MITEN saada ahdistus alas?

5 jatkaa vähän koska tää omien traumojen työstäminen on saanut aikaan valtavan ihmetyksen sen suhteen että millä lailla psyyke kykenee noita traumaattisia asioita säilömään. Trauma voi purkautua monella tavalla, esim. mielettöminä flashbackeinä, jolloin koko keho käy muutaman sekunnin ajan vieraassa tilassa, toisin sanoen minun keski-ikäiseen psyyken oli säilöttynä ikäänkuin koko kehon olotila jostain lapsuuden ajoilta. Mutta nämä on aika harvinaisian, useammin se on sellainen niinkuin oivallus tai muistaminen. Esim. kerran trauma tuli esiin niin että kestin sen pari päivää kauheaa oloa, sitten tunsin että nyt aletaan olla sietämättömässä olotilassa, komensin lapset ja miehet viikonloppuna mummolaan ja menin peiton alle, siellä annoin tunteiden tulla. Yhtäkkiä kesken sietämättömän olon näin ikäänkuin kuvan siitä miten olin ihan yksin ja edessä oli iso, kylmä, musta ja yksinäinen avaruus. Muistin, tai tiedostin miten pohjattoman yksin olin yrittäessäni pärjätä masentuneen äidin kanssa, ei ollut ketään jolle olisin voinut kertoa. Ajattelin että se yksinäisyys tuntui kehossa oikeassa kyljessä kipuna. Käänsin ajatukset kehoon ja tunsin miten kyljen alle sattui. (Ja nyt huomaan, että kun kirjoitan tätä, kyljen alle sattui hetken :)). Sitten itkin pitkään ja sydämeni pohjasta, surin huolettoman lapsuuden menetystä ja sitä ettei mulla ollut ketään jonka kanssa jakaa äidin tila. Suru on lopputuote, siitä tietää että käynnissä ollut prosessi on saavuttanut jonkinlaisen päätepisteen, vaikka toki siihen voidaan vielä palata, mutta ei enää samalla lailla.

Voi kun osaisi antaa jonkun täydellisen ratkaisun... Kärsin nimittäin täysin samasta tunteesta. Asiaa pahentaa se, ettei läheisyyttä tai toisen ihmisen seuraa ole saatavilla mullakaan silloin kun eniten tarvitsisi. Omia itsehoitikeinoja kauheaan ahdistukseen ovat käsillä tekeminen, piirtäminen tai leipominen. Lempimusiikki tai lukeminen vievät ajatukset hetkeksi pois. Jos itkettää, itkeminenkin auttaa. Keinot ovat toki vain väliaikaisia eivätkä poista ahdistusta kokonaan, mutta kun en ole parannuskeinoa vielä löytänyt niin näillä mennään ja iloitaan hyvistä hetkistä. Voimia sulle, meitä ahdistuneita taitaa olla paljon muitakin. :(

Kiitos!

Alkoholi auttaa. (Ja jokainen totta kai tietää että sitä ei kuitenkaan tule käyttää ahdistuksen hoitoon pitkiä aikoja vaan hakea sitten lääkkeet lääkäriltä jos lääkityksen tarve on jatkuvampi)

Noh, tässä yksi keino. Kun ahdistus rupeaa tolla lailla nousemaan, niin se on psyyke joka on ruvennut työntämään jotain haitallista trauma-ainesta tai muuta tukahdutettua asia kohti tietoisuutta niin että psyyke pääsisi siitä eroon, sellainen aines on nimittäin kuormittavaa paitsi henkisesti myös fyysisesti. Jos olotila alkaa lähestyä kestämätöntä niin silloin ollaan jo tosi lähellä sitä että piilosta esiin tuleva aines näyttäytyy tietoiselle, nimittäin kun se aines on pantu piiloon alunperin juuri siksi että se on ollut niin kestämätöntä. Eli toisin sanoen ap:lla on käsissä pakastekuivattua tuskaa, joka toivoo tulevansa käsitellyksi.

Ja keino millä se onnistuu on se, että otetaan omaa aikaa jolloin ei varmasti tulla häirityksi, ja ruvetaan tarkkailemaan tuskan nousemista sen sijaan että seisottaisiin sen keskellä. Tää on vaikeaa ja vaatii harjoittelua, mutta onnistuminen helpottaa elämää ihan mielettömästi, koska tuskan tarkkailemisen tilaan pääseminen poistaa sen kammottavuudesta heti puolet. Eli asetut rauhaan ja tarkkailet itseäsi kokemassa kamalaa henkistä tuskaa, et arvostele sitä etkä yritä muuttaa sitä etkä varsinkaan mieti kuka teki mitä tai sellaisia järjen asioita, keskityt vain tarkkailemaan tunteita. Kun harjaannut, silloin psyyke näyttää sulle sen trauma-aineksen joka sieltä on tulossa, sen huomaa kyllä sitten :). Jos oikein vaikean trauman kanssa työskentelee, saattaa huomata eron arjessa heti kun sen on saanut poistettua, ihan kuin ottaisi rauhoittavan jonka vaikutus ei koskaan lopu, ilman tokkuraista oloa :).

Lemmikin läheisyys auttaa, oli se sitten koira tai kissa.

Alkoholi vain pahentaa ahdistusta, ainakin seuraavana päivänä. Yritä syväänhengitystä ja sillä tavoin rentoutusta. Liikunta varmasti myös vähän rentouttaa. 

T. lähihoitaja

Lähe kävelylle.