G: Mitä kieliä osaat puhua?

ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote] Ei kai se sinulta ole pois jos joku on vaikka aktiivisen harrastuksen kautta oppinut vai oletko katkera?. Noilla osaamisilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ilman jonkinlaista tarkkaa asteikkoa. Kielitaidon määrittää eurooppalainen taitoasteikko (aasialaiset sun muut kielet omaavat sitten omat mittarinsa) ja kuka tahansa voi osallistua Suomessa kielitutkintoihin. Laiska ja huonosti oppiva kohdemaassa asuja ei välttämättä vedä vertoja aktiiviselle harrastajalle, joka ei ole ikinä käynyt kielialueella.

[/quote]

Aika harvinaista se kyllä on, että mikään "harrastuneisuus" oikeasti tarjoaisi paremman kielitaidon kuin se, että elää arkea ja tekee töitä jollain kielellä. Se on tietysti eri asia, jos nyt puhutaan jostain expat-kotirouvista tai ainoastaan samasta lähtömaasta peräisin olevien keskellä asuvista. Mutta näitä on kai lopulta aika harvassa?

[/quote] Kukaan ei ole väittänyt olevansa kielinero, joten kommenttisi oli hyökkäävä; ikään kuin tuntisit tarvetta vähätellä toisten saavutuksia ja kuin sinä olisit joku oppimisen mittari.

Muistaakseni Ilmajoella tai Seinäjoella vaikutti ainakin ennen kansanopisto, jossa järjestetään yhden lukuvuoden pituisia linjoja muutamissa kielissä. Italian kielen kohdalla tarkoituksena on saavuttaa B2-taso eli hyvä työelämän taito; sama taso, jota toivotaan Suomessa AMK-opiskelijoilta ja esim.Ranskan yliopistoissa ulkomaalaisilta oppilailta. Useimmilla vieraan kielen oppijoilla kehitys pysähtyykin tuonne B2-tasolle, joka sekin vaatii paljon työtä mutta se on sentään jo hyvä taso. Suomessa aineenopettajalta vaaditaan B2.2-tason kielitaitoa, eli ei mitään täydellistä.

Kyllä äidinkielisen tai paremminkin sanottuna koulutetun äidinkielisen puhujan taitotason saavuttaminen ilman kielialueella asumista on utopiaa useimmille ihmisille mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen sei kuitenkaan ole. Nykyään ei ole elossa kovin montaa superlahjakasta tai ansioitunutta oppijaa mutta menneiden vuosisatojen aikana jotkut ovat oppineet hyvin monta kymmentä, jopa yli 50 kieltä joko asumalla samassa paikassa tai viettämällä hyvin lyhyitä aikoja kielialueella. Nykypäivänä parhaimmat jäävät pariinkymmeneen. Tietysti nämä historian parhaimmat olivat kaikki miehiä.

-Mies 28v-

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote]

Samoin, olen asunut 10 vuotta ulkomailla, työskennellyt kv yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Enkä todellakaan väittäisi olevani "natiivitasoinen" muussa kuin äidinkielessäni, vaikka äidinkieleni lisäksi kolmea vierasta kieltä sujuvasti työssäni käytänkin.

t:6

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote] Ei kai se sinulta ole pois jos joku on vaikka aktiivisen harrastuksen kautta oppinut vai oletko katkera?. Noilla osaamisilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ilman jonkinlaista tarkkaa asteikkoa. Kielitaidon määrittää eurooppalainen taitoasteikko (aasialaiset sun muut kielet omaavat sitten omat mittarinsa) ja kuka tahansa voi osallistua Suomessa kielitutkintoihin. Laiska ja huonosti oppiva kohdemaassa asuja ei välttämättä vedä vertoja aktiiviselle harrastajalle, joka ei ole ikinä käynyt kielialueella.

[/quote]

Aika harvinaista se kyllä on, että mikään "harrastuneisuus" oikeasti tarjoaisi paremman kielitaidon kuin se, että elää arkea ja tekee töitä jollain kielellä. Se on tietysti eri asia, jos nyt puhutaan jostain expat-kotirouvista tai ainoastaan samasta lähtömaasta peräisin olevien keskellä asuvista. Mutta näitä on kai lopulta aika harvassa?

