Tekisi mieli jättää koko ravintola-alan opiskelu, ensimmäistä kertaa työssäoppimassa tarjoilijana ja työ on aivan pe*seestä
Kiire, stressi, oletetaan että osaan, vaikka vasta pari viikkoa siellä ollut. Itkettää, kun en vain halua sinne takaisin. En tiedä mitä lähtisin opiskelemaan.
Kommentit (103)
Luulisi olevan melko hiljaista ravintoloissa nyt. Mitäs luulet kun ei enää naamari päällä tartte tehdä röitä...vai mitä ne nyt olikaan 🤣
Sitä saa mitä tilaa 🤣 ainakin useimmiten.
Missä olet hyvä? Eli mitkä ovat vahvuutesi? Onko joku vaikeaa?
Kuinka pitkälle olet jo opiskellut? Voisi silti kannattaa käydä tuo koulu loppuun ja katsoa sitten uudestaan. Entä lukion käyminen samaan aikaan, tulisi vielä lisää vaihtoehtoja! Lisäksi jos työssäoppiminen on ihan h*lvettiä, puhu esim vastuuopettajalle että sulla on ongelmia siellä. Ei ole järkeä kärsiä ihan tolkuttomasti kun tuollaisen kuuluisi sujua suht kivuttomasti. Tsemppiä, olet nuori, ehdit vaikka mitä vielä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä saa mitä tilaa 🤣 ainakin useimmiten.
Musta kuulema olisi tullut hyvä kokki, vaan vittumaista hommaa kaikinpuolin.
Jokainen ravintola-alalla työskentelevä olisi osannut varoittaa tuosta. Tämä duuni on hanurista ja työajat häntäluun lähistöltä. Enkä vaihtaisi muuhun.
Ravintola-ala taitaa kyllä olla aika raskas ammatti pidemmän päälle.
Paskat palkat, ainainen kiire, vittuilua ja vielä korona, joka voi hyvinkin jäädä pysyväksi olotilaksi tai joidenkin muiden virusten ja pöpöjen kanssa alkaa sama rumba uudelleen, eli työttömyyttä ja taistelua alipalkatusta työstä.
Kaipa se ala kannattaisi valita ihan itse ja miettiä mikä jaksaisi kiinnostaa seuraavat 50 vuotta :-)
Mitä harrastat, voisiko sitä kautta löytää uravalintaan jotain vihjettä?
Vierailija kirjoitti:
Missä olet hyvä? Eli mitkä ovat vahvuutesi? Onko joku vaikeaa?
Vahvuudet, hmm... en tiedä, itseluottamus melko pyöreä nolla. Sen osaan sanoa, että kielet ei ole mun juttu. Vaikeaa kaikki lähestulkoon on, ihan vain senkin takia, kun luulen etten pysty tai osaa, vaikka äly on normaali, vaan itseluottamus oli se nolla. Joskus käy it*emurhakin mielessä, kun ei missään ole rotia tai järjestystä. Pää huutaa hoosiannaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkälle olet jo opiskellut? Voisi silti kannattaa käydä tuo koulu loppuun ja katsoa sitten uudestaan. Entä lukion käyminen samaan aikaan, tulisi vielä lisää vaihtoehtoja! Lisäksi jos työssäoppiminen on ihan h*lvettiä, puhu esim vastuuopettajalle että sulla on ongelmia siellä. Ei ole järkeä kärsiä ihan tolkuttomasti kun tuollaisen kuuluisi sujua suht kivuttomasti. Tsemppiä, olet nuori, ehdit vaikka mitä vielä elämässä.
Lähti syksyllä toinen vuosi käyntiin, opettajat luulee, että mua kiinnostaa, vaan kun ei oikeasti kiinnosta. Lukioon tuskin lähden, tai ainakin ahdistus iskisi siellä. Nytkin olen erityiskoulussa, missä ei kovin montaa uravaihtoehtoa ole.
Olet tosi nuori, vaihda ihmeessä alaa. Yritä miettiä seuraava sen kautta mitä arki hommissa on. Esim. Hoitoala on myös hurjan rankkaa.
Kun minun lapseni oli ensimmäisessä työharjoittelussa tarjoilijana, hän päätti, että tämä on nyt tässä. Lopetti koko koulun siihen.
Hän lähti ihan rehelliseen paskaduuniin, eli maatalousalalle.
