Mitä ajattelet ihmisestä, joka on ammatiltaan SOSIAALITYÖNTEKIJÄ?

Naakka kirjoitti:

Ihminen jonka omassa elämässä ja pääkopassa kaikki mahdollisesti erittäin hyvin ja tasaisesti, mutta päässyt seuraamaan lähietäisyydeltä ongelmaisia. Omaa vahvan moraalin, sosiaalisesti älykäs, utelias ja traditionaalinen.

Itse olen sosiaalityöntekijä, eikä ole elämäni ollut helppoa. Eikä ole. Työssäni rasittaa turhasta kitisijät. En tietenkään tätä heille tuo esille vaan pyrin tekemään ystävällistä ja asiakasta kunniottavaa työtä. Tietenkin on rasittavaa olla vale-empaattinen.

Mun entinen kiusaaja valmistui sosionomiksi ja toivon etten ikinä näe häntä sosiaalityöntekijän hommissa. :D 

Yhden kyseiselle alalle silloin opiskelleen tunsin ja minun mielestäni kyseinen muija olisi kuulunut enemmänkin sinne asiakaspuolelle. Huolestuttavaa että sinnekin tuntuu pääsevän kuka tahansa vaikka noin vastuullisessa ammatissa luulisi olevan kovat seulat.

Sosiaalitoimiston asiakas on silloin, jos ei pysty pitämään huolta omasta toimeentulostaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun entinen kiusaaja valmistui sosionomiksi ja toivon etten ikinä näe häntä sosiaalityöntekijän hommissa. :D 

Sosionomi ei ole sosiaalityöntekijä eikä tee samaa työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun entinen kiusaaja valmistui sosionomiksi ja toivon etten ikinä näe häntä sosiaalityöntekijän hommissa. :D 

Sosionomi ei ole sosiaalityöntekijä eikä tee samaa työtä.

Sosionomi voi olla jopa enemmän asiakkaiden kanssa kontaktissa ja ruohonjuuritasolla. Sosiaalityöntekijä on melkoinen paperinpyörittäjä, sosiaalitoimistoissa siis.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä vastaan. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä on hyväntahtoisia idealisteja, joilla on halu auttaa muita. Itse olen päätynyt huomaamaan, ettei asiakkaiden asenteiden sekä rerurssien ja normien puitteissa auttaminen onnistu siinä määrin kuin itse toivoisi. Työstäni en kerro, ellei joku jotain kysy. Mielelläni en työstäni vapaa-ajalla puhu ollenkaan. Muutama vuosi alalla ja idealistista on kasvanut realisti, joka aikoo vaihtaa alaa.

Itse olen hyväntahtoinen realisti. En tiedä missä määrin toivoisit auttavasi, mutta itse en "pety" asiakkaisiin. Annan heille resursseja ja työkaluja auttaa itseään, jos haluavat. Ei ole minun tehtäväni arvoida mikä on kullekin hyvää elämää tai päättää siitä. Jos on ongelma, autan siinä mikäli apua halutaan. Olen itse huomannut, että aito kohtaaminen ja kuunteleminen on se, mikä eniten lopulta auttaa, ei opettaminen tai muiden elämän muutoksen pakottaminen omista lähtökohdista käsin. Pidänkin työstäni, vaihtelevampaa, yllättävämpää ja haastavampaa (hyvällä tavalla) saa hakea. Monesta asiakkaasta paljastuu kiinnostava persoona, kun antaa mahdollisuuden, myös heidän toki täytyy antaa minulle. Hyviä kohtaamisia on paljon. Pidän mukavana haasteena myös ennakkoluulojen purkamista puolin ja toisin, ihmisiähän tässä vaan ollaan lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä vastaan. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä on hyväntahtoisia idealisteja, joilla on halu auttaa muita. Itse olen päätynyt huomaamaan, ettei asiakkaiden asenteiden sekä rerurssien ja normien puitteissa auttaminen onnistu siinä määrin kuin itse toivoisi. Työstäni en kerro, ellei joku jotain kysy. Mielelläni en työstäni vapaa-ajalla puhu ollenkaan. Muutama vuosi alalla ja idealistista on kasvanut realisti, joka aikoo vaihtaa alaa.

