Otanko iltapäiväkerhoa eskarilaiselle, vaikka olen kotona? Muilla kokemuksia?
Olen kotiäitinä pikkusisarien takia. Isompi menee eskariin syksyllä. Kannattaako minun ottaa parina päivänä viikossa iltapäiväkerhoa eskarilaiselle? Vai onko eskaripäivä tarpeeksi pitkä lapselle? Miten olette tehneet muut kotiäidit ja mitä suosittelette?
Kommentit (46)
No sitten ei pidä tehdä niitä kakaroita. Tai pitää antaa ne sellaisille, jotka vanhemmuuteen kykenee.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 15:01"]Kun itse olin esikoulussa, oli se nimensä mukaisesti koulun esiopetusta. Siellä opin aakkoset, lukemaan, laskemaan ym. Ei todellakaan mitään leikkejä.
Tämä oli ala-asteen yhteydessä. Eskarin jälkeen oli tarjolla iltapäiväkerho. Päiväkodissa en ikinä ole ollut.
Joten.. minkälaista tämän päivän esi"koulu" on, jos siellä on mahdollisuus leikkiäkin!?
[/quote]
Eikö kukaan osaa sanoa tähän mitään? Oma lapseni ei ihan vielä ole ko. iässä.
Meidän esikoisen koulun esikoulussa oli aamupiiri, lukutuokio, esitelmiä, sanakuulusteluja, lyhyt ulkoilu ja lounas. Kuopus oli päiväkodin eskarissa. Siellä oli aamupiiri, tunnin verran opetusta, askartelua ja lounas. Kummassakaan ei ollut vapaata leikkiä.
ahaam eli olen kykenemätön vanhemmuuteenm kuten 23 sanoo. 23 ilmeisesti itse on täydellinen ? Tule sanomaan se päin naamaa, niin voidaan jutella lisää. Voit kertoa miten hyvä itse olet? Tiedoksi sulle, että en edes luule olevani täydellinen. Hassua et täällä saa kaikenlaista kuulla,mutta päin naamaa kukaan ei uskalla koskaan sanoa mitään. Riittääkö sulla pokkaa noin sanoa kenellekkään? Voi että, näkisinpä miten täydellinen olet.
Eikö täällä ollut tarkoitus keskustella esikoulussa ja iltapäiväkerhosta?
Vaihtamaan numeroita ja sopikaa treffit kasvokkain keskustelullenne JOS KUMMALLAKAAN ON POKKAA.
Niin ja tuo sosiaalistumiskehotus liittyy siihen. Nythän erakko perustelee lapsen laitostamista sillä, että itse ei viitsi.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 14:27"]
Koulun eskarissa ei ole vapaata leikkiä.
[/quote]
Ihan varmasti on!
t. alan ammattilainen
olen erakkoluonne ja olen aina ollut. Ei sitä luonnettaan pysty muuttamaan. Eikä uudella paikkakunnalla ole helppo tutustua uusiin ihmisiin. Helppoa sellaisten on sanoa jotka asuneet aina samalla paikkakunnalla...Juu kyselin eskariin neuvoja, mutta sain haukut kunnen pysty itse iltapäivisin sosiaalistamaan lasta. Kaikki kun ovat siellä iltapäiväkerhossa, eikä naapureissa sen ikäisiä kotona. t. ap
No pakkoko on lisääntyä sitten kuin siimaa? Ja muuttaa jos se noin jumalattoman vaikeaa on! Laita lapsi sinne ip-kerhoon. Kotona ei ole asiat kunnossa.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:04"][quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 14:27"]
Koulun eskarissa ei ole vapaata leikkiä.
[/quote]
Ihan varmasti on!
t. alan ammattilainen
[/quote]
Miksi koulussa leikitään? Meidän eskari ei eronnut luokkahuoneesta.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:04"][quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 14:27"]
Koulun eskarissa ei ole vapaata leikkiä.
[/quote]
Ihan varmasti on!
t. alan ammattilainen
[/quote]
Mitäs varten välitunnit sitten on?
