Miksi ei voi vain sanoa: Onneksi olkoon?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:49"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:00"]

Ei se ole rahoilla kehuskelemista, että kun kysellään kuulumisia niin voi vastata vaikka että mikäs tässä, kesämökin remonttia suunnitellaan nyt vihdoin kun mies sai hyvät bonikset. Mistä tästäkin voi päätellä, ettei itse osaa olla toisten puolesta onnellinen?

[/quote]

Mutta miksi ei vaan voi sanoa, että kesämökkiä tässä rempataan? Miksi ihmeessä pitää tulotietojaan sivulauseessa selvittää? Minusta on kiva kuulla että kaverini puuhastelee tykkäämällään mökillään ja nauttii siitä, mutta aivan se ja sama mistä on rahat siihen saanut.

[/quote]

Se vaan on niin pirun kiva juttu että se pyörii mielessä ja tulee mainittua. Keskustelu on paras spontaanina ja avoimena.

[/quote] 'Mita kuuluu' on ns. small talk kysymys johon ei odotetakaan mitaan seikkaperaista selostusta. Varsinkaan rahasta tai terveydesta ellei ole ihan rakkain sydanystava.

[/quote]

Turhaa amerikkalaistyylistä länkytystä. Mua ei kiinnosta small talk, ei sitten yhtään. Olen ennemmin kiusallinen, "rahvas" ja vaikka leuhka kuin tyhjänjauhaja..

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:49"]

Rahvas rahasta puhuu.

Oikeasti.

[/quote]

Ja rahvas on paha koska..?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 16:12"]Myönnän, menisin ihan lukkoon, jos joku kehuisi omilla tai puolisonsa bonuksilla, kun kysyn kuulumisia. Itse en todellakaan päivittäisi omia kuulumisiani tulotietoja kertomalla. Varmaankin kulttuuriero.

[/quote] minusta on hämmentävää sekin, kun joku kehuskelee lastensa koulunumeroilla. Kun ei oikeasti kiinnosdta, yrittää olla kohtelias ja tehdä lisäkysymyksiä. Vain joku mt-potilas käsittää sen kateudeksi

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:56"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 16:12"]Myönnän, menisin ihan lukkoon, jos joku kehuisi omilla tai puolisonsa bonuksilla, kun kysyn kuulumisia. Itse en todellakaan päivittäisi omia kuulumisiani tulotietoja kertomalla. Varmaankin kulttuuriero.

[/quote] minusta on hämmentävää sekin, kun joku kehuskelee lastensa koulunumeroilla. Kun ei oikeasti kiinnosdta, yrittää olla kohtelias ja tehdä lisäkysymyksiä. Vain joku mt-potilas käsittää sen kateudeksi

[/quote]

En ole lainattu henkilö, mutta kyllä sen naamasta näkee ja erottaa.

Turhaa amerikkalaistyylistä länkytystä. Mua ei kiinnosta small talk, ei sitten yhtään. Olen ennemmin kiusallinen, "rahvas" ja vaikka leuhka kuin tyhjänjauhaja..

No hei! mikas tassa, kavin eilen laakarissa kun rupesi pissat tulemaan alle joka yo. Siwassakaan en voinut kayda ilman etta piti laittaa vaipat housuun. Mies onneksi tienaa niin paljon etta ei tuollainen ylimaarainen meno tunnu missaan.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:05"]

Turhaa amerikkalaistyylistä länkytystä. Mua ei kiinnosta small talk, ei sitten yhtään. Olen ennemmin kiusallinen, "rahvas" ja vaikka leuhka kuin tyhjänjauhaja..

No hei! mikas tassa, kavin eilen laakarissa kun rupesi pissat tulemaan alle joka yo. Siwassakaan en voinut kayda ilman etta piti laittaa vaipat housuun. Mies onneksi tienaa niin paljon etta ei tuollainen ylimaarainen meno tunnu missaan.

[/quote]

Hienosti ymmärretty, juuri tätä tarkoitin. Minulla on tarkoituskin käyttäytyä idiootisti, juuri esimerkkisi mukaan!

Lisää värisävyjä elämään toivottaen,

av-mamma

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 17:56"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 16:12"]Myönnän, menisin ihan lukkoon, jos joku kehuisi omilla tai puolisonsa bonuksilla, kun kysyn kuulumisia. Itse en todellakaan päivittäisi omia kuulumisiani tulotietoja kertomalla. Varmaankin kulttuuriero.

