Millä muulla tavalla voi osoittaa puolisolle arvostusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

osallistun toisen mielenkiinnon kohteisiin...eli yrität omia miehen kaiken ajan itsellesi?

Tarkoitan, että jos mies ehdottaa, että käymme tänään autokaupassa, niin minä lähden. En minä yksinäni koskaan kävisi autokaupassa.

Eksä puolestaan halusi, että harrastan samoja asioita kuin hän. Ja minä sitten pelasin hänen kanssaan tennistä. En ole yhtään pallopeli-ihminen, vaikka liikunnallinen olenkin.

Ap

Miksi ex noin isossa roolissa sinun elämässä?

?

Luepa aloitukseni uudestaan.

Ap

Nykyinen miehesi ei ole = ex-miehesi, joten älä mieti miten mielistelisit nykyistä miestäsi, ettei hän jätä samasta syystä. Oletko miehesi kanssa puhunut miksi koet epävarmuutta?

Ei, nykyinen mieheni ei ole valittanut mitään, mutta yritän toimi tässä proaktiivisesti. Jos minulla on puute osaamisessani, niin yritän opetella uuden tavan tai toimia hieman toisin.

Etkö sinä ole sitä mieltä, että asioista voi ottaa opikseen, ja samoja virheitä ei tarvitse toistaa?

Ap

Onko se virhe, ettei riittänyt toiselle sellaisena kun on?

Ei, vaan se on virhe, etten osannut täyttää hänen tarvettaan tuntea itsensä arvostetuksi. En löytänyt sitä, mitä hän olisi kaivannut.

Tässä selvittelen, olisiko kyse ollut pikkujutusta. Se on sitten eri asia, jos hän vaati mahdottomia, mutta nyt en aitä kartoita vaan mietin omaa toimintaani.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

osallistun toisen mielenkiinnon kohteisiin...eli yrität omia miehen kaiken ajan itsellesi?

Tarkoitan, että jos mies ehdottaa, että käymme tänään autokaupassa, niin minä lähden. En minä yksinäni koskaan kävisi autokaupassa.

Eksä puolestaan halusi, että harrastan samoja asioita kuin hän. Ja minä sitten pelasin hänen kanssaan tennistä. En ole yhtään pallopeli-ihminen, vaikka liikunnallinen olenkin.

Ap

Miksi ex noin isossa roolissa sinun elämässä?

?

Luepa aloitukseni uudestaan.

Ap

Nykyinen miehesi ei ole = ex-miehesi, joten älä mieti miten mielistelisit nykyistä miestäsi, ettei hän jätä samasta syystä. Oletko miehesi kanssa puhunut miksi koet epävarmuutta?

Ei, nykyinen mieheni ei ole valittanut mitään, mutta yritän toimi tässä proaktiivisesti. Jos minulla on puute osaamisessani, niin yritän opetella uuden tavan tai toimia hieman toisin.

Etkö sinä ole sitä mieltä, että asioista voi ottaa opikseen, ja samoja virheitä ei tarvitse toistaa?

Ap

O-let-ko pu-hu-nut ny-kyi-sen mie-he-si kans-sa?

Olen. Hän sanoo, etteihäntä tarvitse palvoa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että et käsitellyt edellistä parisuhdettasi ja eroasi ennen hyppäämistä uuteen. Ei lupaa hyvää.

Varmaan.... olen eronnut yli kymmenen vuotta sitten.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että et käsitellyt edellistä parisuhdettasi ja eroasi ennen hyppäämistä uuteen. Ei lupaa hyvää.

Varmaan.... olen eronnut yli kymmenen vuotta sitten.

Ap

Voi pyhä jeesus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että et käsitellyt edellistä parisuhdettasi ja eroasi ennen hyppäämistä uuteen. Ei lupaa hyvää.

Varmaan.... olen eronnut yli kymmenen vuotta sitten.

Ap

Voi pyhä jeesus...

?

Enkö saisi miettiä, mitä tein silloin väärin?

Aihe on ajakohtainen vasta nyt.

Ap

Ideaali suhteeni olisi seuraavanlainen:

-Molemmilla tilaa omiin menoihin

- Eri osoitteet! (tämä todellakin)

- Eri työt (ei työ suhteita)

- Omat menot sekä tilit!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

- Ei todellakaan takerruta (kumpainenkaan)!

Miksi et vaan ole oma itsesi etkä yritä miellyttää toista. Jos et kelpaa omana itsenä niin sitten et kelpaa. Eikö toisen miettimällä miellyttäminen ahdista? Jos tulee luonnostaa, niin sitten tulee 

Vierailija kirjoitti:

Ideaali suhteeni olisi seuraavanlainen:

-Molemmilla tilaa omiin menoihin

- Eri osoitteet! (tämä todellakin)

- Eri työt (ei työ suhteita)

- Omat menot sekä tilit!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

- Ei todellakaan takerruta (kumpainenkaan)!