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:16"]Ei eskareissa ole välitunteja.
[/quote]
No jotain taukoja kuitenkin? Ei kai niitä aakkosia ja matematiikkaa yhteen putkeen opetella?
Ei ainakaan vuonna -98. Luokkahuone oli siis samanlainen kuin esim kuudesluokkalaisilla. Esikoulussa opin lukemaan ja laskemaan, eli siellä opiskeltiin. Leluja ei todellakaan ollut. Välitunnit oli eri aikaan kuin koululaisilla.
Ei ole välitunteja, tauot on sisällä. Voi olla lyhyt ulkoilu, mutta ei aina sitäkään.
ap vastaa 31:lle: en ole lisääntynyt kuin siimaa. Halusin lapselle sisaret, koska lapselle on hyvä olla sisaria. On hyvä että aikuisena on sisaruksista tukiverkkoa ja ystäviä. Sukua on tosi vähän. Ja pakko oli muuttaa työpaikan takia. Ei työttömänä voinut jäädä entiselle paikkakunnalle. Itselläsi taitaa olla helppo elämä.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:26"]Ei ole välitunteja, tauot on sisällä. Voi olla lyhyt ulkoilu, mutta ei aina sitäkään.
[/quote]
Aika paljon muuttunut. Tosin eihän enää ala-asteellakaan taida todistuksista olla numeroita. Kai sentään läksyt ja kokeet yhä on.
Tuntuu hullulta kuinka koulun esiopetuksesta on tehty lastentarha, koulu kun ei sitä ole.
14 vastaa laiskuus syytökseen: opintoni ovat vielä osittain kesken, joten minä luen tentteihin kirjoitan esseitä tuohon aikaan ja yhdeksän jälkeen illalla. mielelläni keskustelisin ja leikkisin nuo ajat mutta aina asiat ei aikuisten maailmassa onnistu niin kuin tahtoisin. Lisäksi en halua, että kuopuksena näkee esikoisen ohjelmia, joten tämä on meille hyvä ratkaisu. Harvemmin minua on laiskaksi syytetty. En loukkaantunut vaikka yritit:)
Mitä ihmeen ohjelmia se lapsesi katsoo?? Ja missä on sen esikoisen etu? Minä tein töitä lastenhoidon ohella, mutta en lasten kustannuksella. Esikoisellakin on oikeus äitiin, kahdenkeskiseen huomioon ja äitinä sinä olet nyt oikeasti laiska.
Menee vähän OT, mutta menköön. Ei luonteelleen mitään tarvi tehdäkään, ei kaikki ole hirmu sosiaalisia, en ole itsekään. Mutta jos esim. pelkää muita ihmisiä, ei kyse ole ehkä vain "pelkästä luonteesta", vaan piirteestä, jota voi muuttaa, johon voi saada apua. Tämä olisi sinulle itsellesi hyvä, mutta kokemuksesta tiedän, että jos äiti on arka ja kyräilee epäluuloisena muita ihmisiä, tämä todella vaikuttaa lapsiin. Suhtaudun itse todella varauksella kaikkiin ihmisiin, koska en ole oppinut, että ihmisten kanssa on kivaa. Siis toki elämä opettaa, mutta sellainen lapsena juurtunut epäluuloisuus on sitkeässä. Eikä siihen täysin auta sekään, vaikka lapsi kerhoilisi sun muuta; vanhemmat ovat tärkeä roolimalli niin hyvässä kuin pahassa. En pidä sinua epäkelpona vanhempana, mutta heitä marttyyrin kruunulla vesilintua ja hae itsellesi ammattiapua ja/tai ota pieniä askelia sosiaalistumisessa. Jos joku suhtautuu ivallisesti ujouteesi, se on hänen ongelmansa. Paljon on ujoja ihmisiä (osa heistä ei edes vaikuta siltä päällepäin), ja voit saada sympaattista kohtelua.
Tiesinkin, et täältä saa ilkeitä kommentteja. Täällä äidit purkaa pahaa oloaan muihin, mutta parasta olisi keskustella kasvokkain, eikös niin?