Itse olen hyväntahtoinen realisti. En tiedä missä määrin toivoisit auttavasi, mutta itse en "pety" asiakkaisiin. Annan heille resursseja ja työkaluja auttaa itseään, jos haluavat. Ei ole minun tehtäväni arvoida mikä on kullekin hyvää elämää tai päättää siitä. Jos on ongelma, autan siinä mikäli apua halutaan. Olen itse huomannut, että aito kohtaaminen ja kuunteleminen on se, mikä eniten lopulta auttaa, ei opettaminen tai muiden elämän muutoksen pakottaminen omista lähtökohdista käsin. Pidänkin työstäni, vaihtelevampaa, yllättävämpää ja haastavampaa (hyvällä tavalla) saa hakea. Monesta asiakkaasta paljastuu kiinnostava persoona, kun antaa mahdollisuuden, myös heidän toki täytyy antaa minulle. Hyviä kohtaamisia on paljon. Pidän mukavana haasteena myös ennakkoluulojen purkamista puolin ja toisin, ihmisiähän tässä vaan ollaan lopulta.

Tähänkin olisi hyvä laittaa millä sektorilla työskentelet. Se tavallaan asettaa myös työllesi ne reunaehdot mitä työkaluja voit antaa, ainakin osittain. Roolisi on erilainen, olit sitten päättämässä siitä harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta asiakkaalle tärkeisiin opintoihin (todellisuudessa monesti esimies ja kunnan säännöt tekevät tämän päätöksen), tai muuuten kannustamassa ja kohtaamassa asiakasta eteenpäin ilman päätösvaltaa.

Suhtaudun kriittisesti. Monilla sossuilla asenne, että ovat tavallisen kansan yläpuolella. Tietävät paremmin miten ns. kuuluu elää, hoitaa lapset, äänestää, olla mieltä mistäkin asiasta.

Ikinä ette arvaa mihin tämä mun näkemys pohjautuu... Vinkkinä voin sanoa, että en todellakaan ole sosiaalipuolen asiakas.

Täytyy olla mulkku. Joku koulukiusattu yökastelija.

Sosiaalitanttako kirjoitti:

Suhtaudun kriittisesti. Monilla sossuilla asenne, että ovat tavallisen kansan yläpuolella. Tietävät paremmin miten ns. kuuluu elää, hoitaa lapset, äänestää, olla mieltä mistäkin asiasta.

Ikinä ette arvaa mihin tämä mun näkemys pohjautuu... Vinkkinä voin sanoa, että en todellakaan ole sosiaalipuolen asiakas.

Olet joko itse sosiaalityöntekijä tai esim. sairaalassa töissä ja yhteistyötä teet sosiaalityöntekijän kanssa. Ei ole vaikea kuvitella. Itse en ajattele aivan noin, enemminkin mietin ovatko käytettävissä olevat keinot kaikista parhaimpia tai käytetäänkö niitä järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalitanttako kirjoitti:

Suhtaudun kriittisesti. Monilla sossuilla asenne, että ovat tavallisen kansan yläpuolella. Tietävät paremmin miten ns. kuuluu elää, hoitaa lapset, äänestää, olla mieltä mistäkin asiasta.

Ikinä ette arvaa mihin tämä mun näkemys pohjautuu... Vinkkinä voin sanoa, että en todellakaan ole sosiaalipuolen asiakas.

Olet joko itse sosiaalityöntekijä tai esim. sairaalassa töissä ja yhteistyötä teet sosiaalityöntekijän kanssa. Ei ole vaikea kuvitella. Itse en ajattele aivan noin, enemminkin mietin ovatko käytettävissä olevat keinot kaikista parhaimpia tai käytetäänkö niitä järkevästi.

Lisään vielä, alalta puuttuu kokonaan kriittinen suhtautuminen alaan, ikävä kyllä. Teidän/meidänlaisiamme täytyisi olla enemmän.

sama

Asiakkaana tapaamani olleet asiallisiam jopa mukavia jos virkailijasta voi näin sanoa. Saatan olla asiakaskunnan "helppo tapaus" koska hoidan asiani, olen "vain fyysisesti sairas" jonka vuoksi tarvitsen välillä heidän palvelujaan.

