Lue keskustelun säännöt.
Miksi tradenomiksi opiskelevien taso on niin surkea?
06.11.2020 |
Näitä tullut nyt työelämän kautta vastaan projekteissa ja harjoittelijoina. Ja taso on surkea! Ihan oikeasti kaikki perusasiatkin hukassa, kuten se että heidän pitäisi tehdäkin jotain ja opetella.
Miksi? Miten noita oikein opetetaan, eikö mitään vaadita?
Kommentit (320)
Aika jännä että tähän "minne kaikki sellaiset menee jotka ei muualle pääse" on ainakin täällä päin suuremmat pisterajat kuin useampiin insinöörikoulutuksiin. Insinööriksi olisin päässyt opiskelemaan kevyesti pelkällä todistuksella, sen sijaan tradenomiksi en ja odottelen pääsykokeen tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
En tiedä lisäarvosta, mutta pidempään joutuu ainakin opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että tähän "minne kaikki sellaiset menee jotka ei muualle pääse" on ainakin täällä päin suuremmat pisterajat kuin useampiin insinöörikoulutuksiin. Insinööriksi olisin päässyt opiskelemaan kevyesti pelkällä todistuksella, sen sijaan tradenomiksi en ja odottelen pääsykokeen tuloksia.
Tiesitkö, että esimerkiksi myös yliopistolle on keskimäärin helppo päästä sisälle esimerkiksi kemialle? Se on sitten eri asia, onko sieltä helppo päästä ulos. Ymmärrätkö asian ytimen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
En tiedä lisäarvosta, mutta pidempään joutuu ainakin opiskelemaan.
Eipä paljoa, puoli vuotta. Hui kamala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
En tiedä lisäarvosta, mutta pidempään joutuu ainakin opiskelemaan.
Eipä paljoa, puoli vuotta. Hui kamala.
Voitko kertoa omat taustasi? Haluaisin tietää että kuka täällä haukkuu jatkuvasti tradenomeja :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
En tiedä lisäarvosta, mutta pidempään joutuu ainakin opiskelemaan.
Eipä paljoa, puoli vuotta. Hui kamala.
Voitko kertoa omat taustasi? Haluaisin tietää että kuka täällä haukkuu jatkuvasti tradenomeja :D
Aika moni. Onhan siihen jokin syy.
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollain menee täällä todella tunteisiin kun ei ymmärrä että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Luulisi että tuolla akateemisyyden, sivistyneisyyden ja paremmuudella ymmärtäisi mitä ko sana edes tarkoittaa.
Muutenkin on jännä että joku random tutkinto ottaa näin koville. No, kaikki me ollaan erilaisia.
Ps. Ei ole oma lehmä ojassa, en ole tradenomi.
Itse pääsin tradenomiopintoihin pitkien ja moniosaisen soveltuvuuskokeiden jälkeen. Hakijoista 10 % otettiin sisään. Koen olevani aika pätevä työntekijä, jolle opinnoista oli hyötyä. Myönnän, että osa opinnoista oli melko köykäistä kamaa, mutta suurin osa hyödyllistä ja työelämälähtöistä. Myös opiskelutovereissa oli monenlaista väkeä, mutta yhtään tyhmää en siellä tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joista syystä tradenomien joukosta löytyy kaikista eniten koko amk-väestä niitä, jotka hokevat omaavansa "korkeakoulututkinnon". Yleensä vastaus on joku, "minulla on kaupallisen alan korkeakoulututkinto". Koska olette kuulleet sairaanhoitajan sanovan "minulla on korkeakoulututkinto sosiaali- ja terveysalalta"?
Ja tämä näkyy tässäkin ketjussa!
Se on korkeakoulu.
Sote-alalla hoitajat ja bioanalyytikot nähdään sen verta duunareina, että ei puhuta korkeakoulututkinnosta.
