Koiran valeraskaus

Se menee ihan itsestään ohi. Koirallahan on hormonaalisesti aina juoksujen jälkeen valeraskaus, oireet vaan vaihtelee juoksukerroittain ja nartuittain. Usein nuorilla nartuilla oireet on pahemmat ja lievenee iän myötä. 

Mutta niin, eihän noille oireille tarviste tehdä mitään. Loppuu viimeistään kun 3 kk on kulunut juoksujen alusta, silloin loppuu imetykseen liittyvän prolaktiinin eritys jos koira ei ole ollut oikeasti tiineenä ja imettänyt. Nartun kanssa on hyvä ulkoilla ja touhuta vähän tavallista enemmän ettei se koko ajan keskity pentutouhuihin. 

Jos menee oikein pahaksi, eläinlääkäriltä on saatavissa hormonilääke joka lopettaa valeraskausoireet. Itse en ole kyllä koskaan tarvinnut tai käyttänyt. Meillä saavat ihan rauhassa elää luonnolliset valeraskautensa läpi ja hoivata valepentujakin. Ja kun on useampi narttu, joskus valeraskas tosiaan imetttää toisen nartun oikeita pentuja - siihenhän tämä ominaisuus on evoluutiossa kehittynytkin.

Ota lelu pois. Kannattaa leikkauttaa koira. Säästytte kohtutulehdukselta.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 16:05"]

Ota lelu pois. Kannattaa leikkauttaa koira. Säästytte kohtutulehdukselta.

[/quote]

No jaa, ei sitä välttämättä pois tarvitse ottaa. Ja minusta ison leikkauksen tekeminen terveelle eläimelle jonkun kohtutulehdusriskin takia on ihan älytöntä. Se riski ei ole kovinkaan suuri ja sitä voi ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla. Noita valeraskausoireitakin muuten ravinnolla voi lievittää, meillä ne käytännössä loppuivat kun siirryttiin nappularuokinnasta BARF-ruokintaan. 

Meidän koira BARFFaa ja on kolme kiimaa/vuosi ja myös kolme valeraskautta /vuosi.

Ei auta yhtään.

http://www.vauva.fi/keskustelu/3941267/ketju/koiran_valeraskaus

3 päivää sitten käyty keskustelu samasta aiheesta.

Kiitos kaikille, jotka jaksoitte vastata. Monta hyvää neuvoa.Taitaa olla näin keväisin ajankohtainen ilmiö aika monille narttukoiran omistajille. 

Koira onneksi rauhottui jo vähän. Otin lelun pois ja se tuli kanssamme päiväunille. Sen jälkeen se ei enää tainnut muistaa mitä se olikaan hautomassa:) 

Jos tämä alkaa ottaa liiaksi pattin ja häiritä elämäämme, niin pitänee sitten harkita tuota leikkausta.  

T.ap

Mun yhdellä nartulla oli tosi paha valeraskaus aina juoksujen jälkeen. Lelut otin tietysti kaikki pois, hautoi sitten kenkiä.. ei syönyt ja turkki kuihtui pois päältä. Stressasi ja piipitti monta viikkoa. Ulkona ei suostunut olemaan, kun piippasi pentujensa (eli siis kenkien) perään. Ja läähätti. Ei siihen auttanut muu kuin leikkaus. Parani koirankin elämänlaatu huomattavasti, kun ylimääräinen stressi poistui. 

Sellainenkin ongelma vielä oli, että urpot ihmiset pitivät uroskoiriaan irti kotinurkilla. Niitä kilpakosijoita oli sitten kiiman aikaan lenkillä koko ajan persiissä kiinni yrittämässä astua. 

Meillä tuli aina valeraakauden aikana maitoa nartun tisseistä. Se oli aika huvittavaa tavallaan. Myöhemmin sitten tuli kohduntulehdus, johon melkein kuoli, mutta isolla leikkauksella selvisi. Suoltakin piti ottaa pitkä pätkä samalla pois. Toiselle nartulle teimme leikkauksen samantien tämän jälkeen, vaikka sillä ei mitään pienempiäkään komplikaatioita ollut.