Vierailija kirjoitti:
Ravintola-ala taitaa kyllä olla aika raskas ammatti pidemmän päälle.
Paskat palkat, ainainen kiire, vittuilua ja vielä korona, joka voi hyvinkin jäädä pysyväksi olotilaksi tai joidenkin muiden virusten ja pöpöjen kanssa alkaa sama rumba uudelleen, eli työttömyyttä ja taistelua alipalkatusta työstä.
Kaipa se ala kannattaisi valita ihan itse ja miettiä mikä jaksaisi kiinnostaa seuraavat 50 vuotta :-)
Mitä harrastat, voisiko sitä kautta löytää uravalintaan jotain vihjettä?
Harrastan liikuntaa, ja kuuntelen usein, tai lähestulkoon aina musiikkia, pidän elokuvista enkä halua elää 50 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olet tosi nuori, vaihda ihmeessä alaa. Yritä miettiä seuraava sen kautta mitä arki hommissa on. Esim. Hoitoala on myös hurjan rankkaa.
Mitä jää jäljelle sitten? En hirveästi USKALLA käyttää aivoja nykyään.
Raskas ala, mutta nykyään paljon helpompaa kuin ennen vanhaan, kun oli vatitarjoilut ja drinkkeihin jäät ja lantringit erikseen. 33 vuotta tein tarjoilijan työtä, sekä maissa että laivoilla. Hyvin siinä kyllä tienasi, kun oli prossapalkka.
Sinä nyt et tuolla elämänkokemuksella tiedä yhtään mitään mikä on perzeestä Vetis.
-Sinkkiş
Joten ota lusikka kauniiseen käteen ja lusikoi soppasi. Jos myöhemmin haluat opiskella jotain muuta, niin sinulla on pohjalla tutkinto, jolla saa helposti töitä.
Se on fiksua se.
Lisäksi edes hippunen sitä elämänkokemusta oikeasti ..
Vierailija kirjoitti:
Kun minun lapseni oli ensimmäisessä työharjoittelussa tarjoilijana, hän päätti, että tämä on nyt tässä. Lopetti koko koulun siihen.
Hän lähti ihan rehelliseen paskaduuniin, eli maatalousalalle.
Hehe.. tiedä kumpi parempi, no jaa, pääasia että viihtyy paskaduunissa. Olen kyllä harkinnut poliisin uraa, tai ensihoitajan/sairaanhoitajan, mutta vaikea päästä kumpaakaan.
Vetis 17v+1v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä olet hyvä? Eli mitkä ovat vahvuutesi? Onko joku vaikeaa?
Vahvuudet, hmm... en tiedä, itseluottamus melko pyöreä nolla. Sen osaan sanoa, että kielet ei ole mun juttu. Vaikeaa kaikki lähestulkoon on, ihan vain senkin takia, kun luulen etten pysty tai osaa, vaikka äly on normaali, vaan itseluottamus oli se nolla. Joskus käy it*emurhakin mielessä, kun ei missään ole rotia tai järjestystä. Pää huutaa hoosiannaa.
Hei jos itsetunto nollissa ja mietit joskus jopa itsemurhaa, niin tarvitsisit ehdottomasti terapiaa! (Tosin tietysti osa noista tuntemuksista nuorille normaaleja, mutta ei ihan tuossa mittakaavassa.)
Vetis 17v+1v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä olet hyvä? Eli mitkä ovat vahvuutesi? Onko joku vaikeaa?
Vahvuudet, hmm... en tiedä, itseluottamus melko pyöreä nolla. Sen osaan sanoa, että kielet ei ole mun juttu. Vaikeaa kaikki lähestulkoon on, ihan vain senkin takia, kun luulen etten pysty tai osaa, vaikka äly on normaali, vaan itseluottamus oli se nolla. Joskus käy it*emurhakin mielessä, kun ei missään ole rotia tai järjestystä. Pää huutaa hoosiannaa.
Älä stressaa liikaa. Hoida koulu pois alta ja katsele sitten aivan rauhassa, että miltä sen jälkeen tuntuu.
Niin et ole tyhjän päällä. Sitten se vasta itkuksi muuttuu, jos sinulla ei ole mitään ..
-Sinkkiş
Käy puhumassa hoitajan kanssa jos ahdistaa.
Onko ideoita?