Kukaan toimittaja ei esimerkiksi voisi kirjoittaa mitään ilmastonmuutosta epäilevää tai venäläisiä tai Trumpia ymmärtävää.
"No ei tietenkään, koska sehän valehtelis!"=)
Joka ajalla on asioita, jotka ovat silloin totta, mutta 50 vuoden päästä ihmetellään, että miksi piti kirjoittaa niin ja miksei saanut sanoa niin. Yleinen totuus on aina yleinen totuus, ja se LUODAAN aina, joka kerta. Se ei yleensä OLE totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sama muistikuva, mutta toisaalta asuin paikkakunnalla, jossa melkein kaikki oli keskustalaisia. Muistan yhden kommunistiperheen, mutta ei heitä kohdeltu mitenkään eri tavalla tai pidetty huonompina.
No vasemmistolaisen perheen poikana on kyllä sellainen kokemus, että ei se erityisesti suosiota lisännytkään, eikä moniin töihin ollut asiaa. Puolukantaa kysyttiin työhaastattelussakin ja paras vastaus oli että "en nyt oikein kauheasti tosta politiikasta oo kiinnostunut, mutta en nyt mikään vasemmistolainen ainakaan". Sillä sai isännät iloisiksi.
Ennen vanhaan poliittisen mielipiteen saattoi ilmaista vain sanomalehden lukijapalstalla. Ehkä niitä vähän helpommin julkaistiin kuin nykyään.
Taistolaisia lyödää kovaa 1970-luvusta, mutta unohdetaan, millainen oli silloinen yhteiskunta.
Työnantajat ja oikeisto keräsivät mustia listoja kommunisteista ja aika monesta demaristakin. Nämä listat kiersivät rotareiden, leijonien ja kokoomuksen palavereissa kädestä käteen. Julkisuudessa nämä samat isännät näyttivät tietysti kissan naamaa.
Virkauralle oli vasemmistolaisen kansalaisen mahdotonta pyrkiä, jos hän edes pääsi yliopistoon. Oikeistolaiset professorit, tuomarit, poliisit ja muu virkaväki savusti ulos jokaisen vähänkin punavärisen kokelaan.
Vasemmiston ääni ja vaikutusvalta alkoi kasvaa vasta 1960-luvulla kun punamulta ajoi Suomeen peruskoulun, terveyskeskukset, maksuttoman opiskelun, sairausvakuutuksen, työttömyyskorvaukset, toimeentulotuen ja kansaneläkkeen.
Silti Hannu Salama tuomittiin vielä 1966 jumalanpilkasta, josta vasta presidentti Kekkonen hänet armahti 1968. M.A. Nummiset levyt joutuivat Yleisradiossa isolta osalta kiellettyjen laulujen listalle.
Nykyajalle on traagista, että vasemmisto jahtaa nyt perussuomalaisia näillä samoilla jumalanpilkkasyytteillä, joita koko vasemmisto paheksui 1960-luvulla kitalaet ammollaan.
Ei nyt aivan. Kyllä ennen on pitänyt olla aika lailla valtavirtaa ollakseen hyväksytty. Minusta moderniin aikaan kuuluu mielipiteenvapaus paljon vahvemmin, mutta toki sekin, että asiat voivat nettikeskusteluissa paisua aika isoiksi, jos ei mielipide miellytä.