[/quote] Kukaan ei ole väittänyt olevansa kielinero, joten kommenttisi oli hyökkäävä; ikään kuin tuntisit tarvetta vähätellä toisten saavutuksia ja kuin sinä olisit joku oppimisen mittari.

Muistaakseni Ilmajoella tai Seinäjoella vaikutti ainakin ennen kansanopisto, jossa järjestetään yhden lukuvuoden pituisia linjoja muutamissa kielissä. Italian kielen kohdalla tarkoituksena on saavuttaa B2-taso eli hyvä työelämän taito; sama taso, jota toivotaan Suomessa AMK-opiskelijoilta ja esim.Ranskan yliopistoissa ulkomaalaisilta oppilailta. Useimmilla vieraan kielen oppijoilla kehitys pysähtyykin tuonne B2-tasolle, joka sekin vaatii paljon työtä mutta se on sentään jo hyvä taso. Suomessa aineenopettajalta vaaditaan B2.2-tason kielitaitoa, eli ei mitään täydellistä.

Kyllä äidinkielisen tai paremminkin sanottuna koulutetun äidinkielisen puhujan taitotason saavuttaminen ilman kielialueella asumista on utopiaa useimmille ihmisille mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen sei kuitenkaan ole. Nykyään ei ole elossa kovin montaa superlahjakasta tai ansioitunutta oppijaa mutta menneiden vuosisatojen aikana jotkut ovat oppineet hyvin monta kymmentä, jopa yli 50 kieltä joko asumalla samassa paikassa tai viettämällä hyvin lyhyitä aikoja kielialueella. Nykypäivänä parhaimmat jäävät pariinkymmeneen. Tietysti nämä historian parhaimmat olivat kaikki miehiä.

-Mies 28v-

[/quote]

En ole kirjoittanut keskusteluun muita viestejä, joten turha syytellä hyökkäävyydestä. Kokeile sen sijaan joskus huviksesi ihan sitä, miten se kieli sujuisi sinulta itseltäsi tositilanteessa. Itsehän sanoit, ettet ole kielitaitoasi koskaan oikeasti hyödyntänyt.

t: 27

Jopas on kielitaitoista porukkaa täällä :D

Äidinkieleni on suomi, englanti tutkitusti natiivitasolla. Olen asunut toistakymmentä vuotta ranskankielisessä maassa, joten ranska on suhteellisen sujuva, saksaksi pystyn tekemään töitä, jos on pakko. Ruotsi oli aikoinaan sujuva, nykyisin käytön puutteessa pahasti ruosteessa. Hollannilla pärjään esim. turistina tai kaupassa, ymmärrän paljon enemmän kuin puhun. Ja suurimman osan elämästäni olen asunut ulkomailla...

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote] Ei kai se sinulta ole pois jos joku on vaikka aktiivisen harrastuksen kautta oppinut vai oletko katkera?. Noilla osaamisilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ilman jonkinlaista tarkkaa asteikkoa. Kielitaidon määrittää eurooppalainen taitoasteikko (aasialaiset sun muut kielet omaavat sitten omat mittarinsa) ja kuka tahansa voi osallistua Suomessa kielitutkintoihin. Laiska ja huonosti oppiva kohdemaassa asuja ei välttämättä vedä vertoja aktiiviselle harrastajalle, joka ei ole ikinä käynyt kielialueella.

[/quote]

Aika harvinaista se kyllä on, että mikään "harrastuneisuus" oikeasti tarjoaisi paremman kielitaidon kuin se, että elää arkea ja tekee töitä jollain kielellä. Se on tietysti eri asia, jos nyt puhutaan jostain expat-kotirouvista tai ainoastaan samasta lähtömaasta peräisin olevien keskellä asuvista. Mutta näitä on kai lopulta aika harvassa?

[/quote] Kukaan ei ole väittänyt olevansa kielinero, joten kommenttisi oli hyökkäävä; ikään kuin tuntisit tarvetta vähätellä toisten saavutuksia ja kuin sinä olisit joku oppimisen mittari.

