Minkälaista yliopistossa opiskelu on?

Riippuu hyvin paljon  oppiaineesta ja alasta. Noin yleisesti ottaen opiskelu yliopistossa on hyvin itsenäistä, eli valitset itse mitä sivuaineita haluat ottaa, kuinka paljon niitä opiskelet ja mihin haluat painottua. Oppiaineet julkaisevat tiedot opetuksen aikatauluista, ja niistä sitten itse koostat itsellesi sopivan "lukujärjestyksen" sen mukaan mitä sulle sopii. 

Opetusmenetelmät riippuu tosi paljon siitä mitä ainetta opiskelet, eli opiskeletko esim. matikkaa, kieliä tai vaikka historiaa. Itse olen opiskellut yhteiskuntatieteitä, ja meillä on ollut aika paljon ihan vain luentokursseja, eli yleensä 2 tai 4 tuntia luentoa viikossa. Sen lisäksi kurssiin voi liittyä oppimispäiväkirjan tekoa, esseen tekoa, kirjatentti tms. Ja luentokurssien lisäksi on lähinnä esseitä ja kirjatenttejä, jonkun verran pienryhmäjuttuja. Mutta opiskelu on siis hyvin itsenäistä ja käytännössä lähinnä vain lukemista (ja kirjoittamista). Tenttien laajuus vaihtelee opintopistemäärän mukaan, yleensä 300-1000 sivua.

Ystäviä saa mun mielestä ihan hyvin, mutta kannattaa olla alussa paljon mukana, silloin ihmisiin tutustuu helpoiten. Myöhemmin voi olla hankalaa. Erityistä älykkyyttä yliopisto ei vaadi, vain hyviä istumalihaksia että jaksaa lukea. Pääsykoe on vaikein tentti, eli jos sen selvittää niin selviää varmasti muutenkin opinnoista.

No jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata, niin "vapaus". Tosi paljon vapautta valita kursseja ja esimerkiksi missä tahdissa suoritat opintoja. Päivät ovat niin pitkiä kuin niistä itsellesi teet, eli kuinka paljon päätät suorittaa kursseja. Jos haluat kerralla suorittaa paljon kursseja, niin päivät voivat venyä. Yleensä omalla kohdalla homma on mennyt niin, että tietyille ajanjaksoille hommat kasautuvat, joilloin vietetään sitten aikoja yötämyöten kouluhommien parissa. Sitten välillä taas on leppoisaa eikä sen suurempia kiireitä.

Itse en ole juurikaan kokonaisia kirjoja lukenut, vaan lähinnä selaillut luentokalvoja sekä kirjoista pointteja. Jos joku asia on luentokalvoissa lyhyesti (niin kuin usein on) niin luen asian tarkemmin kirjasta, mutta kokonaisia kirjoja en ole tainnut kertaakaan lukea. Tämäkin riippuu tietysti paljolti siitä, mitä alaa lukee.

Sanoisin, että mitään poikkeuksellista älykkyyttä ei vaadita, mutta sitä enemmän sitä ahkeraa työntekoa. Monista kursseista pääsee kyllä läpi ilman suurempia ponnisteluja, mutta jos haluaa pitää edes kohtalaista tai hyvää keskiarvoa yllä, niin se vaatii kyllä työtä sen eteen.

Turhauttavaa.

Siihen lukemiseen ainakin voin heti alkuun sanoa, että lukemistekniikan oppii nopeasti. Ensimmäisenkin vuoden aikana huomaa joka viikko jaksavansa lukea enemmän ja omaksuvansa nopeammin ja pysyvämmin asioita. 

Itselläni tosin se lukemismäärä tuli parhaiten tutuksi vasta kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen. 

Pääaineeni on humanistisessa tiedekunnassa, siellä on paljon tuntiopetusta, pakollista läsnäoloa ja "kotitehtäviä". Sivuaineeni on yhteiskuntatieteellisessä, siellä on paljon kirjatenttejä, eli menen kirjastolle lukemaan niitä tenttikirjoja. Näin ainakin Turussa omien aineideni kohdalla. Kuten muut sanoivatkin jo, riippuu paljon siitä, mitä opiskelee.

