Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalainen ihmettelee: Kuka oikein saa töitä Suomessa?
22.02.2014 |
Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt ulkomailla jo pitkään ja ainoa työkokemukseni Suomesta on noin 12 vuoden takaa, jolloin olin kunnan kesätöissä. Sen jälkeen tie vei ulkomaille, jossa olen suorittanut opintoni ja hankkinut työkokemusta.
Aina silloin tällöin vilkaisen suomalaisia työnhakusivustoja ja hämmästelen sitä, kuinka ihan yksinkertaiseenkin hommaan vaaditaan Suomessa koulutusta sekä kokemusta ja usein jopa monista eri tehtävistä. Tuntuu siltä, että saadakseen töitä Suomessa hakijan täytyy olla ihan just eikä melkein täydellinen. Vaaditaan just tietynlaista koulutusta, kielitaitoa (suomi, englanti ja mielellään ruotsi), tietokoneen käyttötaitoa, tiimihenkeä, kokemusta, kokemusta ja vielä vähän lisää kokemusta...ja samalla pitäisi olla vielä suht nuori. Jossain ilmoituksessa luki, että odotamme sinulta TYÖkokemusta siitä ja siitä, varmaakin siksi, ettei kukaan vaan hae sillä perusteella, että on kokemusta esim. asiakaspalvelusta asiakkaan näkökulmasta...
Tietysti ulkomaillakin osataan vaatia, mutta oman kokemuksen perusteella hieman vähempikin usein riittää, eikä koulutuksen tai kokemuksen aina tarvitse olla ihan just siltä tietyltä alalta, toisin kuin Suomessa vaikuttaisi olevan. Tuntuu, että työpaikkailmoitukset esim. nykyisessä maassa ovat hieman inhimillisempiä ja että hieman laajempikin skaala kelpaa. Olen saanut haastattelukutsuja paikoista, joihin on ilmoituksen perusteella haettu toisenlaista tyyppiä ja välillä on tärpännyt jopa työpaikankin kanssa.
Kysynkin siis, että kuka ihme oikein saa töitä Suomessa, kun ilmoitusten perusteella vaikuttaisi siltä, että vain täydelliset yksilöt ovat kelvollisia suomalaisille työmarkkinoille? Onko työnhaku Suomessa tuhoontuomittu ilman suhteita?
Kommentit (54)
Alkaa tulemaan fiilis että ketjuun osallistuu pääosin ne, jotka etsivät syyllistä omaan surkeaan työtilanteeseensa kaikkialta muualta kuin itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan alasta, kuten täällä on todettu. Minkä alan töitä olet ap katsellut? Monilla aloilla on ylitarjontaa hakijoista. Samalla kuitenkin tietyillä aloilla on vaikeuksia löytää tekijöitä. Esim. Suomen halutuin kaupunki eli Tampere maksaa omille työntekijöille vinkkauspalkkion, jos työntekijän vinkistä saadaan rekrytoitua henkilö esim. erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, hammaslääkäri, puheterapeutti...
no minä vastasin tuon 9-vastauksen. Sain vakipaikan jossa palkka vastaa työn vaatimuksia.
Huonoa palkkaa ei kannata tarjota jos vaatii työnhakijalta koulutusta ja työkokemusta.
Suomessa on töitä suurten ikäluokkien passaajille, lähihoitajille, kotihoitajille ja sairaanhoitajille. Lääkäreille.
Muihin töihin kai mennään suhteilla tai täydellisyydellä?
Suomessa on kolmasosa kansasta työttömänä.
15: En ole katsellut minkään tietyn alan työpaikkoja, vaan esim. noita sivupalkissa olevia oikotie.fi:n avoimia paikkoja, esim, asiakaspalvelija, sihteeri, assari, helppari ym. On kai sitten niin, että juuri noihin katsomiini paikkoihin tulee runsaasti hakemuksia.