Muistaakseni Ilmajoella tai Seinäjoella vaikutti ainakin ennen kansanopisto, jossa järjestetään yhden lukuvuoden pituisia linjoja muutamissa kielissä. Italian kielen kohdalla tarkoituksena on saavuttaa B2-taso eli hyvä työelämän taito; sama taso, jota toivotaan Suomessa AMK-opiskelijoilta ja esim.Ranskan yliopistoissa ulkomaalaisilta oppilailta. Useimmilla vieraan kielen oppijoilla kehitys pysähtyykin tuonne B2-tasolle, joka sekin vaatii paljon työtä mutta se on sentään jo hyvä taso. Suomessa aineenopettajalta vaaditaan B2.2-tason kielitaitoa, eli ei mitään täydellistä.

Kyllä äidinkielisen tai paremminkin sanottuna koulutetun äidinkielisen puhujan taitotason saavuttaminen ilman kielialueella asumista on utopiaa useimmille ihmisille mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen sei kuitenkaan ole. Nykyään ei ole elossa kovin montaa superlahjakasta tai ansioitunutta oppijaa mutta menneiden vuosisatojen aikana jotkut ovat oppineet hyvin monta kymmentä, jopa yli 50 kieltä joko asumalla samassa paikassa tai viettämällä hyvin lyhyitä aikoja kielialueella. Nykypäivänä parhaimmat jäävät pariinkymmeneen. Tietysti nämä historian parhaimmat olivat kaikki miehiä.

-Mies 28v-

[/quote]

En ole kirjoittanut keskusteluun muita viestejä, joten turha syytellä hyökkäävyydestä. Kokeile sen sijaan joskus huviksesi ihan sitä, miten se kieli sujuisi sinulta itseltäsi tositilanteessa. Itsehän sanoit, ettet ole kielitaitoasi koskaan oikeasti hyödyntänyt.

t: 27

[/quote] Sanoin etten ole muissa kielissä saavuttanut merkittävää osaamista, edes A1-tasoa. Olen siis lisäksi käynyt kursseja mm.saamessa ja unkarissa mutta tietotaidot eivät riitä kommunikointiin. Muita kieliä olen kyllä testannut.

-Mies 28v-

Kummaa porukkaa täällä, melkein jokainen ketjuun vastannut ja monipuolista kielitaitoaan kehuva ulkosuomalainen kuvittelee olevansa palstan ainoa oikeasti kielitaitoinen ja väheksyy kantasuomalaisten koulussa tai opistossa hankittua kielitaitoa.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote] Ei kai se sinulta ole pois jos joku on vaikka aktiivisen harrastuksen kautta oppinut vai oletko katkera?. Noilla osaamisilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ilman jonkinlaista tarkkaa asteikkoa. Kielitaidon määrittää eurooppalainen taitoasteikko (aasialaiset sun muut kielet omaavat sitten omat mittarinsa) ja kuka tahansa voi osallistua Suomessa kielitutkintoihin. Laiska ja huonosti oppiva kohdemaassa asuja ei välttämättä vedä vertoja aktiiviselle harrastajalle, joka ei ole ikinä käynyt kielialueella.

[/quote]

Aika harvinaista se kyllä on, että mikään "harrastuneisuus" oikeasti tarjoaisi paremman kielitaidon kuin se, että elää arkea ja tekee töitä jollain kielellä. Se on tietysti eri asia, jos nyt puhutaan jostain expat-kotirouvista tai ainoastaan samasta lähtömaasta peräisin olevien keskellä asuvista. Mutta näitä on kai lopulta aika harvassa?

[/quote] Kukaan ei ole väittänyt olevansa kielinero, joten kommenttisi oli hyökkäävä; ikään kuin tuntisit tarvetta vähätellä toisten saavutuksia ja kuin sinä olisit joku oppimisen mittari.

Muistaakseni Ilmajoella tai Seinäjoella vaikutti ainakin ennen kansanopisto, jossa järjestetään yhden lukuvuoden pituisia linjoja muutamissa kielissä. Italian kielen kohdalla tarkoituksena on saavuttaa B2-taso eli hyvä työelämän taito; sama taso, jota toivotaan Suomessa AMK-opiskelijoilta ja esim.Ranskan yliopistoissa ulkomaalaisilta oppilailta. Useimmilla vieraan kielen oppijoilla kehitys pysähtyykin tuonne B2-tasolle, joka sekin vaatii paljon työtä mutta se on sentään jo hyvä taso. Suomessa aineenopettajalta vaaditaan B2.2-tason kielitaitoa, eli ei mitään täydellistä.