Jos on motivaatiota, niin pystyy kyllä saavuttamaan tavoitteensa, - yliopistossa opiskelu on melko vapaata.

Riippuu hyvin paljon aineesta, jota opiskelet. Olen opiskellut pääaineena englantilaista filologiaa ja sivuaineena pohjoismaisia kieliä, sosiaalipsykologiaa, sekä tehnyt opettajan pedagogiset opinnot. Kielissä monilla kursseilla on läsnäolopakko ja niillä tehdään pienryhmissä töitä tai keskustellaan pareittain, sekä on paljon seminaarityyppistä opetusta. On myös esseiden kirjoittamista, luentopäiväkirjaa, tenttejä, käännöstehtäviä. Sosiaalipsykologiaa puolestaan kun opiskelin, ihmettelin, miten helpolla niitä opintoviikkoja (tai nykyään opintopisteitä) tippui. Yhdestä tentistä saattaa saada kuusikin opintopistettä tai jopa enemmän, tosin luettavana on sitten monta kirjaa, mutta tärkeimmät asiat oppii helposti hahmottamaan ajan myötä. Kielissä saattaa viittä opintopistettä kohti käymään koko lukukauden luennoilla, kirjoittamaan luentopäiväkirjaa, tehdä suullisia ym tehtäviä ja vielä tentin että saa ne viisi opintopistettä kasaan. Kielet ovatkin yksi aineista, joissa opintopisteiden eteen joutuu toden teolla tekemään töitä.

Opettajan pedagogisissakin läsnäolopakkoa ja ryhmätöitä oli, mutta tentit mielestäni aika helppoja ja opiskelu helppoa. Raskainta olivat opetusharjoittelut, joihin meni paljon aikaa iltaisinkin tunteja suunnitellessa.

Ei ap kysyy jatkokysymyksen: Onko yliopistossa paljon ryhmätöitä ts. sopiiko paremmin "oman tien kulkijalle", kuin rasittavuuteen asti ryhmätöitä täynnä oleva amk? Tekniikan ala on täällä harkinnassa. Ei - töissä ei ole ikinä tehty niin paljon ja sillä tyylillä ryhmätöitä kuin amk:ssa.

Varmaan yliopistojenkin välillä on eroja. Sivuineet saa valita vapaasti milloin haluaa, joitain rajoituksia on, kuten lääketiede ja oikeustiede jne eivät ole valittavina kai. Itse opiskelen matemaattisia aloja (matikka, taloustiede, tilastotiede jne) ja niissä yleensä kurssi koostuu luennoista (noin 4h viikossa) ja laskuharjoituksista (noin 4-6 tehtävää viikossa), joista molemmat ovat lähes aina täysin vapaavalintaisia, mitään ei ole pakko tehdä. Lukemista yhteen tenttiin on matikassa ja tilastotiedossa yleensä noin 100 sivua, taloustiedossa vähän enemmän. Matikka on todella tiivistä tekstiä. Yhden periodin kurssista saa yleensä 5op, kahden periodin kurssista 10op. Noppia on todella helppo ja nopea kerätä, kunhan pääsee kokeista läpi.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 21:56"]

Ei ap kysyy jatkokysymyksen: Onko yliopistossa paljon ryhmätöitä ts. sopiiko paremmin "oman tien kulkijalle", kuin rasittavuuteen asti ryhmätöitä täynnä oleva amk? 

[/quote]

Riippuu kurssista. Joillakin kursseilla on ryhmätöitä, joillain ei. Mutta ihan rasittavuuteen asti niitä en koskaan joutunut niitä tekemään (opiskelin yhteiskuntatieteellisessä).

8 jatkaa, että suurimman osan kursseista voi meillä ainakin myös tenttiä, ja se mahdollisuus on yritetty tehdä opiskelijoille helpoksi. Viiden vuoden jälkeen olen tehnyt tasan yhden ryhmätyön, mutta sen sai tehdä yksinkin jos halusi.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 21:11"]

Mutta yliopistossa ilmeisesti yhtä kurssia kohden jotain raamatun kokoisia teoksia?

