hauskoja mutta ei liian sekoja lastenkirjoja?
Mitä hauskoja lastenkirjoja suosittelisitte tokaluokkalaiselle? Aika väsynyt olen jo niihin Tatu ja Patu sekoiluihin eli jotain vähemmän vauhdikasta mutta silti hauskaa olisi kiva löytää. Ehdotuksia?
Kommentit (21)
Maukka ja Väykkä-sarjan kirjat ovat kivoja. En muista nyt kirjailijaa, mutta kirjastosta varmasti löytyy. Luin näitä mun tytöille kun olivat juuri siinä 6-8- vuotiaita.
Elsa Beskow'n kirjat ovat tempoltaan hitaita, mutta vievät mukanaan kun tarina etenee. Kirjojen kuvitus on kaunis ja yksityiskohtainen. Osa kirjoista ehkä vanhentuneita asenteiltaan jne. mutta kyllä esim. ekaluokkaisen kanssa näistäkin kohdista kirjoissa voi keskustella. Tulee jo kosketusta historiaan.
Alkuperäiset muumit. Muumit ovat kokeneet jo inflaation, mutta alkuperäiset kirjat ovat ihan toista kuin sarjat ym. oheisjutut.
Kivoja lukuhetkiä!
Kiitti paljon teille vinkeistä! Näitä muita onkin jo kokeiltu mutta ei karhukirjeitä joten yritän nyt niitä. Meidän poika on aika menevä eikä oikein ole jaksanut keskittyä Elsa Beskowiin vaikka itse tykkään kovasti. Poika on tykännyt Tatuista ja Patuista ja sitten lähinnä Aku Ankoista mutta olisi kiva lukea iltasatuna jotain muutakin
Vanhat suosikit kuten Peppi Pitkätossu, Kalle Mestarietsivä, Viisikko
Oletko jo Risto Räppääjällä yrittänyt, sehän on monen suosikki. Miten eläimet nukkuvat nauratti meidän lapsia, kertoo hauskasti eläinten nukkumisesta. Useinhan pojat tykkäävät tietokirjoista. Legenda Kevinistä on myös hauska eikä liian pitkä, meidän vauhdikas esikoinen jaksoi lukea sen itse alusta loppuun ihan omasta tahdostaan.
Ella-kirjoista tykkäsin ainakin itse, kun olin tokalla. Ovat hauskoja, mutteivät mielestäni liian vauhdikkaita.
Vierailija kirjoitti:
Iso Kiltti Jätti (Roald Dahl)
Tätä olin itsekin tulossa suosittelemaan. Muita hyviä Dahlilta ovat Ilmarin ihmelääke, Jali ja suklaatehdas, Kuka pelkää noitia? ja Matilda (tämä on tosin varmaan enemmän tyttöjen mieleen).
Hohto on hyvä ääneen luettuna. Perheen pienimmätkin tykkää.
Meillä lapset on lukenut Timo Parvelan kirjoja ton ikäisinä.
Vaahteramäen Eemeleitä luin itse vielä eka luokalla (opin lukemaan aika varhain).
Useimmissa kirjastoissa/kirjakaupoissa on ihan erikseen helppolukuisia lastenkirjoja, sieltä löytyy nuo Ellat ja Patet ja Yökoulut ja muut
Turjanlinnan satukirja.
Ilmari Kiannon omille lapsilleen sepittämiä iltasatuja.
Omat lapset tykkäsi ( etenkin kun vaihdoin heidän nimensä Kiannon lasten nimien tilalle) ja niin minäkin lukiessani.
Antikvaareista tilaamalla saat alta kympillä.
Vaahteramäen Eemeli upposi meidän viisivuotiaalle tosi hyvin. Samoin Kunnaksen koiramäet ja herra Hakkaraiset. Peppi Pitkätossu ei ihan kuulunut suosikkeihin.
Mullakin alkaa tulla Tatu ja Patu korvista ulos, ekan kerran luettuina ovat viihdyttäviä mutta ei enää kolmannellakymmenennellä kerralla. Kirjastosta mukaan tarttuu aina iso kasa kirjoja, osa on hyviä, osa luetaan kerran ja unohdetaan.
Minäkin olen kyllästynyt liian sekoihin lastenkirjoihin.
Sellaisiin adhd-kirjoihin.
Me lainattiin kirjastosta tytölle iltasaduksi koko Tiina-kirjasarja.
Parkkisen karhukirjeet ovat huvittaneet meillä vanhempiakin.