AMK kirjailimellisesti on ammattiKORKEAkoulu, joten heillä on korkeakoulun identiteetti.
Kauppatieteden kandit ja maisterit sekä tradet tekee sulassa sovussa töitä, usein varsinkin alussa samoja töitä. Tätä olen nähnyt paljon.
Senkin takia puhutaan korkeakoulututkinnosta.
Hoitajat ja lääkärit on sitten taas ihan eri hommissa ja erona myös se AMK ja yliopisto.
Ei, ei, kyllä lääkärit osaavat arvostaa sairaanhoitajia ja bioanalyytikoita. Pikemminkin on niin, että kansan syvät rivit eivät erota toisistaan terveystiedettä ja lääketiedettä, eivät lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa, ja jotkut tampiot heittää lisää vettä myllyyn puhumalla hämärästi vain hoitajista. Siinä tosiaan on iso ero, onko korkeakoulututkinto suoritettu terveystieteen alalta vai lääketieteen alalta, ja onko kyseessä ammattikoulusta valmistunut lähihoitaja vai AMK:sta valmistunut sairaanhoitaja.
Sairaanhoitajat ja lääkärit ovat Valviran laillistamia terveydenhoidon työntekijöitä, ja voivat myös menettää lupansa. Lääkärillä on ylempi korkeakoulututkinto ja sairaanhoitajalla on vähintään AMK-tutkinto, vaikka yhä useammalla sairaanhoitajalla on jo nykyään Suomessakin myös korkeampi tutkinto, eli joko ylempi AMK tai terveystieteen maisterin tutkinto. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei pidä verrata toisiinsa, koska he edustavat eri aloja, toiset lääketiedettä ja toiset terveystiedettä. Ammattikoulusta valmistuneet lähihoitajat sen sijaan eivät edusta mitään tieteenalaa, he eivät ole laillistettuja eikä heillä ole mitään AMK-opintoja tai yliopisto-opintoja. Lähihoitajankin nimike on rekisteröity, mutta kun tehtävät eivät edellytä Valviran lupia tai laillistamista, niin lähihoitajan töitä saa tehdä muukin kuin lähihoitajakoulutuksen käynyt, kunhan ei käytä lähihoitajan nimikettä. Sen takia ei pitäisi puhua "hoitajista" vaan joko sairaanhoitajista tai lähihoitajista.
Sen sijaan kaupallisella alalla on vaikeampi erottaa toisistaan merkonomi, tradenomi ja kauppatieteen maisteri, koska tehtävät eivät edellytä laillistamista eikä nimikkeet ole rekisteröityjä. Tradenomi on alempi tutkinto ja maisteri on ylempi tutkinto. Ei kai siinä mitään epäselvää kenellekään pitäisi olla? Tradenomikoulutuksen voisi hyvin siirtää yliopistoihin, sillä mitä järkeä on kouluttaa erikseen tradenomeja ja kauppatieteen kandeja?
Ootteko te oikeasti näin hiton pihalla? 😳
Kauppatieteden kandi ja liiketalouden tradenomi ovat täysin erilaisia tutkintoja.
AMKn idea on käytännönläheisyys ja työelämäpainotteisuus, yliopistoissa paino tieteessä, tutkimuksessa ja akaatemisuudessa.
En ymmärrä, miksi näitä pitää verrata?!
Ei kandit, tai varsinkaan maisterit, opi yliopistolla käytännön työelämätaitoja paljoakaan.
Meillä KTM opinnoissa luettiin muitten tutkimuksia, kirjoitettiin niistä. Projektityötkin olivat sellaisia, että paino teoriassa ja sivuja miljoona. Ei sanallakaan, että miten vaikka tehdään somekamppis tai mitä nettisivuille pitäisi laittaa. Strategisemman tason juttuja ne oli.
AMKlla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, se on nimenomaan applied science eli käytäntöä. Yhtäkään tieteellistä artikkelia en neljässä vuodessa lukenut, mutta oli vierailijaluentoa yrityksistä, projekteja eri organisaatoille ja pakollinen harkka.