Meillä westiellä oli moneen otteeseen noita valeraskauksia jotka oli niin pahoja, että päädyttiin poistamaan kohtu ja munasarjat. Koira ei saanut yhtään lepoa ajatukselta, että pentuja (leluja) pitäisi hoitaa. Oli ihan hädässä niiden kanssa, kantoi jatkuvasti ympäri taloa ja vikisi. Oli siis käytännössä katsoen ihan sekaisin aina juoksujen aikaan, ja tuo touhu ei loppunut ennen kuin saatiin eläinlääkäriltä lääke. Leikkauksen jälkeen on koira saanut olla ihan oma itsensä ympäri vuoden :)

Pulsatillaa voi kokeilla.

Kaikki lelut pois! Ruuan ottaminen pois ei auta tässä tilanteessa. Jos et tiedä mitä tehdä, mikset soita eläinlääkärille ja kysy tältä neuvoa? Niin minä tein, ja vastaus oli yksinkertainen: LELUT POIS! Luulee niitä omiksi pennuikseen ja sen takia nuolee ja kantelee ympäriinsä.

Lelut ovat pois ja koira rauhoittunut illaksi. Vähän eristäytyvä se on...itsekseen nukkuu tuolla, eikä syö. Jospa se nyt tällä menis ohi...

T.ap

Meidän koiran juoksusta on kulunut noin 3kk. Meidän pojallamme on kaksi pientä poikaa 3,5 ja1,5v. Luulen heidän laukaisseen tämän koiran vitinän,kitinän ja läähätyksen. Syö nappuloita vain vähän. Kiertää pikku poikia ja inisee sekä haistelee. Pyörii heidän ympärillään ja nuolee heitä samoin heidän vaatteitaan ja kaikkia paikkoja mihin pojat ovat koskeneet. Heidän lähdettyä katsoo ikkunasta ja ja nuolee alapäätään myös maitoa erittyy. Koira täyttää maaliskuussa 2v. Mitä ehdä?

Vierailija kirjoitti:

Meidän koiran juoksusta on kulunut noin 3kk. Meidän pojallamme on kaksi pientä poikaa 3,5 ja1,5v. Luulen heidän laukaisseen tämän koiran vitinän,kitinän ja läähätyksen. Syö nappuloita vain vähän. Kiertää pikku poikia ja inisee sekä haistelee. Pyörii heidän ympärillään ja nuolee heitä samoin heidän vaatteitaan ja kaikkia paikkoja mihin pojat ovat koskeneet. Heidän lähdettyä katsoo ikkunasta ja ja nuolee alapäätään myös maitoa erittyy. Koira täyttää maaliskuussa 2v. Mitä ehdä?

Ei mitään, luonnollinen ilmiö ja menee ajallaan ohi. Ihmisten kanssa kasvanut koira pitää usein myös ihmislapsia "lauman pentuina" joita pitää huolehtia ja hoivata. Valeraskauden hormonaalinen ilmiö on kehittynyt juuri sitä varten, että vaikka koiraeläinlaumoissa vain ns. alfanaaras lisääntyy, muutkin nartut huolehtisivat pennuista mielellään. Koiranaaraalla on siis biologinen mekanismi, joka saa varsinkin tuohon valeraskausaikaan, jolloin prolaktiinia erittyy, sen kiintymään erityisen paljon pentuihin (sekä ihmis- että eläin) ja hoivaamaan niitä. Tämä ei ole mitenkään haitallista vaan uskon, että antaa nartulle samantapaisen täyttymyksen tunteen kuin mitä omien pentujen hoivaaminen voisi antaa. 

Itse en sen takia esim. koskaan ota valeraskaan leluja pois tms. Jos koira ei kerran saa oikeasti kokea äitiyttä ja pentujen hoivaamista, niin saa sentään edes omaksua lelut pennuikseen ja hoitaa niitä.