Tuttu muista kuvioista on aika lailla sietämätön tyyppi, alentuva kanssaihmisiä kohtaan ja leuhkii asemallaan. En haluaisi olla hänen kanssaan tekemisissä sosiaalityön asiakkaana. Voisin kuvitella, että alentuva suhde asiakkaisiin ja kollegoihin sielläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalitanttako kirjoitti:

Suhtaudun kriittisesti. Monilla sossuilla asenne, että ovat tavallisen kansan yläpuolella. Tietävät paremmin miten ns. kuuluu elää, hoitaa lapset, äänestää, olla mieltä mistäkin asiasta.

Ikinä ette arvaa mihin tämä mun näkemys pohjautuu... Vinkkinä voin sanoa, että en todellakaan ole sosiaalipuolen asiakas.

Olet joko itse sosiaalityöntekijä tai esim. sairaalassa töissä ja yhteistyötä teet sosiaalityöntekijän kanssa. Ei ole vaikea kuvitella. Itse en ajattele aivan noin, enemminkin mietin ovatko käytettävissä olevat keinot kaikista parhaimpia tai käytetäänkö niitä järkevästi.

Lisään vielä, alalta puuttuu kokonaan kriittinen suhtautuminen alaan, ikävä kyllä. Teidän/meidänlaisiamme täytyisi olla enemmän.

sama

Olen niin samaa mieltä tuosta, että alaa pitäisi pystyä tarkastelemaan kriittisesti sisältä päin JA asiakkaita kuullen. Valtaa on kuitenkin järkyttävän paljon suhteessa asiakkaisiin, heidän elämäänsä.

t. Se jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä vastaan. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä on hyväntahtoisia idealisteja, joilla on halu auttaa muita. Itse olen päätynyt huomaamaan, ettei asiakkaiden asenteiden sekä rerurssien ja normien puitteissa auttaminen onnistu siinä määrin kuin itse toivoisi. Työstäni en kerro, ellei joku jotain kysy. Mielelläni en työstäni vapaa-ajalla puhu ollenkaan. Muutama vuosi alalla ja idealistista on kasvanut realisti, joka aikoo vaihtaa alaa.

Itse olen hyväntahtoinen realisti. En tiedä missä määrin toivoisit auttavasi, mutta itse en "pety" asiakkaisiin. Annan heille resursseja ja työkaluja auttaa itseään, jos haluavat. Ei ole minun tehtäväni arvoida mikä on kullekin hyvää elämää tai päättää siitä. Jos on ongelma, autan siinä mikäli apua halutaan. Olen itse huomannut, että aito kohtaaminen ja kuunteleminen on se, mikä eniten lopulta auttaa, ei opettaminen tai muiden elämän muutoksen pakottaminen omista lähtökohdista käsin. Pidänkin työstäni, vaihtelevampaa, yllättävämpää ja haastavampaa (hyvällä tavalla) saa hakea. Monesta asiakkaasta paljastuu kiinnostava persoona, kun antaa mahdollisuuden, myös heidän toki täytyy antaa minulle. Hyviä kohtaamisia on paljon. Pidän mukavana haasteena myös ennakkoluulojen purkamista puolin ja toisin, ihmisiähän tässä vaan ollaan lopulta.

Tähänkin olisi hyvä laittaa millä sektorilla työskentelet. Se tavallaan asettaa myös työllesi ne reunaehdot mitä työkaluja voit antaa, ainakin osittain. Roolisi on erilainen, olit sitten päättämässä siitä harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta asiakkaalle tärkeisiin opintoihin (todellisuudessa monesti esimies ja kunnan säännöt tekevät tämän päätöksen), tai muuuten kannustamassa ja kohtaamassa asiakasta eteenpäin ilman päätösvaltaa.

Työskentelen terveydenhuollossa, kokemusta päihde-, mielenterveys-, somaattisesta- ja akuuttipuolelta. Viranomaispäätösvaltaa en käytä, mutta käytännössä tähän voi vaikuttaa yhteistyöllä ja lausunnoilla muiden sektorien kanssa. Tunnen heidän reunaehdot, mutta myös mahdollisuuden arvoida tilannekohtaisesti.

