Salaa muuttamassa pois
Olen totaalisen kyllästynyt suhteeseemme. Mä oon kotiorja pienipalkkaisen työni lisäksi. Miehessä ärsyttää suunnilleen kaikki ja tuntuu, että hän nauttii oikein tilanteesta, että hänellä on enemmän rahaa ku mulla. Olen alkanut tuntemaan, että hän käyttää parempia tulojaan vallan välineenä. Mä koen huonoa omaa tuntoa, et mies maksaa enemmän esim. ruokakauppakuluja. Tämä johtuu siitä, että laskut maksetaan tasan puoliksi, jolloin mulle ei jää rahaa ja hänellä on sitä paljon.
Mä ostan vaatteeni kirppikseltä ja mies suoraan kaupasta (saattaa mennä kerralla n. 200€).
Siksi ja monen monen muun syyn lisäksi olen päättänyt lähteä. Olen listannut suhteen plussat ja miinukset. Miinuslista käsittää tällä hetkellä n. 50 kohtaa, plussat mahtuu kahden käden sormiin.
Miten pärjään yksin? Luultavasti hyvin, koska saan pieniwn tulojensa lisäksi asumistukea (nyt en, koska miehet tulot). Lisäksi saan päättää omasta elämästäni eikä tarvitse katsella toisen pätemistä ja laiskottelua.
Vinkkejä kaipaan: miten järjestän muuton? Miten tavarat ja omaisuus jakautuu (naimisissa)? Mistä järjestän rahat muuttoon ja takuuvuokraan? Onko ihan mulkkua pimittää muutamia kymppejä kuukaudessa ja laitraa ne sukan varteen jemmaan? Voinko pakata jo tavaroita salaa ja miten toteuttaa se?
Anteeksi sekava vuodatus, mutta oon ihan loppu ja en näe enää muuta keinoa. Ero tulee miehelle yllätyksenä varmasti. Lapsia ei oo.
Tottahan on, että tämä liitto on hajottanut mun mielenterveyden jo aikoja sitten. En ole uskaltanut lähteä, kun olen pelännyt tulevaa. Osaltaan myös vaikuttanur se, että olen aina pitänyt avioliittoa pyhänä, koko elämän kestävänä sopimuksena. Paljon olen sormien läpi katsonut, paljon olen saanut kestää ja elänyt valtavan ahdistuksen alla pitkään. En edes muista milloin olen ollut aidosti onnellinen.
Sain voimaa kommenteistanne ja ymmärrän nyt paremmin, että yksinolo on parempi vaihtoehto. Oikeastaan ainut.
Olin ennen vahva ja itsenäinen nainen. Olen kadonnut tähän suhteeseen. Osaan kyllä järjestää elämäni uudelleen, osaan vaihtaa lamput itse ja remontoida. En tarvitse miestä. En tarvitse suhdetta joka ottaa niin paljon enemmän kuin antaa. En ole epäonnistuja, vaikka en olekaan solmimassani avioliitossa loppuelämääni.
Nyt on aika lähteä. Alan tosissani etsimään uutta kotia (olen selannut asuntoilmoituksia jo vuoden ja haaveillut poispääsystä).