On ja ei. Toiset kirjat paksumpia ja toiset ohuempia, keskimäärin siedettäviä. Toisinaan on valinnan varaa kirjoissa, sieltä voi sitten valkata sen ohuimman :)

Miten niitä muka ehtii lukea ja miten kaiken sen tekstin voi muistaa ulkoa?

Kyllähän siinä on lukemista, mutta kyllä sitä ehtii ja täytyy vaan lukea tehokkaasti, jotkut kohdat pomppia yli ja jotkut kohdat tarkemmin. Ei ole tarkoitus muistaa ulkoa, tärkeintä että ymmärrät idean ja osaat soveltaa sitä aiemmin oppimaasi, vertaamaan. Omasta kokemuksesta tenttikysymykset on paljon tyyliä: "vertaile herra x:n ja rouva a:n teorioita aiheesta y."

Mistä tietää, mitkä asiat kirjassa on tärkeitä ja painottaako opettaja yksityiskohtaisia tietoja vai laajempia kokonaisuuksia?

Jos on luennot, kannattaa käydä siellä, ne kyllä tukee lukemista. Ja kirjoja oppii lukemaan "sillä silmällä", tietää vähän mitä kannattaa lukea ja mitä jättää väliin.

Oliko raskasta?

Oli ja ei. Eniten stressiä aiheutti se, että miten saa kirjat kirjastosta kun jonoa oli vaikka kuinka ja tentti kahden päivän päästä. Sitten pitää vaan yrittää lukea kirja/päivä. Myös gradun tekeminen valmiiksi asti oli tuskaista. Ei se muutoin ollut niin hirveää. Siihen tottuu siihen ainaiseen pänttäämiseen.

Minkälaista siellä ylipäänsä on, onko pitkiä vai lyhyitä päiviä, löytyykö ystäviä helposti, minkälaista älykkyyttä yliopiston kurssien läpipääseminen vaatii jne.

Mulla oli aika paljon päiviä, että oli vaan jotkut luennot ja sitten ei mitään. Joskus oli enemmän paikalla oloa ja joskus taas oli päiviä kun ei tarvinnut mennä sinne ollenkaan. N. 1,5 vuotta ennen valmistumista en ollut paikalla juuri lainkaan, ei vaan ollut enää kursseja missä olisi pitänyt olla läsnä.

Onko kaikki kurssit englanniksi?

Ei ollut ainuttakaan paitsi enkun kurssi. Jokunen tenttikirja oli.

Lisäksi milloin nämä sivuaineet valitaan ja monta sivuainetta saa olla.

Kannattaa valita aika heti niin voi alkaa lukemaan sivuainetta heti pääaineen rinnalla. Mulla oli kolme sivuainetta, 2 lyhyttä ja 1 pitkä.

Kuinka vapaasti yliopistossa voi opiskella muiden alojen kursseilla (jos esim. kiinnostaa vain muutama kurssi jostain ihmealalta, mikä ei liity ollenkaan omaan alaan)?

Oli vapaa sivuaine oikeus, sai lukea mitä vain, paitsi jotain lääketieteellistä muistaakseni.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 21:11"]

Mutta yliopistossa ilmeisesti yhtä kurssia kohden jotain raamatun kokoisia teoksia?

On ja ei. Toiset kirjat paksumpia ja toiset ohuempia, keskimäärin siedettäviä. Toisinaan on valinnan varaa kirjoissa, sieltä voi sitten valkata sen ohuimman :)

Miten niitä muka ehtii lukea ja miten kaiken sen tekstin voi muistaa ulkoa?

Kyllähän siinä on lukemista, mutta kyllä sitä ehtii ja täytyy vaan lukea tehokkaasti, jotkut kohdat pomppia yli ja jotkut kohdat tarkemmin. Ei ole tarkoitus muistaa ulkoa, tärkeintä että ymmärrät idean ja osaat soveltaa sitä aiemmin oppimaasi, vertaamaan. Omasta kokemuksesta tenttikysymykset on paljon tyyliä: "vertaile herra x:n ja rouva a:n teorioita aiheesta y."

Mistä tietää, mitkä asiat kirjassa on tärkeitä ja painottaako opettaja yksityiskohtaisia tietoja vai laajempia kokonaisuuksia?