Lopettakaa se vertaaminen ihan oikeesti.
Maisteri on ylempi, se valmistaa paremmin johtotehtäviin ja strategisiin hommiin. Hyvästä AMKsta hankittu tradetutkinto antaa eväitä siihen jokapäiväiseen puurtamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK kirjailimellisesti on ammattiKORKEAkoulu, joten heillä on korkeakoulun identiteetti.
Kauppatieteden kandit ja maisterit sekä tradet tekee sulassa sovussa töitä, usein varsinkin alussa samoja töitä. Tätä olen nähnyt paljon.
Senkin takia puhutaan korkeakoulututkinnosta.
---
Ei, ei, kyllä lääkärit osaavat arvostaa sairaanhoitajia ja bioanalyytikoita. Pikemminkin on niin, että kansan syvät rivit eivät erota toisistaan terveystiedettä ja lääketiedettä, eivät lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa, ja jotkut tampiot heittää lisää vettä myllyyn puhumalla hämärästi vain hoitajista. Siinä tosiaan on iso ero, onko korkeakoulututkinto suoritettu terveystieteen alalta vai lääketieteen alalta, ja onko kyseessä ammattikoulusta valmistunut lähihoitaja vai AMK:sta valmistunut sairaanhoitaja.
Sen sijaan kaupallisella alalla on vaikeampi erottaa toisistaan merkonomi, tradenomi ja kauppatieteen maisteri, koska tehtävät eivät edellytä laillistamista eikä nimikkeet ole rekisteröityjä. Tradenomi on alempi tutkinto ja maisteri on ylempi tutkinto. Ei kai siinä mitään epäselvää kenellekään pitäisi olla? Tradenomikoulutuksen voisi hyvin siirtää yliopistoihin, sillä mitä järkeä on kouluttaa erikseen tradenomeja ja kauppatieteen kandeja?
Tarkoitat varmaan, että tradenomikoulutuksen voisi lopettaa?
Tradenomikoulutuksen voi lopettaa, jos yliopistojen tutkintopaikkoja lisätään ja tehdään mahdolliseksi suorittaa tutkinto työelämälähtöisesti. Tradekoulutuksen lopettaminen edellyttää siis muutoksia myös yliopistoissa, mutta tähän saakka suomalaisissa yliopistoissa ei ole ollut siihen valmiutta. Odotellaan, että aika tekee tehtävänsä ja osa vanhoista jarruista siirtyy emerituksiksi. Sitten onnistuu.
Ei se ole enää yliopisto, jos siellä vedetään AMK-tyyliin.
Ihan tarkoituksella sua fiksummat on tämän nykyisen systeemin hyväksyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta AMK ei ole korkeakoulu.
Muuten hyvä, mutta AMK on ammattiKORKEAKOULU.
Sama sana eli AMMATTIKORKEAKOULU EI KORKEAKOULU👍 ammattikorkeakoulu ei korkeakoulu👍
Yliopisto on eri sana kuin korkeakoulu, joten yliopisto ei ole korkeakoulu.
Se on ulinaopisto, leikkikoulu.
PS. Ihan Suomen lain mukaan AMK on korkeakoulu, ihan sama kuinka paljon vänkkäät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
En tiedä lisäarvosta, mutta pidempään joutuu ainakin opiskelemaan.
Eipä paljoa, puoli vuotta. Hui kamala.
Vai oliko se 1,5 vuotta? Mietitäänpäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomi-koulutus oli aikoinaan hyvä keksintö. Merkonomin tutkinto ei valmista kummoisiin töihin ja moniin töihin taas yliopistokoulutus on turhan järeä. Tradenomi tutkinto pilattiin sillä, millä kaikki muutkin tutkinnot pilataan. Eli porukkaa koulutetaan ihan liikaa. Tämä aiheuttaa se, että taso on huono ja liikatarjonnassa tekijöitä on enemmän kuin töitä. Tämä vaikuttaa myös palkkatasoihin.
