Suren jo nyt lasteni kasvamista, että menetän heidät

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:11"]Loukkaajat on varmaan niitä jotka ei ite osaa nauttia äitiydestään. Ovat pettyneet kun se ei ollutkaan niin ihanaa kuin mitä luulivat. Niitä sitten ärsyttää kun joku osaa nauttia perhe-elämästä eikä "suorita" kuten he.

[/quote]

Voi olla niinkin. Minä vaan lasten vauva-aikana onnellisena vein niitä puistoon ja kaikki mahdolliset äitipiirit käytiin ja musta oli vaan niin ihana pukea ja hoitaa niitä, katsoa sylikkäin jotain teletappeja... Iltaisin vaan onnellisena nukkumaan, kun ne nukkui niin suloisesti... Ja nyt yhdessä katsoa ja nauraa Putousta ja syödä pop cornia. Ja tytölle laitella erilaisia kampauksia ja kynsiä ja kaikenlaisia tyttöjen juttuja tehdä. Ja poikaa on ihana katsoa, kun niin onnellisena menee mun veljen luo ja siellä vaikka onkimaan... Iloitsen kun saa katsella lasten iloa. Ja kun ne tulee koulusta, aina mukavaa, syödään välipalaa... Siis ihan pieniä juttuja. Mistä tällaisia enää aikuisena saa, yksin kun möllöttää jossain, kai sitä sit vaan oppii siitäkin iloitsemaan... ap

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:18"][quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:11"]

Loukkaajat on varmaan niitä jotka ei ite osaa nauttia äitiydestään. Ovat pettyneet kun se ei ollutkaan niin ihanaa kuin mitä luulivat. Niitä sitten ärsyttää kun joku osaa nauttia perhe-elämästä eikä "suorita" kuten he.

[/quote]

No ei ap oikein näytä nauttivan

Ehkä oman elämän hommaaminen helpottaisi tilannetta. Olisi se vaikka kännipano tai harrastus. Mutta jotain muuta kuin ripustautua lapsiin.

Minäkin muuten harrastan joskus kännipanoja mieheni kanssa. On muuten ihan kivaa.

[/quote]

Siis minulla on harrastus. Ja on ollut niitä kännipanojakin, mutta hajotin niissä vaan itseni. ap

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:16"][quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:38"]

Joo, kolme lasta ja yksi jo omillaan. Kurkku ikä oli kauhea ja meni riidellessä, pari vuotta sitä kesti. Mutta sain tytön takaisin kun Se kasvoi voimakkaasti sen kauhean iän yli. Nyt meillä on taas mitä parhaimmat välit.

[/quote]

No kyllä ne jotain kurkkuja välillä onkin :) Joko maataan naama vihreänä väsymyksestä, kun on yö valvottu tai sitten ollaan terhakkana pystyssä, kuin jämäkkä tuorekurkku, on omista oikeuksista pidetään huolta.

se murkkujen äiti

[/quote]

:D Joo minun naapurin lapset on just tollasia kurkkuja! Hauska katsella heitä, tietty kun ei vielä omassa kodissa oo niitä kurkkuja. ap

Ehkä pahinta mitä lapselle voi tapahtua on uhrautuva äiti.

Älä herrantähden ripustaudu lapsiisi, heidän koko elämänsä menee pilalle jos niin teet.

Minä en ymmärrä alaspäin peukuttajia. Kerroin omasta elämästäni tärkeääasiaa, niin kuin aapeekin. Mikä teitä riivaa? Miksi teitä ärsyttää, että me olemme eläneet parasta aikaa perheenä? En minä tosiaankaan odota aikaa, että jään yksin. Teillä voi olla eri asia, jos on sellainen mies, jonka kanssa aiotte tehdä kaikkea, mistä lapset ovat teitä rajoittaneet. ymmärrättekö, että lapset eivät rajoita minua. Olen nauttinut siitä kaikkein sitovimmasakin vauva-ajasta. Se on mun elämää. Älkää alapeukuttako. Paljo ikävämpää on, jos ei ole osannut keskittyä lapsiin ja on koko ajan odottanut, milloin saisi omaa aikaa jne. Minä en ole kaivannut.

Tsempi aapeelle.

T: yksi ymmärtäjistä

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:20"][quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:11"]Loukkaajat on varmaan niitä jotka ei ite osaa nauttia äitiydestään. Ovat pettyneet kun se ei ollutkaan niin ihanaa kuin mitä luulivat. Niitä sitten ärsyttää kun joku osaa nauttia perhe-elämästä eikä "suorita" kuten he.

[/quote]

Voi olla niinkin. Minä vaan lasten vauva-aikana onnellisena vein niitä puistoon ja kaikki mahdolliset äitipiirit käytiin ja musta oli vaan niin ihana pukea ja hoitaa niitä, katsoa sylikkäin jotain teletappeja... Iltaisin vaan onnellisena nukkumaan, kun ne nukkui niin suloisesti... Ja nyt yhdessä katsoa ja nauraa Putousta ja syödä pop cornia. Ja tytölle laitella erilaisia kampauksia ja kynsiä ja kaikenlaisia tyttöjen juttuja tehdä. Ja poikaa on ihana katsoa, kun niin onnellisena menee mun veljen luo ja siellä vaikka onkimaan... Iloitsen kun saa katsella lasten iloa. Ja kun ne tulee koulusta, aina mukavaa, syödään välipalaa... Siis ihan pieniä juttuja. Mistä tällaisia enää aikuisena saa, yksin kun möllöttää jossain, kai sitä sit vaan oppii siitäkin iloitsemaan... ap

[/quote]

Miksi tähänkin alapeukku? ap

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 20:06"]Minä en ymmärrä alaspäin peukuttajia. Kerroin omasta elämästäni tärkeääasiaa, niin kuin aapeekin. Mikä teitä riivaa? Miksi teitä ärsyttää, että me olemme eläneet parasta aikaa perheenä? En minä tosiaankaan odota aikaa, että jään yksin. Teillä voi olla eri asia, jos on sellainen mies, jonka kanssa aiotte tehdä kaikkea, mistä lapset ovat teitä rajoittaneet. ymmärrättekö, että lapset eivät rajoita minua. Olen nauttinut siitä kaikkein sitovimmasakin vauva-ajasta. Se on mun elämää. Älkää alapeukuttako. Paljo ikävämpää on, jos ei ole osannut keskittyä lapsiin ja on koko ajan odottanut, milloin saisi omaa aikaa jne. Minä en ole kaivannut.

Tsempi aapeelle.

T: yksi ymmärtäjistä

[/quote]

Kiitos sanoistasi :) ap

Hyvähä se on pohtia näitä asioita niin suurempi todnäk että sinusta ei tule lasten kasvaessa takertuvaa ja tukahduttavaa äitä. Prosessoit tunteitasi niin ei käänny negatiiviseen käytös. Mutta onko tyttäres kunnossa jos on hiljanen ja kiltti, tai liian hiljanen, ettei vaikka kiusata koulussa ja on masentunut? Onko niillä kavereita? Luin vaan ton ekan sivun pari ekaa joten en tiiä mistä ootte jo puhunu.