Kyllä äidinkielisen tai paremminkin sanottuna koulutetun äidinkielisen puhujan taitotason saavuttaminen ilman kielialueella asumista on utopiaa useimmille ihmisille mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen sei kuitenkaan ole. Nykyään ei ole elossa kovin montaa superlahjakasta tai ansioitunutta oppijaa mutta menneiden vuosisatojen aikana jotkut ovat oppineet hyvin monta kymmentä, jopa yli 50 kieltä joko asumalla samassa paikassa tai viettämällä hyvin lyhyitä aikoja kielialueella. Nykypäivänä parhaimmat jäävät pariinkymmeneen. Tietysti nämä historian parhaimmat olivat kaikki miehiä.

-Mies 28v-

[/quote]

"Tietysti olivat kaikki miehiä." Saitpa taas kohotettua egoasi mollaamalla naisia.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote] Ei kai se sinulta ole pois jos joku on vaikka aktiivisen harrastuksen kautta oppinut vai oletko katkera?. Noilla osaamisilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ilman jonkinlaista tarkkaa asteikkoa. Kielitaidon määrittää eurooppalainen taitoasteikko (aasialaiset sun muut kielet omaavat sitten omat mittarinsa) ja kuka tahansa voi osallistua Suomessa kielitutkintoihin. Laiska ja huonosti oppiva kohdemaassa asuja ei välttämättä vedä vertoja aktiiviselle harrastajalle, joka ei ole ikinä käynyt kielialueella.

[/quote]

Aika harvinaista se kyllä on, että mikään "harrastuneisuus" oikeasti tarjoaisi paremman kielitaidon kuin se, että elää arkea ja tekee töitä jollain kielellä. Se on tietysti eri asia, jos nyt puhutaan jostain expat-kotirouvista tai ainoastaan samasta lähtömaasta peräisin olevien keskellä asuvista. Mutta näitä on kai lopulta aika harvassa?

[/quote] Kukaan ei ole väittänyt olevansa kielinero, joten kommenttisi oli hyökkäävä; ikään kuin tuntisit tarvetta vähätellä toisten saavutuksia ja kuin sinä olisit joku oppimisen mittari.

Muistaakseni Ilmajoella tai Seinäjoella vaikutti ainakin ennen kansanopisto, jossa järjestetään yhden lukuvuoden pituisia linjoja muutamissa kielissä. Italian kielen kohdalla tarkoituksena on saavuttaa B2-taso eli hyvä työelämän taito; sama taso, jota toivotaan Suomessa AMK-opiskelijoilta ja esim.Ranskan yliopistoissa ulkomaalaisilta oppilailta. Useimmilla vieraan kielen oppijoilla kehitys pysähtyykin tuonne B2-tasolle, joka sekin vaatii paljon työtä mutta se on sentään jo hyvä taso. Suomessa aineenopettajalta vaaditaan B2.2-tason kielitaitoa, eli ei mitään täydellistä.

Kyllä äidinkielisen tai paremminkin sanottuna koulutetun äidinkielisen puhujan taitotason saavuttaminen ilman kielialueella asumista on utopiaa useimmille ihmisille mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen sei kuitenkaan ole. Nykyään ei ole elossa kovin montaa superlahjakasta tai ansioitunutta oppijaa mutta menneiden vuosisatojen aikana jotkut ovat oppineet hyvin monta kymmentä, jopa yli 50 kieltä joko asumalla samassa paikassa tai viettämällä hyvin lyhyitä aikoja kielialueella. Nykypäivänä parhaimmat jäävät pariinkymmeneen. Tietysti nämä historian parhaimmat olivat kaikki miehiä.

-Mies 28v-

[/quote]

"Tietysti olivat kaikki miehiä." Saitpa taas kohotettua egoasi mollaamalla naisia.

[/quote]

Menneinä vuosisatoina naiset eivät saaneet edes opiskella, joten tuskin siinä opetellaan 50 kieltä tai edes muuta kuin omaa äidinkieltä. Lasten- ja kodinhoitoa oli naisen elämä silloin! Ei ollut mitään laillisia oikeuksia tai omaisuutta. Miehet ovat osanneet riistää ja sortaa.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:34"]

Kummaa porukkaa täällä, melkein jokainen ketjuun vastannut ja monipuolista kielitaitoaan kehuva ulkosuomalainen kuvittelee olevansa palstan ainoa oikeasti kielitaitoinen ja väheksyy kantasuomalaisten koulussa tai opistossa hankittua kielitaitoa.

