Au pairit Lontoossa ohjelma, mitä tykkäsitte?

No, varmaan niille, jotka miettii au pairiksi lähtemistä, tuo antaa realistista kuvaa siitä, mitä au pairina oleminen voi olla, kun perheet ovat mukavia. Olisi ollut hyvä olla mukana myös joku hirviöperhe. Tällaisiakin on sattunut eteen. Perheen 6-vuotias jahtaa au pairia keittiöveitsellä uhaten pitkin taloa, perheen äiti piilottelee kummallisiin nurkkiin "ansoja" nähdäkseen, siivoaako au pair oikeasti kunnolla, perhe pitää au pairia puoli-ilmaisena piikana ja kun hän ei hoida lapsia tai tee ruokaa tai siivoa hänen tulee istua huoneessaan ja olla näkymätön (ja hänelle myös ilmoitetaan, että olet täällä pelkkä palvelija), jne.

Kyllä huomaa, että liian nuorten ihmisten ei kannattaisi mennä mihinkään tosi-tv-ohjelmiin.

Katsoin ohjelmaa eilen ekan kerran. Huomaa, että se vanhin tyttö osaa vähän miettiä, mitä telkkarissa kannattaa puhua, jne. Mutta esim. Hilla (oliko Hilla se auralainen tyttö) on ihana ja tosi herttainen ja aito... Mutta kannattaako telkkarissa kertoa kaikki jutut tyyliin, mun poikakaveri ei tykkää, kun pukeudun niin ja näin, jne. Eh...

Miraa mua käy tosi paljon sääliksi. Mennyt väärään hommaan, väärään elämänvaiheeseen, väärällä motivaatiolla. Jos hän on valmis kokki, miksei hakenut Lontooseen heti johkin ravintolaan töihin? Nyt vaan ehkä tekee hallaa tulevalle työnsaannilleen Suomessa. :(

Tykkäsin. Ainoa mikä mua ärsytti, oli Mira. Häntä nuoremmatkin pärjää ihan samoissa hommissa, mutta hänelle lykättiin liikaa vastuuta. Kuvitteliko, että joku vahtii hänen kanssaan lapsia. Tai kodissa on siivooja siivoamassa hänen ja lasten jälkiä? Jos lähtee Lontooseen tarkoituksena bailata, ei kannata hankkiutua au-pairiksi.

Hassua, että osalla tytöistä on niin stereotyyppiset odotukset au pair-ajasta. Että varmaan joku ihana brittiaksenttimies rakastuu muhun, oh voih ja tänne jään. Tai että haen sieltä jonkun työpaikan ja mun ei ole koskaan tarkoitettu asuvan Suomessa. :) Omalla tavallaan söpöä. :)

Elämässä pitää haaveilla. Mun mielestä olis ihanaa, jos se vanhin tyttö, oliko hän nyt Anna, löytäisi elämänsä rakkauden sieltä. =)

Katsottuani koko sarjan yle areenasta sai kyllä kattavan kuvan au-pairina olemisesta. Alkoi ymmärtämään, kuinka haastavaa on "työskennellä" toisen kotona. Tärkeintä on että perheen ja au-pairin käsitykset työnkuvasta ovat samankaltaiset. Mirakin pärjäsi aivan loistavasti toisessa perheessä, koska perheen äiti osasi selvästi määritellä työn ja vapaa-ajan. Mira oppi ottamaan itselleen tilan ja rauhan käymällä kuntosalilla ja lenkillä vapaa-aikoinaan.

Ongelmat taitavat johtua pitkälti siitä, että perheet eivät tarpeeksi hyvin kommunikoi sitä, mitä au-pairilta toivovat ja toisaalta siitä, että perheiden omat odotukset ovat liian vaativat.

Ymmärrettävää, ettei au-pair kerta kaikkiaan jaksa 24/7 jos ei pysty rentoutumaan perheessä ja koko ajan on vedettävä piian roolia. Perheetkin käyttävät eri au-paireja vuodesta toiseen, minkä luulisi hieman heijastuvan heidän lastensa mielenterveyteen, kun tiiviit kiintymyssuhteet revitään rikki jokaisen pestin päätyttyä ja uusi tyttö kehiin.

"Kanadalais Suomalainen perhe etsii lasten ja kodin hoitajaa. Perheessa on kolme lasta ja koira. Perheen aiti on kotoisin Suomesta. Tyon kuvaan kuuluu yksi vuotiaan lapsen kokopaiva hoito, 3 ja 5 vuotiaitten lasten hoito paivakodin ja koulun jalkeen, kodin hoito ja koiran kavelyttaminen."

Työilmoitusten perusteella isäntäperheet hakevat kotiorjaa. Missä vaiheessa em. perhden vanhemmat hoitavat omia lapsiaan, jos aupairin tehtävä on 1-vuotiaan kokopäivähoito? (Ilmoitus mollista)

Anna oli kaikinpuolin täydellinen au pair, käytöstavat ja kieli hyvin hallussa sekä ennenkaikkea, maalaisjärkeä.

