Lue keskustelun säännöt.
Apua teini-ikäisen kanssa!
27.02.2014 |
Nyt on kuulkaa hyvät neuvot kalliit. Teini-ikäinen poikani on heittäytynyt ihan mahdottomaksi koulunkäynnin suhteen. Ei tee käytännössä ikinä läksyjä (on 8. luokalla), ei lue kokeisiin, numerot laskee ja käytös kamalaa koulussa. Häiritsee tunnilla, huutelee, ei kuuntele, ei tee tehtäviä, ei tottele opettajaa. Ei koske ihan kaikkia aineita, mutta hyvin monia. Opettajat on helisemässä ja minä olen helisemässä.
On käyty koululla juttelemassa, on saanut kotiarestia, tietokonekieltoa, kuukausirahoja vähennetty, uhkauksia lahjontaa ja kiristystä. Kaikkea kokeiltu. Rangaistukset tuntuu vain pahentavan tilannetta. Pojalla on aina ollut auktoriteettiongelmaa, joka näyttää vaan pahenevan. Tähän asti olen kotona pärjännyt hänen kanssaan aika hyvin. Käytös on ihan hyvää ja yhteisymmärrys pelaa, riitoja toki on, mutta ei mitenkään paljon tai usein. Koulussa hän on ihan toinen poika. Omasta mielestään joutunut silmätikuksi, mutta rehellisyyden nimissä, voin uskoa että ihan aiheesta. Muistutan lähes joka päivä läksyistä, vastaus on "joo joo, tehty" tai "teen just". Käsken lukemaan kokeisiin, väittää lukevansa, mutta paskanmarjat. Kyselen läksyistä, kyselen koealueesta, ei osaa mitään. Käsken lukemaan enemmän, ei lue. Ei suostu oikein edes keskustelemaan asiasta, hermostuu, huutaa ja lähtee pois.
Poika viihtyy kotona, ei kulje kylillä juurikaan, ei ole ongelmiaa alkoholin tai tupakan kanssa, syö hyvin, urheilee paljon. Käytännössa muuta ongelmaa ei ole. Kotonakin riidellään yleensä vain ja ainoastaan koulunkäynnistä.
Tilanne on nyt se, että numerot alkaa olla niin huonoja, että olen ihan kauhuissani. Ensi vuoden jälkeen pitäisi jo miettiä jatko-opintoja. Lukioon ei hänellä ole tietenkään mitään asiaa, eikä tämä minua häiritse, mutta todistuksesta tulee tällä menolla niin huono, ettei hän pääse minnekään!
Antakaahan siis vinkkejä! Mitä teen? Jatkanko tiukempaa rangaistuslinjaa? KK-rahat kokonaan pois, kone kokonaan pois? Vai mitä? Kehuakin yritän, mutta aiheita siihen on aika vähän. Nyt tilanne alkaa olla kotona sellainen, että tästä koulusta riidellään jatkuvasti. Pojasta tuntuu tietenkin, että valitan kokoajan, mutta hän ei kuitenkaan tee asialle mitään. Blaah, rasittavaa!!! Mitä teen?!?
Kommentit (32)
Meillä on ihan sama tilanne kun ap:lla vuosia sitten. Tuntuu että olen henkisesti ihan loppu. Just pidettiin puhuttelua Wilma viestin takia, kun poika häiriköi, noituu, laiminlyö tehtäviä, myöhästelee koulusta. Tuntui että puhe ei mennyt perille. Olen niin surullinen, miten tähän on tultu. Tytön kanssa oli myös ongelmia (oli oikea tuittupää kotona) mutta kouluhommansa on aina hoitanut kiitettävästi. Pojalla on myös huono itsetunto ja kaiken lisäksi on hyvin herkkä. Tätä peitellään ylimielisellä käytöksellä. Muuten kotona tullaan juttuun Ok, tietysti on välillä riitaa ja sanaharkkaa mutta koulussa tuntuu pääsevän peto irti... En voi ymmärtää miksi kaivaa kuoppaa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas yksi jolla täysin sama tilanne. Mitä tällaselle asialle voi tehdä? Voiko tämä johtua isättömyydestä/isä ei pidä yhteyttä pojilla, kun ei muissakaan viesteissä isästä puhuttu mitään? Mutta eipä tässä voi isäksikään muuttua.
Yläasteikäinen on lapsi ja hän tarvitsee vanhempiensa huolenpitoa ja turvalliset ja pitävät rajat. Kuinka lapsen toinen vanhempi osallistuu arkeen ja lapsen kasvatukseen? Ja oletteko vanhempina samaa mieltä lapsen rajoista, säännöistä ja kasvatusasioista? Onko lapsella sisaruksia ja millaiset suhteet hänellä on omiin sisaruksiin?