[/quote]

Mitäs jos se johtuisi vaikka siitä, että itsellä on kokemusta sekä siitä koulun penkillä hankitusta kielitaidosta että paikan päällä hankitusta?

Äidinkieleni on suomi, sen lisäksi puhun erittäin sujuvasti englantia ja vähän vähemmän sujuvasti ruotsia mutta kuitenkin niin, että tulen sillä toimeen turistina Ruotsissa. Opiskelen sitä parhaillaan lisää, samoin kun opiskelen myös venäjän kieltä. Tulevaisuudessa aion opetella myös arabiaa, sillä tähtään kansainväliseen politiikkaan.

:)

osaan puhua rakkaudenkieltä

Äidinkieleni on suomi. Hyvin puhun englantia, kohtuullisesti espanjaa, ranskaa ja ruotsia. Vähän saksaa.

Ranskaa olen opiskellut pisimpään (10v), mutta käyttänyt kaikkein vähiten. Espanjaa taas opiskellut vain vähän, mutta oppinut käytännössä.

Äidinkieleni on suomi. Lisäksi olen oppinut englannin sujuvaksi koulussa, työelämässä ja parisuhteessa ;) Näiden lisäksi olen opiskellut yliopistossa espanjaa ja ranskaa (filologiaa) ja asunut näitä kieliä puhuvissa maissa. Haluan panostaa laatuun, en määrään. Pakkoruotsia taas en koskaan mainitse, koska en koe osaavani sitä puhua. Ymmärrän sitä kyllä jonkin verran (passiivisesti).

Mielestäni ongelma on se, että ainakin kun itse aikoinani opiskelin, Suomessa opiskeltiin lähinnä kielioppia, eikä tunneilla puhuttu juuri koskaan, vaikka sitä pyysimmekin. Näin ollen vaikka olin kirjoittanut laudaturin ranskasta ja lukenut sitä vielä lisää opiskeluaikoina, sain huomata ranskankieliseen maahan muuttaessani, että hirveästi on vielä opittavaa, ennenkuin oikeasti osaan sitä kieltä. Jokapäiväisessä elämässä, kun sitä kieltä on pakko puhua, oppii vähän eri lailla kuin koulun penkillä kielioppia päntätessä...

Minäpä vastaan rehellisesti: melko hyvää mutta en täydellistä suomea (äidinkieli), huonosti englantia ja todella huonot turistialkeet italiasta, ruotsista, saksasta, ranskasta ja espanjasta.

Suomen lisäksi tietysti sujuva englanti, hyvä ruotsi, sekä alkeet saksasta ja espanjasta. Ymmärrän myös latinaa, mutta puhumaan en sitä pysty, en hallitse sanojen taivutusta riittävästi. 

No just joo, historian parhaimmat kielimiehet oli niitä, joilla oli aikaa nojatuolissa kieltä opiskella - kas kun vaimo, tyttäret, siskot ja äiti raatoivat keittiössä tai muissa töissä... juu. Kertoo paljon miesten "kielineroudesta".

Ja eihän Suomessakaan nainen saanut suorittaa ylioppilastutkintoakaan ennen kuin 1870, yliopistossa ensimmäinen maisteri on vuodelta 1882.

Että siinä suhteessa naisten kehitys tähän päivään on ollut huimaa! Naiset on luotu liikkumaan ja oppimaan, ja palstalaiset ovat sitä toteuttaneet hyvin - siinä saa sitten peräkammarinpoika 28-v ruikuttaa mamman esiliinan alta  :-D

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:51"]

No just joo, historian parhaimmat kielimiehet oli niitä, joilla oli aikaa nojatuolissa kieltä opiskella - kas kun vaimo, tyttäret, siskot ja äiti raatoivat keittiössä tai muissa töissä... juu. Kertoo paljon miesten "kielineroudesta".

Ja eihän Suomessakaan nainen saanut suorittaa ylioppilastutkintoakaan ennen kuin 1870, yliopistossa ensimmäinen maisteri on vuodelta 1882.