Mira ja hilla eivät ole tottuneita englantilaiseen kulttuuriin, minkä kyllä huomasi monessa kohtaa. Au paireina pärjäsivät ok. Ja tottakai Lontoossa saa ja pitää bilettää paljon, pisteet siitä!

Jasmin... ei ehkä ihan au pair tyyppiä, ja suosittelen ryhdistäytymään, jos ajattelit ikinä pärjätä omillasi. Ps. silitysraudan vesisäiliön kannen avaaminen on kyllä haasteellista, mutta onneksi rakennekynnet auttavat jonkunverran!

Hyvä ja realistinen show. Kaikenlisäksi katsojat saivat neljä erilaista, VAROITTAVAA JA OPETTAVAA, esimerkkiä siitä, kuinka kulmakarvoja EI pidä muotoilla / värjätä IKINÄ :). 

Tietääx kukaa mistäpäin Suomee nää plikat on kotosin?? Toi Mira on niin tuttu jostain..

No niin, tänään on Areenassa näkyvissä loputkin jaksot (viisi jaksoa).

Olen nyt 7. jakson alussa jossa Mira on jo kerennyt valittaa kun perheen talo tuntuu keskeneräiseltä, hänen huoneensa kokolattiamatot, seinät ja lakanat on väärän väriset ja kuinka hänestä on outoa kun 1. työpäivänä perheen äiti joka pääasiassa tekee töitä kotona, lähtikin töihin talon ulkopuolelle. (Mira oli siis yhden päivän tutustumassa perheeseen ja aupairin töihin vanhan aupairin opastuksella ennen paikan saamista eli hän on aiemmin tavannut lapset). Eiköhän se ole ihan normaalia, että aupair jätetään yksin tekemään niitä hommiaan mitkä hänet on palkattu tekemään... Mistähän kaikesta se kerkee vielä valittamaan tässä jaksossa, nyt ollaan jännän äärellä.

Kuten tuossa ylhäällä joku jo kirjoittkin, Mira on mennyt väärään työhön ja elämänvaiheeseen väärällä motivaatiolla. 

No niin, sitten tulee ruutuun Jasmiina joka valittaa kuinka rankkkaa se on kun koti ja työpaikka on samassa. Tuli sitten yllätyksenä sekin...

Ja Mira sen kun jatkaa... Perheen tyttö haluaisi ruoaksi pekoniin käärittyä makkaraa, perunamuusia ja paprikaa ("sinun pitäisi osata laittaa tätä jos olet ammattikokki" :D) mutta Mirasta tytön lista kuulostaa sunnuntain juhlaillalliselta. Mira haluaa tehdä jotain helpompaa ja saa tytöltä pitkän katseen... 

Aika realistista menoa. Itse olin aikoinani au pairina ja tuollaistahan se vähän oli. Upeaa, jos osui hyvä perhe. Perseestä, jos osui enemmän tai vähemmän huonompi perhe. Itse olin erittäin onnekas, mutta osalla kavereista ei käynyt ihan niin hyvä säkä.

- yksi tuttava teki töitä klo 6-9 (päivällä taukoa ja hieman kotitöitä) ja illalla taas klo 17-20. Väliajan lapset olivat koulussa/päivähoidossa. Näin vanhempien ei tarvinnut arkisin huolehtia lapsista lainkaan.

- usein au pair joutui perheiden äitien raivonpuuskien kohteeksi (tätä kävi useimmille)

- joissakin perheissä yöllä itkevät lapset olivat au pairin vastuulla

- kotitöiden määrä vaihteli suuresti lähes nollasta useisiin tunteihin päivässä

- vaikkakin ohje olisi kohdell au pairia kuin oman sisaren tai veljen tyttöä, niin monet kokivat olevansa aivan toisen luokan kansalaisia/piikoja perheissä

Vastuuta kyllä oppi ja kieltä, joten ei ole hukkaan mennyt opit. Parasta oli lähteä au pair -kamujen kanssa yleensä joka toinen viikonloppu Lontoon keskustaan tuhlaamaan "tienistejä". Korvaus oli mielestäni oikein kohtuullinen (kuuluihan ruoka&asuminen ilmaiseksi sopimukseen). Rahaa jäi bilettää ja shoppaillakin.

Jasmin ja Hilla on upeita naisia!Just semmosia mistä tykkään vaaleita ja nättejä!

[quote author="Vierailija" time="06.03.2014 klo 13:14"]

Yle Areenassa on kolme jaksoa jo. 

Ihan mielenkiintoinen ohjelma, vähän epäselväksi vain jäi, miksi se bilettäjä tyttö lähti au pairiksi kun selvästikään ei lasten hoitaminen kiinnostanut, vaan lähinnä bilettäminen. Muuten vaikuttivat fiksuilta tytöiltä :)

[/quote]

Sulla on hieman vääristynyt kuva fiksu-sanasta.

Ihan kiva sarja. Anna ja Hilla vaikuttavat ihan mukavilta ja osaavilta tytöiltä. Miralla todella huono tuuri perheen suhteen. Voi olla, että tyttö viihtyy vapaalla, mutta ainakin eka perhe vaikutti kovin "vaateliaalta" paikalta. Perheen äiti purki omia turhaumiaan tyttöön. C´moon. Jokainen äiti tietää, ettei kukaan jaksa olla 100 % koko ajan läsnä lapsille. Sitten perheellä oli selkeä kuva siitä, että tytön pitäisi siivota ja työskennellä koko valveillaoloaikansa kuin kotiorja.