Niin ehkä nykyinen amismerkonomitutkinto ei, mutta entinen yo-pohjainen opistomerkonomitutkinto oli ainakin ennen samansisältöinen tradenomiopintojen kanssa. Opiskelin silloin aikoinaan juuri tuota yo-merkonomitutkintoa ja kaverini tradenomitutkintoa ja kun vertasimme ammattiaineita, ne oli yksi yhteen sisällöltään. Kun merkonomitutkinto siirtyi amikseen, olisi pitänyt keksiä jokin uusi nimike, koska se vie arvoa pois meiltä vanhan linjan merkonomeilta. Vrt. ennen merkantti=amis, merkonomi=opisto. Nyt ei mitään opistotasoa enää ole.
Paljonhan silloiset opistot vain vaihtoivat nimensä ammattikorkeakouluiksi mutta muuten jatkoivat ihan samanlaisina kuin ennenkin.
Niin? Mä tarkoitinkin sitä, että nykyiset merkonomit amiksesta eivät ole verrattavissa vanhoihin opistomerkonomeihin.
Eivät olekaan. Nykyiset merkonomit ovat toisen asteen tutkintoja ja ne opiskellaan ammattioppilaitoksessa, joita ennen sanottiin ammattikouluiksi. ,
Nuo aiemmat opistomerkonomit taas ovat lähempänä korkeakoulututkintoa (niistä tuli 2000-luvun alussa amk-tutkintoja).
Nykyiset tradenomit ovat sama kuin entiset merkonomit. Merkonomit menivät sihteereiksi. Samalla ja heikommallakin pohjalla tradenomit kuvittelevat menevänsä johtajiksi tai olevansa asiantuntijoita. Ilman osaamista, kokemusta tai työntekoa. En tiedä mitä niille tuolla opistoissaan kerrotaan.
Millä alalla oot töissä?
Olen tradenomi ja monenlaisessa yrityksessä on tullut tradenomeja vastaan. Yhdessä johtajana, toisessa vanhanaikaisessa orgsanisaatiossa (ei yritys) johdon assari trade varmaan jää sille assaritasolle.
Meillä nimenomaan saatiin kokemusta projekteista opintojen aikana ja työharjoittelu oli pakollinen. Yliopitossa taas luetaan tutkimuspapruja ja kirjoitetaan esseitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vieläkään kertonut mitä lisäarvoa tradenomin tutkinto tuo vanhan malliseen merkonomin tai yo-merkonomin tutkintoon verrattuna?
En tiedä lisäarvosta, mutta pidempään joutuu ainakin opiskelemaan.
Eipä paljoa, puoli vuotta. Hui kamala.
Vai oliko se 1,5 vuotta? Mietitäänpäs.
Alempi korkeakoulututkinto on 3-3,5 v. Kauppatieteiden kandi 3 v ja tradenomi 3,5 v.
Tietenkin ennen kumpaakin pitää olla alla 3 v toiseen asteen tutkinto, mikä tuskin ei päde johonkin teidän kalkkisten jauhamaan vanhaan merkonomitutkintoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joista syystä tradenomien joukosta löytyy kaikista eniten koko amk-väestä niitä, jotka hokevat omaavansa "korkeakoulututkinnon". Yleensä vastaus on joku, "minulla on kaupallisen alan korkeakoulututkinto". Koska olette kuulleet sairaanhoitajan sanovan "minulla on korkeakoulututkinto sosiaali- ja terveysalalta"?
Ja tämä näkyy tässäkin ketjussa!
Se on korkeakoulu.
Sote-alalla hoitajat ja bioanalyytikot nähdään sen verta duunareina, että ei puhuta korkeakoulututkinnosta.
