Lue keskustelun säännöt.
En ole henkisesti valmis hoitamaan äitini asioita.
03.03.2014 |
Äitini täyttää tänä vuonna 70 vuotta, minä 39. Hän on edelleen kuin viisikymppinen. Hyvissä ruumiin ja sielun voimissa. Tiedostan kuitenkin, että väistämättä lähestyy se päivä jolloin mun täytyy ottaa hänen asioita hoitaakseen. Käyttää häntä lääkärissä, apteeksissa. Käydä kaupassa. Siivota. Siihen voi mennä 10 vuotta, mutta siihen voi mennä vaikka vain 5 vuotta.
Enkä ole tähän henkisesti mitenkään valmis. En ole millään muotoa siihen valmis, että minä olen se aikuinen, joka sanoo miten tehdään ja mitä tehdään. Että äitini on se "pikkulapsi".
*huokaus* Henkinen kasvu, minne jäit ja miksi pysähdyit...?
Kommentit (2)
Älkää suotta sekaantuko vanhusten asioihin, jos eivät ole sen tarpeessa! Ei vanheneminen tarkoita automaattisesti sitä, että ei enää pysty itse päättämään asioistaan. Kaikki vanhat eivät onneksi dementoidu eivätkä menetä toimintakykyään vaan tietävät hyvinkin tarkkaan, mitä ja miten tehdään.
Minun mummoni kuoli aikanaan 86-vuotiaana täydessä ymmärryksessä ja sielunvoimissa, eikä ruumiillisessa kunnossakaan pahaa vikaa ollut ennen kuin viimeisenä vuonna. Ehkä äitisikin pysyy kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ymmärrän. Mulla on ns.mummoäiti. Mun lapsuus oli ihan loisto, mutta nyt alta kolmekymppisenä painin tollasten ajatusten kanssa :( En tiedä haluanko itse enää lapsia, tuntuu että ne olis pitänyt jo tehdä.