Olen työpaikan ikävä ihminen

Mun mielestä taas on ryhdikästä kertoa asianomaiselle, mitä hänestä puhutaan, sillä hänellä on sitten mahdollisuus joko käydä oikaisemassa asiat tai vastaavasti antaa olla. Kauheaa on luottaa ihmisiin, jotka sitten edustavatkin ihan muuta.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 13:11"]Mun mielestä taas on ryhdikästä kertoa asianomaiselle, mitä hänestä puhutaan, sillä hänellä on sitten mahdollisuus joko käydä oikaisemassa asiat tai vastaavasti antaa olla. Kauheaa on luottaa ihmisiin, jotka sitten edustavatkin ihan muuta.

[/quote]joo joku vois sanoa! inhottavaa jos ei tied

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 09:28"]

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 09:18"]

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 08:36"]

Juoruilevien ihmisten kanssa työskenteleminen on yhtä piinaa. Nostan sinulle hattua jos kestät tuon. Miesten kanssa on paljon helpompi tehdä töitä, koska he eivät länkytä turhia, eivät alennu juoruamaan. 

[/quote]

Kuule, näin minäkin luulin ennen, että miehet eivät juoruile. Kylläpä vaan juoruilevat. Olen nykyään miesvaltaisella alalla työssä, ja täytyy sanoa, että ukot juoruilee ihan yhtä paljon kuin naisetkin!

[/quote]

Ei pidä paikkaansa.

[/quote]

No meillä ainakin kouluaikana pojat juoruilivat eniten. Kuka tyttö ollut viikonloppuna missä ja kenen kanssa ja näin joutui itse kuulemaan toisten asiat vaikka ei olisi halunnut tai kiinnostanut.

Pojat myös nauroivat muille muka vitsinä, laseille jne. Jos tytöt tekisivät noin se olisi kiusaamista mutta poikein tekemänä hauskaa pilaa.

Omalla kouluajalla pojat olivat aina ne kiusaajat, ja juoruilijat, ei koskaan tytöt.

Nyt aikuisena olen järkyttynyt, kun tajusin että aikuiset naiset juoruavat ja muodostavat juorukerhoja.

Äitini ei puhunut koskaan pahaa edes isästäni, aihetta olisi ollut ja paljon. Peruskoulussa pojat juoruilivat, lukiossa en muista kenenkään harrastaneen, enkä yliopistossa.

Mä oon samanlainen paitsi osallistun aina rohkeasti  keskusteluun ja sanon 'tyhmänä' että ai musta se ihminen on ihan mukava ja että enpä ole huomannut mitään tuollaista ja puolustan aina juoruilujen kohdetta. Sanon usein, että eihän se nyt kyllä ihan noin mennyt ja pysyn tosiasioisa. Olen tämän takia nimenomaan se ikävä ja inhottu ilonpilaaja ja vastarannan kiiski. Pomonikin inhoaa minua, koska hän on kova juoruilemaan. Olen varma, että muut eivät näe itseään juoruämminä vaan minut hankalana ihmisenä. 

Olette Parhaita Ihmisiä Koskaan. Aion lahjoittaa nimissänne ensi lauantain Toivotaan-Toivotaan -konsertissa lastesairaalalle. Olett niin hyviä!

Asun okt-alueella ja kun muutin niin kadulla päivysti 2 perheenäitiä lasten kanssa 24/7 paitsi nukkuessa. Pari kertaa juttelin ja joka kerta oli asiana kertoa mitä joku muu naapuri teki väärin (eri tavalla kuin he esim. eivät ole koko ajan ulkona) tai udella minun perheestä.

Koin jonkinlaisen kulttuurishokin josta en ole vieläkään toipunut. En tiennyt että tuollaisia ihmisiä on ja arvata saattaa miten kävi kkun ns haistatin paskat.

*ojentaa sädekehän*

Niin minäkin,koska en sovi muottiin ja minulla on omia mieipiteitä.

 sithän kaikilla on kaikki hyvin. 

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 08:11"]

En osallistu juoruiluun ja työkavereitten panetteluun. Olen pettynyt hoitajiin, jotka kahvi-ja ruokatauoilla puhuvat muitten asioista ja sävy on aina kielteinen. Yksi uudehko työntekijä on jatkuvasti äänessä ja kertoo juttuja toisista ja muut myötäilevät ja nauravat. Kuitenkin edessä päin ollaan toveria näitten parjattujen kanssa. 

Olen ottanut tavaksi lukea lehtiä tai raplaan kännykkää tauolla ja lähden syötyäni pois.

Muutaman kerran yritin kääntää aihetta muuhun, onistumatta.

Tiedän olevani ei-suosittu käyttäytymällä näin ja varmasti yksi haukkumisen kohteista. Sille ei voi sitten mitään. Teen työni ja hoidan ystävyyssuhteeni työpaikan ulkopuolella.