Jos on luennot, kannattaa käydä siellä, ne kyllä tukee lukemista. Ja kirjoja oppii lukemaan "sillä silmällä", tietää vähän mitä kannattaa lukea ja mitä jättää väliin.

Oliko raskasta?

Oli ja ei. Eniten stressiä aiheutti se, että miten saa kirjat kirjastosta kun jonoa oli vaikka kuinka ja tentti kahden päivän päästä. Sitten pitää vaan yrittää lukea kirja/päivä. Myös gradun tekeminen valmiiksi asti oli tuskaista. Ei se muutoin ollut niin hirveää. Siihen tottuu siihen ainaiseen pänttäämiseen.

Minkälaista siellä ylipäänsä on, onko pitkiä vai lyhyitä päiviä, löytyykö ystäviä helposti, minkälaista älykkyyttä yliopiston kurssien läpipääseminen vaatii jne.

Mulla oli aika paljon päiviä, että oli vaan jotkut luennot ja sitten ei mitään. Joskus oli enemmän paikalla oloa ja joskus taas oli päiviä kun ei tarvinnut mennä sinne ollenkaan. N. 1,5 vuotta ennen valmistumista en ollut paikalla juuri lainkaan, ei vaan ollut enää kursseja missä olisi pitänyt olla läsnä.

Onko kaikki kurssit englanniksi?

Ei ollut ainuttakaan paitsi enkun kurssi. Jokunen tenttikirja oli.

Lisäksi milloin nämä sivuaineet valitaan ja monta sivuainetta saa olla.

Kannattaa valita aika heti niin voi alkaa lukemaan sivuainetta heti pääaineen rinnalla. Mulla oli kolme sivuainetta, 2 lyhyttä ja 1 pitkä.

Kuinka vapaasti yliopistossa voi opiskella muiden alojen kursseilla (jos esim. kiinnostaa vain muutama kurssi jostain ihmealalta, mikä ei liity ollenkaan omaan alaan)?

Oli vapaa sivuaine oikeus, sai lukea mitä vain, paitsi jotain lääketieteellistä muistaakseni.

[/quote]

Opiskelen teologiaa ja täällä ainakin ne tentit ovat ihan naurettavan helppoja. Siis minä menen heittämällä läpi. Lukiossa oli paljon vaikeammat kokeet ja yo-kokeet varsinkin... Olin siellä siis ihan tavallinen kasin oppilas.

Mielestäni sisäänpääsy mittaa periaatteessa pärjäämisen: jos selviydyt pääsykokeesta, sinun pitäisi pystyä suorittamaan opinnot. Mutta tosiaan: opiskelun tyyli riippuu aivan olennaisesti siitä opiskeltavasta alasta. 

Miten te, jotka käytte/kävitte opiskelujen ohessa töissä, jaksoitte? Siis oikeasti. Olen itse ihan naatti koulun jälkeen enkä todellakaan jaksaisi enkä ehtisi käydä enää iltaisin töissä. Miten teillä riittää aikaa pyykätä, käydä ruokakaupassa, hoitaa asioita, jos olette päivät ja illat koulussa/töissä?

Turhauttavaa ja tylsää. Joutuu opiskelemaan paljon muutakin kuin sitä omaa kiinnostuksenkohdettaan.

Ainakaan kaikki opinnot eivät ole älyllisesti vaativia, mutta ne voivat olla työläitä, ja monenlaisia käytännön esteitä saattaa olla edessä, kuten jatkuvasti lainassa olevat tenttikirjat.

Opiskelija ei ole yliopistossa pääosassa, kuten kaikissa muissa kouluissa. Opetus voi olla huonolaatuista, eikä kukaan välitä siitä, koska kaikki eivät pidä luennoitsemista tärkeänä tehtävänä.

Opiskelija-aineksessa ovat ylikorostettuina hikarit, nörtit ja muut sosiaalisesti taitamattomat tylsimykset. Lisäksi sitten on pyrkyreitä, pieni mutta näkyvä ja kuuluva joukko. Toisaalta kaikista tyhmimpiä ihmisiä ei yliopistossa näy, joten esimerkiksi rasistista tai sovinistista huutelua ei käytävillä kuulu.

Vaihtelee aineen, laitoksen ja yliopiston mukaan.

Mulle opiskeluaika oli aivan parasta!