Juurikin näin.

Ihanaa huomata, että vielä on näitä "arvoja" omaavia ihmisiä jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että et käsitellyt edellistä parisuhdettasi ja eroasi ennen hyppäämistä uuteen. Ei lupaa hyvää.

Varmaan.... olen eronnut yli kymmenen vuotta sitten.

Ap

Voi pyhä jeesus...

?

Enkö saisi miettiä, mitä tein silloin väärin?

Aihe on ajakohtainen vasta nyt.

Ap

Sinulla on kuitenkin ollut 10- vuotta aikaa kehittää tuota itsetuntoasi.

Enkö saisi miettiä, mitä tein silloin väärin?

Aihe on ajakohtainen vasta nyt.

Ap[/quote]

 

Et, Olisit miettinyt silloin!

Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta niiiiiin myöhäistä.

No omalla kohdalla olen yrittänyt antaa kumppanille tilaa ja omaa aikaa enkä ole nipottanut pikkuasioista kuten pelaamisesta. Mokasin kaiken tämän edellisessä suhteessa, joten tällä kerralla olen tietoisesti yrittänyt olla vähemmän läheisyydenhakuinen. Annan tilaa jos toinen on selvästi väsynyt tai haluaa lähteä harrastuksiin kavereiden kanssa.

Ainakin täällä palstalla annat itsestäsi tosi epävarman kuvan, ja se muuttuu vain pahemmaksi mitä enemmän itsestäsi kerrot.

Olet eronnut 10 vuotta sitten??, ja pohdit nyt mitä tehdä eri lailla kuin silloin?

Breaking news: olet eri ihminen kuin 10 v sitten, koska elämme eri ajassa, olet 10 v vanhempi ja sinulla on 10 v enemmän elämänkokemusta, olkoonkin, että parisuhdekokemusta ei ole tuona aikana kertynyt?

Me lukijat emme myöskään tiedä exästäsi muuta kuin että pelasi tennistä (vai oliko se hän, no ihan sama, merkityksetön yksityiskohta) ja vaihtoi sinut lennosta toiseen ja sanoi syyksi, että sinä et arvostanut.

Entäpä jos häntä vain muna ja ihastus veivät, ja hän vain sanoi ekan mieleen tulleen tekosyyn sulle eroon?

Nyt ylianalysoit, yliyrität ja takerrut - ja siitä voi seurata se, että uusi mies ei jaksa sinua tahdotonta marionettia, jolle käy aina kaikki ja joka aina tunkee joka asiaan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

osallistun toisen mielenkiinnon kohteisiin...eli yrität omia miehen kaiken ajan itsellesi?

Tarkoitan, että jos mies ehdottaa, että käymme tänään autokaupassa, niin minä lähden. En minä yksinäni koskaan kävisi autokaupassa.

Eksä puolestaan halusi, että harrastan samoja asioita kuin hän. Ja minä sitten pelasin hänen kanssaan tennistä. En ole yhtään pallopeli-ihminen, vaikka liikunnallinen olenkin.

Ap

Eli olet näit kyllä kulta naisia?

Pitää huomata toisen ansiot (tekemiset, saavutukset yms) ja sanoa niistä ääneen. Jos se on vienyt sukkansa itse pesukoneeseen, arvosta ja kehu sitä. Jos se vaihtaa sun autoon renkaat, ei auta että teet ns oman osasi kotitöistä vaan sun pitää arvostaa miehen omaa erillistä panosta ja kehua sitä. Jos se näyttää paremmalta kuin saman ikäinen kaveripariskunnan mies, arvosta sitä ja sano siitä sille. Ja niin edelleen.

Sama toisinkin päin. Toisen oleminen ja tekeminen pitää huomata ja huomioida, ei ottaa itsestäänselvyytenä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin täällä palstalla annat itsestäsi tosi epävarman kuvan, ja se muuttuu vain pahemmaksi mitä enemmän itsestäsi kerrot.

Olet eronnut 10 vuotta sitten??, ja pohdit nyt mitä tehdä eri lailla kuin silloin?

Breaking news: olet eri ihminen kuin 10 v sitten, koska elämme eri ajassa, olet 10 v vanhempi ja sinulla on 10 v enemmän elämänkokemusta, olkoonkin, että parisuhdekokemusta ei ole tuona aikana kertynyt?

Me lukijat emme myöskään tiedä exästäsi muuta kuin että pelasi tennistä (vai oliko se hän, no ihan sama, merkityksetön yksityiskohta) ja vaihtoi sinut lennosta toiseen ja sanoi syyksi, että sinä et arvostanut.

Entäpä jos häntä vain muna ja ihastus veivät, ja hän vain sanoi ekan mieleen tulleen tekosyyn sulle eroon?