AMK kirjailimellisesti on ammattiKORKEAkoulu, joten heillä on korkeakoulun identiteetti.
Kauppatieteden kandit ja maisterit sekä tradet tekee sulassa sovussa töitä, usein varsinkin alussa samoja töitä. Tätä olen nähnyt paljon.
Senkin takia puhutaan korkeakoulututkinnosta.
Hoitajat ja lääkärit on sitten taas ihan eri hommissa ja erona myös se AMK ja yliopisto.
Ei, ei, kyllä lääkärit osaavat arvostaa sairaanhoitajia ja bioanalyytikoita. Pikemminkin on niin, että kansan syvät rivit eivät erota toisistaan terveystiedettä ja lääketiedettä, eivät lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa, ja jotkut tampiot heittää lisää vettä myllyyn puhumalla hämärästi vain hoitajista. Siinä tosiaan on iso ero, onko korkeakoulututkinto suoritettu terveystieteen alalta vai lääketieteen alalta, ja onko kyseessä ammattikoulusta valmistunut lähihoitaja vai AMK:sta valmistunut sairaanhoitaja.
Sairaanhoitajat ja lääkärit ovat Valviran laillistamia terveydenhoidon työntekijöitä, ja voivat myös menettää lupansa. Lääkärillä on ylempi korkeakoulututkinto ja sairaanhoitajalla on vähintään AMK-tutkinto, vaikka yhä useammalla sairaanhoitajalla on jo nykyään Suomessakin myös korkeampi tutkinto, eli joko ylempi AMK tai terveystieteen maisterin tutkinto. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei pidä verrata toisiinsa, koska he edustavat eri aloja, toiset lääketiedettä ja toiset terveystiedettä. Ammattikoulusta valmistuneet lähihoitajat sen sijaan eivät edusta mitään tieteenalaa, he eivät ole laillistettuja eikä heillä ole mitään AMK-opintoja tai yliopisto-opintoja. Lähihoitajankin nimike on rekisteröity, mutta kun tehtävät eivät edellytä Valviran lupia tai laillistamista, niin lähihoitajan töitä saa tehdä muukin kuin lähihoitajakoulutuksen käynyt, kunhan ei käytä lähihoitajan nimikettä. Sen takia ei pitäisi puhua "hoitajista" vaan joko sairaanhoitajista tai lähihoitajista.
Sen sijaan kaupallisella alalla on vaikeampi erottaa toisistaan merkonomi, tradenomi ja kauppatieteen maisteri, koska tehtävät eivät edellytä laillistamista eikä nimikkeet ole rekisteröityjä. Tradenomi on alempi tutkinto ja maisteri on ylempi tutkinto. Ei kai siinä mitään epäselvää kenellekään pitäisi olla? Tradenomikoulutuksen voisi hyvin siirtää yliopistoihin, sillä mitä järkeä on kouluttaa erikseen tradenomeja ja kauppatieteen kandeja?
Ootteko te oikeasti näin hiton pihalla? 😳
Kauppatieteden kandi ja liiketalouden tradenomi ovat täysin erilaisia tutkintoja.
AMKn idea on käytännönläheisyys ja työelämäpainotteisuus, yliopistoissa paino tieteessä, tutkimuksessa ja akaatemisuudessa.
En ymmärrä, miksi näitä pitää verrata?!
Ei kandit, tai varsinkaan maisterit, opi yliopistolla käytännön työelämätaitoja paljoakaan.
Meillä KTM opinnoissa luettiin muitten tutkimuksia, kirjoitettiin niistä. Projektityötkin olivat sellaisia, että paino teoriassa ja sivuja miljoona. Ei sanallakaan, että miten vaikka tehdään somekamppis tai mitä nettisivuille pitäisi laittaa. Strategisemman tason juttuja ne oli.