Aloitin yhdestä aineesta (kieli), joka ei tyydyttänyt, joten siirryin mielenkiintoisempiin aineisiin, ja vaihdoin pari kertaa sivuaineen laitostakin sen mukaan missä sai parempaa opetusta ja mikä aihe vaikutti kiinnostavammalta.

Olen tykännyt lapsesta asti lukea, joten lukeminen ei suuri haaste ollut. Sen sijaan oman alan kirjallisuus oli 99% muulla kielellä kuin suomeksi, joten kielitaidosta oli hyötyä, mutta kyllä alussa tietellisten teoreettisten teosten läpikäynti oli hankalaa. Piti vaan pinnistää, ja sittenk kun ajatukset ja käsitteet alkaa olla tuttuja, alkaa luistaa.

Tykkäsin oman alan vapaasta menosta, osasin kyllä pänttäyksen lisäksi pitää hauskaa, harrastaa liikuntaa ynnä muutakin.

Kun valitsee itseään kiinnostavan aineen, niin kyllähän löytyy motivaatiota. Kielitaitoa, viestintätaitoja ja tietotekniikkataitoja tarvitsee kuka vaan, joten en niitäkään kokenut pakkopullaksi.

No worries! Jos oot saanut AMK-tutkinnon tehtyä, onnistuu yliopisto-opinnot yhtä lailla (itselläni myös AMK-koulutus taustalla), anna mennä vaan kohti unelmia!

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 22:23"]

Mielestäni sisäänpääsy mittaa periaatteessa pärjäämisen: jos selviydyt pääsykokeesta, sinun pitäisi pystyä suorittamaan opinnot. Mutta tosiaan: opiskelun tyyli riippuu aivan olennaisesti siitä opiskeltavasta alasta. 

[/quote]

Kyllä, niillä aloilla, joilla sisäänpääsyä rajoitetaan. Mat-lu-tiedekunnassa tilanne on ainakin eri: esimerkiksi ystäväni matematiikan ja fysiikan pääaineista kertakaikkiaan joutuivat jättämään opinnot kesken tai vaihtamaan pääainetta, koska eivät enää edenneet opinnoissaan. Vaativat aika paljon motivaatiota nimittäin, ja sisään pääse huonommallakin motivaatiolla ja taitotasolla. Eli jos otetaan opiskelijoita sisään ilman pääsykoetta, tuo ei päde.

Yliopisto ei voi tuottaa osaajia. Pääosin siitä syystä, että opiskellaan kerralla liian paljon liian nopeasti. Yliopistokoulutusta tulee uudistaa siten, että vasta kun opiskelija on suorittanut kurssin tentin hyväksytysti neljä kertaa vähintään puolen vuoden välein voidaan kirjata kurssi suoritetuksi ja antaa arvosana. Näin osaamisen taso paranisi sille tasolle, ettei yliopistokoulutusta voisi enää pitää eräänlaisena huijauksena, jollainen se nykyisin on, kun parhaimmatkin valmistuvat opiskelijat ovat todellisuudessa osaamattomia muuten kuin arvosanojensa valossa.

Yleensä saman tiedekunnan oppiaineisiin on vapaa sivuaineoikeus perus- ja aineopintoihin; eri alojen laitosten nettisivuilla on kattavaa informaatiota sivuainekäytännöistä. Niistä myös tiedotetaan orientaatiossa ja tutor-tapaamisissa.

Englanninkielisiä tenttikirjoja ja artikkeleita on sitä enemmän mitä pidemmälle opinnoissaan edistyy, ja maisteriksi ei voi valmistua ilman pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Käy selaamassa haluamasi alan ja aineen opinto-opasta (löytyvät niinikään netistä) niin saat osviittaa tenttivaatimuksista ja opintomoduuleista.

Ystävien ja kavereiden saaminen riippuu ihan omasta aktiivisuudesta ja sosiaalisista taidoista. Opintojen alussa järjestetään erilaisia illanviettoja ja tapahtumia joissa voi tutustua kanssaopiskelijoihin. Ja yliopistolta löytyy vaikka mitä harrastusryhmiä ja aktiviteetteja eli touhua ja toimintaa on yllin kyllin.