Positiivista on, että poikasi viihtyy hyvin kotona, ei rieku kylillä ja päihteiden kanssa ei ole ongelmia. Lapsi urheilee ja syö hyvin ja tämä on positiivista.
Onko lapsen koulussa huono ilmapiiri ja onko koululuokassa tai koulussa kouluväkivaltaa? Onko lapsi joutunut kiusaamisen kohteeksi kaveripiirissä?
Murrosikäisen lapsen kasvatus on henkisesti raskasta ja kuormittaa vanhempia. Vanhemmuus murrosikäisen kanssa kuin nuorallatanssia. Aamulla et tiedä, montako kertaa tänään putoat. Pahimmassa tapauksessa lastenhoito ja lastenkasvatus jää yksin äidin vastuulle ja isä pääsee kuin koira veräjästä. Tämä kuormittaa äitiä kohtuuttomasti, koska äidillä on vastuu lapsista ja usein myös kodista. Lapsiperheessä ei ole oikein, jos isä laistaa vanhemman vastuunsa.
Pidä vanhempana kiinni perheenne ja kotinne rajoista ja säännöistä ja pidä tiukka linja. Murrosikäinen kokeilee rajojaan. On tärkeää, että myös perheenne ulkopuoliset aikuiset kuten isovanhemmat ja sukulaiset ovat samoilla linjoilla kanssasi kasvatusasioissa. Lapsen kasvatuksessa vanhemmat päättävät lasten ja kodin säännöistä. Muut aikuiset tukevat vanhempien periaatteita. Lapsen kannalta epäjohdonmukaisuus ja lepsuilu on haitallista. "Kun äiti kieltää niin mummo antaa periksi" on kasvatusasioissa tuhon tie.
Oletko huomannut, että esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on vanhemmille chatti ja keskustelupalsta, josta saa keskusteluapua ja vertaistukea vanhemmuuteen?
Vanha keskustelu mutta täsmälleen sama tilanne meillä teinin kanssa. Olen neuvoton.
Äipykkä47 kirjoitti:
Meillä on ihan sama tilanne kun ap:lla vuosia sitten. Tuntuu että olen henkisesti ihan loppu. Just pidettiin puhuttelua Wilma viestin takia, kun poika häiriköi, noituu, laiminlyö tehtäviä, myöhästelee koulusta. Tuntui että puhe ei mennyt perille. Olen niin surullinen, miten tähän on tultu. Tytön kanssa oli myös ongelmia (oli oikea tuittupää kotona) mutta kouluhommansa on aina hoitanut kiitettävästi. Pojalla on myös huono itsetunto ja kaiken lisäksi on hyvin herkkä. Tätä peitellään ylimielisellä käytöksellä. Muuten kotona tullaan juttuun Ok, tietysti on välillä riitaa ja sanaharkkaa mutta koulussa tuntuu pääsevän peto irti... En voi ymmärtää miksi kaivaa kuoppaa itselleen.
Tuntuu siltä että näin vaan käy, ja sitten kun teini kasvaa alkaa vastuuntunto herätä. Meillä poika heräsi VASTA lukiossa ja kirjoitti M: n paperit. Kutosen oppilas johon ei enää itsekään uskottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli täsmälleen samanlainen eli auktoriteettikammoinen, huonostikäyttäytyvä ja koulun suhteen laiska teini. Wilmasta ei tullut ikinä mitään hyvää. Olin aina ihan stressaantunut kun mikään ei auttanut.
Mutta hänestä kasvoi kuitenkin empaattinen ja vastuuntuntoinen aikuinen. Asuu omillaan ja siivoaa nykyään enemmän kuin minä. Hoitaa työnsä ja laskunsa ja armeijankin kävi. Tuo armeija oli käänteentekevä. Sieltä tuli pois aikuisempi mies. Olen tyytyväinen nyt. En edes tiedä miksi yläaste oli niin vaikeaa. Pääsi yläasteen jälkeen varasijalta amikseen. Välivuotta yritti, mutta siihen en suostunut.
Älä lannistu. Toivoa on. Älä pidä liian tiukkaa kuria, mutta huomio kaikki positiiviset jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä puutu liikaa poikasi kouluasioihin, kerro että olet valmis auttamaan mikäli apua kaipaa mutta jätä muuten rauhaan. Vaikuttaa kuitenkin ihan fiksulta kaverilta joten eiköhän tuo itsekin tajua kuinka tärkeää opiskelu on. Suosittelen myös huumorin käyttöä.
Muuta en jaksa nyt kommentoida, mutta 8.luokka on monelle pahin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TÄÄ ON MELKEIN 9v VANHA KETJU!!! Miks te vastailette tällaisiin?
Voi että kun tietäisi miten tässä kävi. Oma poika lukion kakkosella eikä huvita tehdä läksyjä eikä halua mennä ammattikouluunkaan.