AMKlla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, se on nimenomaan applied science eli käytäntöä. Yhtäkään tieteellistä artikkelia en neljässä vuodessa lukenut, mutta oli vierailijaluentoa yrityksistä, projekteja eri organisaatoille ja pakollinen harkka.
Lopettakaa se vertaaminen ihan oikeesti.
Maisteri on ylempi, se valmistaa paremmin johtotehtäviin ja strategisiin hommiin. Hyvästä AMKsta hankittu tradetutkinto antaa eväitä siihen jokapäiväiseen puurtamiseen.
Kuka oikeasti haluaa jonnekin johtajaksi tai yksikön toimintaa kehittämään sellaisen, jolla ei ole mitään työelämätaitoja valmistuessaan hanskassa? Strateginen näkemys kehittyy tekemisen kautta, ei pelkästään alan kirjallisuutta lukemalla.
Siis kuinka vanhoja te olette?
Ketään ei kiinnosta jotkut vuoden peruna yo-merkonitutkinnot tai opistot.
Olen ollut työelämässä tradenomiksi valmistumisen jälkeen viitisen vuotta, joten en nyt ole ihan mikään nuori nuori, mutta minulla ja muilla ikäisilläni ei ole käryä, että mistä puhutte.
Joten lopettakaa. Se ei ole relevanttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joista syystä tradenomien joukosta löytyy kaikista eniten koko amk-väestä niitä, jotka hokevat omaavansa "korkeakoulututkinnon". Yleensä vastaus on joku, "minulla on kaupallisen alan korkeakoulututkinto". Koska olette kuulleet sairaanhoitajan sanovan "minulla on korkeakoulututkinto sosiaali- ja terveysalalta"?
Ja tämä näkyy tässäkin ketjussa!
Se on korkeakoulu.
Sote-alalla hoitajat ja bioanalyytikot nähdään sen verta duunareina, että ei puhuta korkeakoulututkinnosta.
AMK kirjailimellisesti on ammattiKORKEAkoulu, joten heillä on korkeakoulun identiteetti.
Kauppatieteden kandit ja maisterit sekä tradet tekee sulassa sovussa töitä, usein varsinkin alussa samoja töitä. Tätä olen nähnyt paljon.
Senkin takia puhutaan korkeakoulututkinnosta.
Hoitajat ja lääkärit on sitten taas ihan eri hommissa ja erona myös se AMK ja yliopisto.
Ei, ei, kyllä lääkärit osaavat arvostaa sairaanhoitajia ja bioanalyytikoita. Pikemminkin on niin, että kansan syvät rivit eivät erota toisistaan terveystiedettä ja lääketiedettä, eivät lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa, ja jotkut tampiot heittää lisää vettä myllyyn puhumalla hämärästi vain hoitajista. Siinä tosiaan on iso ero, onko korkeakoulututkinto suoritettu terveystieteen alalta vai lääketieteen alalta, ja onko kyseessä ammattikoulusta valmistunut lähihoitaja vai AMK:sta valmistunut sairaanhoitaja.
Sairaanhoitajat ja lääkärit ovat Valviran laillistamia terveydenhoidon työntekijöitä, ja voivat myös menettää lupansa. Lääkärillä on ylempi korkeakoulututkinto ja sairaanhoitajalla on vähintään AMK-tutkinto, vaikka yhä useammalla sairaanhoitajalla on jo nykyään Suomessakin myös korkeampi tutkinto, eli joko ylempi AMK tai terveystieteen maisterin tutkinto. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei pidä verrata toisiinsa, koska he edustavat eri aloja, toiset lääketiedettä ja toiset terveystiedettä. Ammattikoulusta valmistuneet lähihoitajat sen sijaan eivät edusta mitään tieteenalaa, he eivät ole laillistettuja eikä heillä ole mitään AMK-opintoja tai yliopisto-opintoja. Lähihoitajankin nimike on rekisteröity, mutta kun tehtävät eivät edellytä Valviran lupia tai laillistamista, niin lähihoitajan töitä saa tehdä muukin kuin lähihoitajakoulutuksen käynyt, kunhan ei käytä lähihoitajan nimikettä. Sen takia ei pitäisi puhua "hoitajista" vaan joko sairaanhoitajista tai lähihoitajista.