[/quote]

Mulla on sama. Jouduin jopa kehityskeskustelussa puolustamaan, miksi olen niin "epäsosiaalinen". Olivat juorunneet esimiehelle, kun en lähtenyt heidän klikkeihinsä. Kuulemma olisi pitänyt kehittää yhteisöllisyyttä. En kehittänyt vaan lähdin toisiin töihin, joissa ei koko ajan juoruta muista.

Tuollainen pahansuopa juoruilu työkavereista kertoo niistä juoruujista itsestään. Kun puuttuu tietoa, yleissivistystä, niin peitetään se vaje kyseenalaisilla keinoilla. Oikein tekee se, joka menee kertomaan, mitä hänestä on puhuttu selän takana.

Jään lisäksi kaikista vapaa-ajan vietoista työsakin kanssa pois. Miksi ihmeessä osallistuisin paskaa puhuvien seuraan enää vapaallani? Työkavereita ei voi valita, mutta vapaan seuran kyllä.

ihan samanlainen olen minäkin.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 08:23"]

Jään lisäksi kaikista vapaa-ajan vietoista työsakin kanssa pois. Miksi ihmeessä osallistuisin paskaa puhuvien seuraan enää vapaallani? Työkavereita ei voi valita, mutta vapaan seuran kyllä.

[/quote]

Hahaa, meillä oli kerran sellaisessa viidentoista hengen työporukassa kauhea draama, kun yksi nainen oli kutsunut vain läheisimmät työkaverinsa kesämökilleen vapaa-ajallaan. Olisiko ollut neljä tai viisi. Yksi kutsumatta jäänyt nainen kehtasi ottaa pulttia asiasta.

Ei ne kutsuneet minuakaan, mutta olin lähinnä asiasta helpottunut. Enhän minä ollut sen mökkeilijän ystävä vaan pelkkä työkaveri, joten miksi ihmeessä minun olisi pitänyt päästä tai edes haluta sen mökille?

Hih, yksi tt meni naimisiin ja kutsui työporukasta vain pari ihmistä häihin. Kuitenkin oli joku lahjakeräys koko työpaikalle laitettu. Muutamia harmitti, ettei kutsuttu juhliin, minua ei. Miksi olisin havitellut puolitutun työkaverin häihin menoa, kun en sulhastakaan ollut koskaan tavannut.

Juoruilevien ihmisten kanssa työskenteleminen on yhtä piinaa. Nostan sinulle hattua jos kestät tuon. Miesten kanssa on paljon helpompi tehdä töitä, koska he eivät länkytä turhia, eivät alennu juoruamaan. 

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 08:34"]

Hih, yksi tt meni naimisiin ja kutsui työporukasta vain pari ihmistä häihin. Kuitenkin oli joku lahjakeräys koko työpaikalle laitettu. Muutamia harmitti, ettei kutsuttu juhliin, minua ei. Miksi olisin havitellut puolitutun työkaverin häihin menoa, kun en sulhastakaan ollut koskaan tavannut.

[/quote]

Mun mielestä työpaikalla ei pitäisi kerätä mitään häälahjoja kellekään.

Mä olen joskus miettinyt, mikä saa suht fiksunkin tuntuiset hoitajat vajoamaan juoruilun tasolle. Heikko itsetuntoko? Pelko, ettei kuulu sisäpiiriin, ellei osallistu yleiseen juorupiiriin?

Ilmeisesti mitä alhaisempi koulutus, niin sitä enempi juorutaan.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 08:40"]

Mä olen joskus miettinyt, mikä saa suht fiksunkin tuntuiset hoitajat vajoamaan juoruilun tasolle. Heikko itsetuntoko? Pelko, ettei kuulu sisäpiiriin, ellei osallistu yleiseen juorupiiriin?

Ilmeisesti mitä alhaisempi koulutus, niin sitä enempi juorutaan.

[/quote]

Näin se on. Ikävä sanoa, mutta olen huomannut, että työkavereiden asiat on paljon enemmän tapetilla nimenomaan alhaisesti koulutettujen työpaikoissa. Huomasi sen, kun teki hanttihommia opiskeluaikoina. Sen jälkeen kun on päässyt enemmän opintoja vastaaviin paikkoihin, niin meno on ollut fiksumpaa. Naisvaltaisia työpaikkoja ovat olleet kummatkin. Alhaisesti koulutetut ja monotonista työtä tekevät hakevat elämäänsä jännitystä kehittämällä kaikenlaisia riitoja ja juoruja keskenään.

Ihana olla insinööritoimistossa ainoa nainen. Miehet kyllä juoruilevat ja panettelevat ihmisiä, toisin kuin moni ruusunpunaisten lasien läpi luulee, mutta minulta ei odoteta osallistumista siihen. Työkavereita ei nykyisessä, henki on hyvä, mutta asiakkaita, yhteistyökumppaneita yms. Paras on kun pomo haukkui yhden yhteistyökumppanin pataluhaksi ja samana päivänä suositteli häntä asiakkaalle yhteen projektiin mukaan.