Toki mm. lastensuojelun puolella resurssit ja valta-asetelma vaikuttaa hyvin paljon asiakastyöhön ja tälle puolelle en mielelläni hakeutuisikaan valta-asetelman vuoksi. Toisaalta tiedän kestäväni painetta hyvin, joten ehkä se alue on vielä käytävä itse toteamassa, paljon tehdään yhteistyötä kuitenkin heidän kanssaan.

En arvosta, valitettavasti. Hänen lapsensa sai pompottaa palloa kerrostalon seinään tuntitolkulla ja kukaan naapureista ei saanut valittaa asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Yhden kyseiselle alalle silloin opiskelleen tunsin ja minun mielestäni kyseinen muija olisi kuulunut enemmänkin sinne asiakaspuolelle. Huolestuttavaa että sinnekin tuntuu pääsevän kuka tahansa vaikka noin vastuullisessa ammatissa luulisi olevan kovat seulat.

Alapeukuttajille tiedoksi että kyseinen muija pyöri joka viikonloppu yökerhoissa vetäen päänsä niin täyteen että muisti meni. Useamman kerran sillä oli myös joku sukupuolitauti ja itse vain naureskeli asialle kun siitä puhuttiin.

Ei kysytty tapauskertomuksia, mutta tällainenkin ihminen osui matkan varrelle, miespuolinen sossu. Menin jossain väliinputoamistilanteessa, mistään ei tullut tukia, ja oli takuuvuorat jne painamassa. Sossu muistaakseni myönsi toimeentulotukea, koska laskelman mukaan se kuului. Sitten sanoi "en anna jatkoaikaa, taidat olloa ulkomailla kuten kaltaisesi tuppaavat olemaan".

Katsoin häntä haavi auki. Olin siis köyhyysloukussa eikä ollut ruokarahaakaan. Ulkomaille ei ollut asiaa kuin vasta myöhemmin töitä saatuani. Tuli olo, että vähäisen palkan päälle hän käytti mahdollisuutta nöyryyttää pienvallallaan nuorta asiakasta. Se oli hänen palkkionsa. Mitäpä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden kyseiselle alalle silloin opiskelleen tunsin ja minun mielestäni kyseinen muija olisi kuulunut enemmänkin sinne asiakaspuolelle. Huolestuttavaa että sinnekin tuntuu pääsevän kuka tahansa vaikka noin vastuullisessa ammatissa luulisi olevan kovat seulat.

Alapeukuttajille tiedoksi että kyseinen muija pyöri joka viikonloppu yökerhoissa vetäen päänsä niin täyteen että muisti meni. Useamman kerran sillä oli myös joku sukupuolitauti ja itse vain naureskeli asialle kun siitä puhuttiin.

Asuimme itse vuosia entisen, alkoholisoituneen ketjupolttajan, entisen sosiaalityöntekijän seinänaapureina. Oli kyllä alkkis ihan pahimmasta päästä, ja häiritsi niin paljon, että oli pakko muuttaa siitä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden kyseiselle alalle silloin opiskelleen tunsin ja minun mielestäni kyseinen muija olisi kuulunut enemmänkin sinne asiakaspuolelle. Huolestuttavaa että sinnekin tuntuu pääsevän kuka tahansa vaikka noin vastuullisessa ammatissa luulisi olevan kovat seulat.

Alapeukuttajille tiedoksi että kyseinen muija pyöri joka viikonloppu yökerhoissa vetäen päänsä niin täyteen että muisti meni. Useamman kerran sillä oli myös joku sukupuolitauti ja itse vain naureskeli asialle kun siitä puhuttiin.

Typerää vetää johtopäätöksiä ammatinedustajasta ja etenkin koko alasta vapaa-ajan perusteella. Kyllä sossuillakin on elämä, välillä rankatkin huvit rankan työn vastineeksi. Mutta tätähän tämä on, itse hyvin ennakkoluuloiset ihmiset väittävät sosiaalityöntekijöitä ennakkoluuloisiksi tiukkapipoiksi ja tylsiksi sellaisiksi :) Mutta eihän opettajillekaan suotaisi lauantaista viinilasia (vaikutteita lapsille!!), eikä lääkärin sovi olla sairas, pabkkitoimihenkilöllä ei voi olla kulutusluottokierrettä jne.