Sen sijaan kaupallisella alalla on vaikeampi erottaa toisistaan merkonomi, tradenomi ja kauppatieteen maisteri, koska tehtävät eivät edellytä laillistamista eikä nimikkeet ole rekisteröityjä. Tradenomi on alempi tutkinto ja maisteri on ylempi tutkinto. Ei kai siinä mitään epäselvää kenellekään pitäisi olla? Tradenomikoulutuksen voisi hyvin siirtää yliopistoihin, sillä mitä järkeä on kouluttaa erikseen tradenomeja ja kauppatieteen kandeja?
Ootteko te oikeasti näin hiton pihalla? 😳
Kauppatieteden kandi ja liiketalouden tradenomi ovat täysin erilaisia tutkintoja.
AMKn idea on käytännönläheisyys ja työelämäpainotteisuus, yliopistoissa paino tieteessä, tutkimuksessa ja akaatemisuudessa.
En ymmärrä, miksi näitä pitää verrata?!
Ei kandit, tai varsinkaan maisterit, opi yliopistolla käytännön työelämätaitoja paljoakaan.
Meillä KTM opinnoissa luettiin muitten tutkimuksia, kirjoitettiin niistä. Projektityötkin olivat sellaisia, että paino teoriassa ja sivuja miljoona. Ei sanallakaan, että miten vaikka tehdään somekamppis tai mitä nettisivuille pitäisi laittaa. Strategisemman tason juttuja ne oli.
AMKlla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, se on nimenomaan applied science eli käytäntöä. Yhtäkään tieteellistä artikkelia en neljässä vuodessa lukenut, mutta oli vierailijaluentoa yrityksistä, projekteja eri organisaatoille ja pakollinen harkka.
Lopettakaa se vertaaminen ihan oikeesti.
Maisteri on ylempi, se valmistaa paremmin johtotehtäviin ja strategisiin hommiin. Hyvästä AMKsta hankittu tradetutkinto antaa eväitä siihen jokapäiväiseen puurtamiseen.
Kuka oikeasti haluaa jonnekin johtajaksi tai yksikön toimintaa kehittämään sellaisen, jolla ei ole mitään työelämätaitoja valmistuessaan hanskassa? Strateginen näkemys kehittyy tekemisen kautta, ei pelkästään alan kirjallisuutta lukemalla.
Samaa mieltä.
Mutta ei vastavalmistuneet tietenkään kehittämistehtäviin tai johtajiksi pääse, ei se KTM heti auta.
Jännä että tämä sama väittely jatkuu vuodesta toiseen. Itse olen valmistunut jo 90-luvulla ja koulutus on varmasti muuttunut paljon siitä. Taso oli silloinkin vaihteleva. Luonnollisesti, koska aloituspaikkoja oli liikaa (kuten on edelleen). Hyvin laajasti olemme sijoittuneet töihin ja aika moni on yrittäjä. Riippuu hyvin paljon omista ominaisuuksista, että mihin päätyy tuon tutkinnon jälkeen.
Olen tehnyt matalapalkka-alalla töitä vuosikymmenen ja haluan edes kokeilla edetä muualle. Siksi lähdin opiskelemaan tradenomiksi. Miksi en kauppatieteelliseen? Siksi, että perheellisenä ei ole varaa olla opintotuella enkä olisi saanut työkkärin tukea yliopisto-opintoihin. Työputken jälkeen haluan keskittyä vaan opintoihin. Lukiossa oli 9,4 keskiarvo, kirjoitin E:n paperit, joten en mä itseäni kuitenkaan sellaisena pidä, etten muuhun kykenisi.