Viimeksi sain sellaisen työpaikan, johon suomalaisilla hakusivustoilla vaadittiin useita kieliä, kokemusta ja soveltuvaa koulutusta. Mulla ei ole alan koulutusta tai kokemustakaan, mutta kelpasin silti. Suomessa olisin tuskin edes päässyt haastatteluun.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän of the topic, mutta miten ihmeessä Suomessa on 60-70-luvuilla ollut varaa parempaan palvelutasoon ja miten silloin riitti töitä ihmisille? Ok, väkeä oli vähemmän, mutta sehän tarkoitti myös vähempiä verotuloja. Silti oli kauppa, pankki ja posti pikkukylissäkin sekä oma koulu. Bussivuorotkin on vähentyneet. Työt ei olleet vielä niin automatisoituneita, mikä tarkoitti, että 2-5 ihmistä hoiti työtehtäviä, missä nykyään on vain yksi työntekijä.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 20:20"]
5. Sieltä neljän-viidensadan joukosta löytyi yksi sopivan sukuniminen. ;)
[/quote]Ja se sattui jopa sopivasti olemaan pomon poika ...
[/quote]
Meillä tulee töihin ison kihon poika kesäksi. Ei edes hakenut kesätöihin kuten muut valitut kesätyölaiset. Tuli vain ilmoitus herra isolta pomolta, että poika tulee, koska opiskelee (ekaa vuotta) alalla. On lisäksi vain pari kuukautta eikä koko kesää eli hyöty ei ole yhtä suuri. Muut valitut on vähintään neljännen vuoden opiskelijoita ja ovat koko kesän eli 4kk. Nepotismi rules!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina lässytetään juuri tuota mantraa "jokainen halukas saa töitä", "kunhan ottaa vastaan mitä vaan" ja päläpälä. Osoittaa ettei puhujat tiedä työelämästä yhtään mitään!
Jos työttömiä on monikertainen määrä verrattuna avoimeksi ilmoitettuihin työpaikkoihin, miten jokainen halukas pääsee töihin? Ei niitä piilotyöpaikkoja enää ole kovin montaa prosenttia tuosta ilmoitetusta.
Ei sitä vaan voi kävellä jonnekin ihan eri alan työpaikkaa hakemaan - kuka työnantaja palkkaisi vaikka kampaajan kirjanpitäjäksi tai päinvastoin? Ja vaikka korkeakoulututkinnolla yrittäisi mennä vakituiseen työhön siivojaaksi tai bussinkuljettajaksi, tuskin työnantajaa kiinnostaisi palkata sellainen henkilö, ajattelisi että äkkiä muulle alalle koulutettu saa oman alan paikan ja lähtee.
Myös yliopistokoulutuksesta olen eri mieltä. Vaikka moni tutkinto avaa ovia laajasti työelämässä, koska samalla tutkinnolla voi työllistä erilaisiin tehtäviin, niin kyllä varsinkin osa maistereista ja varsinkin tohtorit ovat omaan alaansa erikoistuneita asiantuntijoita eivätkä mitään joka-paikan-höyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:32"]
26: En kuvittele, vaan itse katselen Eurooppaa eteläisestä näkökulmasta, enkä muistanut tuota viestiä raapustaessa, että mm. Saksassa on maksuton koulutus. Esim. siinä naapurissa eli Belgiassa on taas maksullinen korkeakoulutus.
[/quote]
On paljon muitakin maita mm. Viro, jossa on maksuton koulutus. Suomessa jotenkin kuvitellaan, että muualla ei ole maksutonta koulutusta. Suomessa on lisäksi elinkustannukset vuokra-asuminen mukaan lukien melko kallista opiskelijoille.
[/quote]
AMK/Yliopistossa lukuvuosimaksu on 1000 euron luokkaa tai enemmän. Köyhät saavat jotain stipendejä. Amis ja lukio saattaa olla ilmainen.
Haluaisin asua Suomessa, mutta en luota työllistymismahdollisuuksiini. En haluaisi tehdä uutta tutkintoa kun muualla saisi nykyiselläänkin töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ihmettelen minäkin ja olen ihan vaan kantasuomalainen.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 01:32"]
Haluaisin asua Suomessa, mutta en luota työllistymismahdollisuuksiini. En haluaisi tehdä uutta tutkintoa kun muualla saisi nykyiselläänkin töitä.
[/quote]
Mä en uskaltanut töiden loputtua palata Suomeen. Olin valmis aloittamaan alusta ja tekemään vaikka mitä tahansa, mutta niihinkin töihin tunnuttiin vaativan täsmäkoulutus. En uskaltanut ottaa riskiä tulla Suomeen, koska takaisin tulo Suomesta olisi ollut isompi kynnys, kuin jo valmiiksi maassa asuminen ja työn etsiminen paikan päällä.
Ruotsinkieliset voi mennä omassa kiintiössään alhaisilla pisterajoilla Hankenille ja sitten pappan firmaan töihin. Helppoa.