Että siinä suhteessa naisten kehitys tähän päivään on ollut huimaa! Naiset on luotu liikkumaan ja oppimaan, ja palstalaiset ovat sitä toteuttaneet hyvin - siinä saa sitten peräkammarinpoika 28-v ruikuttaa mamman esiliinan alta  :-D

[/quote]

Niinpä! Naiset jyrää opinnoissa miehet 6-0. Yli puolet yliopisto-opiskelijoista on naisia ym.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:40"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 20:56"]

Te kieli"nerot": kuinka monta vuotta olette asuneet maissa, joissa puhutaan näitä kieliä? Niin, ette ole. Ja luulette, että "osaatte" niitä kieliä.

Olen asunut vuosia ulkomailla, työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja puolisoni on ulkomaalainen. Osaan oikeasti suomen lisäksi erittäin hyvin kolmea muuta kieltä.

[/quote] Ei kai se sinulta ole pois jos joku on vaikka aktiivisen harrastuksen kautta oppinut vai oletko katkera?. Noilla osaamisilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ilman jonkinlaista tarkkaa asteikkoa. Kielitaidon määrittää eurooppalainen taitoasteikko (aasialaiset sun muut kielet omaavat sitten omat mittarinsa) ja kuka tahansa voi osallistua Suomessa kielitutkintoihin. Laiska ja huonosti oppiva kohdemaassa asuja ei välttämättä vedä vertoja aktiiviselle harrastajalle, joka ei ole ikinä käynyt kielialueella.

[/quote]

Aika harvinaista se kyllä on, että mikään "harrastuneisuus" oikeasti tarjoaisi paremman kielitaidon kuin se, että elää arkea ja tekee töitä jollain kielellä. Se on tietysti eri asia, jos nyt puhutaan jostain expat-kotirouvista tai ainoastaan samasta lähtömaasta peräisin olevien keskellä asuvista. Mutta näitä on kai lopulta aika harvassa?

[/quote] Kukaan ei ole väittänyt olevansa kielinero, joten kommenttisi oli hyökkäävä; ikään kuin tuntisit tarvetta vähätellä toisten saavutuksia ja kuin sinä olisit joku oppimisen mittari.

Muistaakseni Ilmajoella tai Seinäjoella vaikutti ainakin ennen kansanopisto, jossa järjestetään yhden lukuvuoden pituisia linjoja muutamissa kielissä. Italian kielen kohdalla tarkoituksena on saavuttaa B2-taso eli hyvä työelämän taito; sama taso, jota toivotaan Suomessa AMK-opiskelijoilta ja esim.Ranskan yliopistoissa ulkomaalaisilta oppilailta. Useimmilla vieraan kielen oppijoilla kehitys pysähtyykin tuonne B2-tasolle, joka sekin vaatii paljon työtä mutta se on sentään jo hyvä taso. Suomessa aineenopettajalta vaaditaan B2.2-tason kielitaitoa, eli ei mitään täydellistä.

Kyllä äidinkielisen tai paremminkin sanottuna koulutetun äidinkielisen puhujan taitotason saavuttaminen ilman kielialueella asumista on utopiaa useimmille ihmisille mutta hyvän kielitaidon saavuttaminen sei kuitenkaan ole. Nykyään ei ole elossa kovin montaa superlahjakasta tai ansioitunutta oppijaa mutta menneiden vuosisatojen aikana jotkut ovat oppineet hyvin monta kymmentä, jopa yli 50 kieltä joko asumalla samassa paikassa tai viettämällä hyvin lyhyitä aikoja kielialueella. Nykypäivänä parhaimmat jäävät pariinkymmeneen. Tietysti nämä historian parhaimmat olivat kaikki miehiä.

-Mies 28v-

[/quote]

"Tietysti olivat kaikki miehiä." Saitpa taas kohotettua egoasi mollaamalla naisia.

[/quote]

Menneinä vuosisatoina naiset eivät saaneet edes opiskella, joten tuskin siinä opetellaan 50 kieltä tai edes muuta kuin omaa äidinkieltä. Lasten- ja kodinhoitoa oli naisen elämä silloin! Ei ollut mitään laillisia oikeuksia tai omaisuutta. Miehet ovat osanneet riistää ja sortaa.

[/quote]

Juurikin näin. Tuon yhden palstasankarin jaarittelut kannattaa kyllä jättää tyystin huomioimatta.