Vähiten vakuuttunut olen Jasminesta, jolla on kyllä tekoripset ja rakennekynnet ojennuksessa, mutta se että ihminen ei näköjään ole koskaan käyttänyt  tai edes nähnyt silitysrautaa on siis suositus lähteä piikomaan Lontooseen asti?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:51"]

Ja Mira sen kun jatkaa... Perheen tyttö haluaisi ruoaksi pekoniin käärittyä makkaraa, perunamuusia ja paprikaa ("sinun pitäisi osata laittaa tätä jos olet ammattikokki" :D) mutta Mirasta tytön lista kuulostaa sunnuntain juhlaillalliselta. Mira haluaa tehdä jotain helpompaa ja saa tytöltä pitkän katseen... 

[/quote]

Miran suurin ongelma on Mira itse. Jotenkin passiivis-aggressiivisen oloinen nuori nainen, jolle voisi tehdä hyvää käydä menneisyyden ikävät kokemukset läpi ammattilaisen, kuten terapeutin kanssa. Mira sai tuossakin tilanteessa hostperheen tytöltä todella selvät ja helpot ohjeet, mutta halusi vain jääräpäisesti tehdä "baked potatoes", vaikka luulisi suomalaisen osaavan pottumuusiakin tehdä...

Voi Mira, Mira... koittaisit nyt edes saada ne lapset tykkäämään susta :D

Mun sympatiat on Miran puolella. Kaikki au paireina olleet tietää ettei se ole henkisesti helppoa työtä. Ulkopuolisen on todella helppo sanoa että senkun tekee työt mitä pyydetään ja that's it. Sitten ei pitäisi antaa sen vaikuttaa mielialaan jos saa palautteena koko ajan perheeltä suorasti tai epäsuorasti ettei kelpaa omana itsenään. Vaikka sen tietää etukäteen ettei tule olemaan helppoa yhdistää koti ja työpaikka, niin kokeilkaapa ensin itse ennen kuin naureskelette. Pitää myös muistaa että tytöt ovat eri kulttuurissa ja yksi kulttuurishokin vaiheista on vastustaa henkisesti erilaisia tapoja ja toimintamalleja. Se menee ohi ajan kanssa kun työhön ja maahan tottuu. Perheillekään au pairin ottaminen ei ole helppoa, mutta joskus he voivat vaatia henkisesti liikaa nuorelta naiselta joka on ensimmäistä kertaa ulkomailla ja erossa perheestään.

Rohkeita ja ihania tyttöjä ovat kaikki. Rohkeita siinä, että lähtivät au pairiksi, ja vielä rohkeampia, kun suostuivat ohjelmaan.

Miran kohtelusta en pitänyt. Perheen äiti kritisoi häntä todella tylysti. Aikuinen nainen ja vielä äiti kehtasi kohdella noin kylmästi nuorta tyttöä, joka on muutenkin heikommassa asemassa, vieraassa kulttuurissa jne.

Siis yleisestikin, jos halutaan ammattimainen lastenhoitaja taloon, niin silloin sellainen sinne palkataan, ja siitä tulee olla valmis maksamaan kunnon palkkaa. Au pair on sitten erikseen. Siinä täytyisi olla isäntäperheenkin kohtuullisia vaatimuksissaan.

Oma lähtökohtani on, että kaikkea tulee kokeilla, ei sitä muuten tiedä. Asia voi onnistua ja sopia itselle tai sitten ei, kokeilemallahan sen sitten näkee. Siinä mielessä en lähde ketään syyttelemään.

Huomasin kuitenkin eron siihen, kun itse muutin heti lukion jälkeen ulkomaille töihin (en Britteihin, enkä au pairiksi). Lähdin matkaan innostuneena ja motivoituneena. Työ ei ollut sen kummoisempaa, kun tytöilläkään, mutta päätin ottaa sen positiivisena kokemuksena oli se sitten kuinka rankkaa ja vaikeaa tahansa (kieltähän en esimerkiksi osannut silloin vielä melkein ollenkaan). Kaikkea ei tuon ikäisenä voikaan vielä tietää, mutta pitäisi silti olla halua ja rohkeutta ymmärtää ja oppia uutta. Kaikki ei aina menekään juuri niin kuin kotona. Vaatii taitoa olla myös itsenäinen ja omatoiminen sekä tarpeen vaatiessä osaa ottaa itsestään niskasta kiinni. Ihan siis omasta asenteesta ja motivaatiosta kiinni. Ei minullakaan mitään suurta paloa työhön ollut, mutta siinä elämän tilanteessa uuden oppiminen, itsenäistyminen, vieraan kielen käyttö, kulttuuriin ja maahan tutustminen, oman itsensä kehittäminen ja itsenäistyminen olivat itselle tärkeitä syitä lähteä ulkomaille. Kaikilla tietty omat syynsä.