Nyt ylianalysoit, yliyrität ja takerrut - ja siitä voi seurata se, että uusi mies ei jaksa sinua tahdotonta marionettia, jolle käy aina kaikki ja joka aina tunkee joka asiaan mukaan.

Ap epävarmuus todennäköisesti rikkoo suhteen, eikä se tekeekö riittävästi toisen eteen. Lienet ap jo sen ikäinen, ettet rakentele mitään pilvilinnoja nyt ja ikuisesti? Älä näe niitä peikkoja joka puolella, ole oma itsesi, elä päivä kerralla ja murehdi sitten kun on sen aika.

Vierailija kirjoitti:

Pitää huomata toisen ansiot (tekemiset, saavutukset yms) ja sanoa niistä ääneen. Jos se on vienyt sukkansa itse pesukoneeseen, arvosta ja kehu sitä. Jos se vaihtaa sun autoon renkaat, ei auta että teet ns oman osasi kotitöistä vaan sun pitää arvostaa miehen omaa erillistä panosta ja kehua sitä. Jos se näyttää paremmalta kuin saman ikäinen kaveripariskunnan mies, arvosta sitä ja sano siitä sille. Ja niin edelleen.

Sama toisinkin päin. Toisen oleminen ja tekeminen pitää huomata ja huomioida, ei ottaa itsestäänselvyytenä.

Eli olkaa toistenne äiti ja isä.

Vierailija kirjoitti:

Pitää huomata toisen ansiot (tekemiset, saavutukset yms) ja sanoa niistä ääneen. Jos se on vienyt sukkansa itse pesukoneeseen, arvosta ja kehu sitä. Jos se vaihtaa sun autoon renkaat, ei auta että teet ns oman osasi kotitöistä vaan sun pitää arvostaa miehen omaa erillistä panosta ja kehua sitä. Jos se näyttää paremmalta kuin saman ikäinen kaveripariskunnan mies, arvosta sitä ja sano siitä sille. Ja niin edelleen.

Sama toisinkin päin. Toisen oleminen ja tekeminen pitää huomata ja huomioida, ei ottaa itsestäänselvyytenä.

Really?

Vierailija kirjoitti:

Enkö saisi miettiä, mitä tein silloin väärin?

Aihe on ajakohtainen vasta nyt.

Ap

Et, Olisit miettinyt silloin!

Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta niiiiiin myöhäistä.

Ap linjoilla jälleen.

Jälkiviisaus on myöhäistä, enkä olekaan jälkiviisaana miettimässä edellistä suhdettani. Nyt mietin nykyistä suhdettani, eikä nykyisyys ole jälkiviisautta.

Ei, en ole miellyttämässä, vaan täyttämässä puolisoni tarpeita. Se on kyllä hyvä kysymys, kuuluuko tarve nykyiselle puolisolleni - mutta jatkan keskustelua aiheen tarpeellisuuden vuoksi. Ei ole ihme, että eroja on paljon, jos asenne on se, ettei mitään ylimääräistä tehdä toisen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin täällä palstalla annat itsestäsi tosi epävarman kuvan, ja se muuttuu vain pahemmaksi mitä enemmän itsestäsi kerrot.

Olet eronnut 10 vuotta sitten??, ja pohdit nyt mitä tehdä eri lailla kuin silloin?

Breaking news: olet eri ihminen kuin 10 v sitten, koska elämme eri ajassa, olet 10 v vanhempi ja sinulla on 10 v enemmän elämänkokemusta, olkoonkin, että parisuhdekokemusta ei ole tuona aikana kertynyt?

Me lukijat emme myöskään tiedä exästäsi muuta kuin että pelasi tennistä (vai oliko se hän, no ihan sama, merkityksetön yksityiskohta) ja vaihtoi sinut lennosta toiseen ja sanoi syyksi, että sinä et arvostanut.

Entäpä jos häntä vain muna ja ihastus veivät, ja hän vain sanoi ekan mieleen tulleen tekosyyn sulle eroon?

Nyt ylianalysoit, yliyrität ja takerrut - ja siitä voi seurata se, että uusi mies ei jaksa sinua tahdotonta marionettia, jolle käy aina kaikki ja joka aina tunkee joka asiaan mukaan.

Huoh. Ehkä ylianalysoin, mutta takertujaa ja yliyrittäjää minusta ei saa kirveelläkään. Eikä epävarmaa myöskään.

Jos mies kysyy, tulenko mukaan autokauppaan, ja minä tulen. Jos hän kokee sen takertumisena, niin voi ihan itse miettiä, miksi minua pyysi mukaan.

Kysyin ihan simppelin kysymyksen aloituksessa: miten osoitetaan arvostusta? Miksi av:lla on niin vaikea saada yksinkertaista vastausta yksinkertaiseen kysymykseen?

Ap

Kuulostat mun ideaalikumppanilta. Just tollainen sopisi mun elämään.