[/quote] minusta on hämmentävää sekin, kun joku kehuskelee lastensa koulunumeroilla. Kun ei oikeasti kiinnosdta, yrittää olla kohtelias ja tehdä lisäkysymyksiä. Vain joku mt-potilas käsittää sen kateudeksi

[/quote]

En ole lainattu henkilö, mutta kyllä sen naamasta näkee ja erottaa.

[/quote]

Toiveajattelua

Meidät on kasvatettu erillä tavalla. Minun lapsuudenperheessäni rahasta ei puhuttu perheen ulkopuolelle. Opin sen jo aivan pienestä pitäen, kun isä antoi oman tilini tiliotteet ja sanoi, ettei näitä näytetä muille eikä tilin saldosta puhuta. Rahasta puhuminen on kehuskelua ja itsekorostusta, näin minulle opetettiin.

Ystäväni taas oppi pienestä pitäen, että rahasta nimenomaan puhutaan, ja hänelle on luontevaa ilmoittaa, että lähtevät Thaimaan-matkalle, kun mies sai bonuksen tai ostivat sohvan, kun tuli tehtyä ylitöitä. Hän muistaa kertoa talonsa ostohinnan ja nykyisen arvioidun hinnan, paljonko ovat sillä ansainneet, mitä maksoi kirjahylly, kuinka paljon palkkaa saa jne. Kaikki tulevat hänen suustaan aivan luontevasti mutta minulle se ei ole luontevaa. En tiedä, miten minun kuuluisi reagoida. Onko se palkka hyvä vai huono? Maksoiko talo paljon vai vähän? Oliko ylitöiden teko tarkoitus se sohvan osto vai olisiko tehnyt ylitöitä muutenkin? Istun siis vähän jäykästi hymyillen ja näytän varmaan kateelliselta, vaikka tosiasiassa olen nolostunut ja tunnen myötähäpeää. En voi sille mitään, että tuollainen hintojen ja arvojen vertailu ja korostus ovat mielestäni paitsi moukkamaista myös leuhkivaa ja itsekorostavaa. Kuka oikeasti on kiinnostunut istumansa sohvan hinnasta ja vielä vähemmän siitä, millä rahalla se on hankittu? Oikeastiko se kiinnostaa täällä jotakuta? Tai haluatteko kuulla, millä rahalla matkustimme Roomaan tai hankimme kesämökkimme? Enpä usko.

Toisaalta tiedän, että kaikki tämä kiinnostaa kaveriani kovasti. Hän haluaa tietää, millä rahalla ostimme kirjahyllymme ja paljonko se maksoi. Hän menee kotona nettiin ja tarkistaa, maksoimmeko liikaa vai liian vähän ja kertoo sen sitten seuraavalla kerralla. Hän kyselee palkastani, talovelastamme, sähkökuluista ja aivan kaikesta. Minusta ne eivät vain ole mitään keskustelunaiheita.

Ehkä kansainväliset virtaukset muuttavat tätä rahakeskustelua Suomessakin, mutta ainakaan mieheni keskieurooppalainen serkku ei pitänyt sitä kovin hyvänä aiheena. Kaverini yritti toki tivata hänen vuokransa määrää ja palkkansa suuruutta, mutta kumma kyllä, jotenkin ei tämä vastaamattajättäminen tainnut sittenkään olla niin suomalainen piirre.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:05"]

Turhaa amerikkalaistyylistä länkytystä. Mua ei kiinnosta small talk, ei sitten yhtään. Olen ennemmin kiusallinen, "rahvas" ja vaikka leuhka kuin tyhjänjauhaja..

No hei! mikas tassa, kavin eilen laakarissa kun rupesi pissat tulemaan alle joka yo. Siwassakaan en voinut kayda ilman etta piti laittaa vaipat housuun. Mies onneksi tienaa niin paljon etta ei tuollainen ylimaarainen meno tunnu missaan.

[/quote]

Hienosti ymmärretty, juuri tätä tarkoitin. Minulla on tarkoituskin käyttäytyä idiootisti, juuri esimerkkisi mukaan!

Lisää värisävyjä elämään toivottaen,

av-mamma

[/quote] Ja niita sinun varisavyjasi sitten kerrotaan pitkin kylia?

minsuta on noloa ylpeillä raha-asioilla... minusta ne vaan ei kuulu muille!

Minä en olisi kateellinen, mutta erittäin nolostunut asiasta, jos joku alkais puhua jostain "lihavasta bonuksesta".

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:15"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:05"]

Turhaa amerikkalaistyylistä länkytystä. Mua ei kiinnosta small talk, ei sitten yhtään. Olen ennemmin kiusallinen, "rahvas" ja vaikka leuhka kuin tyhjänjauhaja..

No hei! mikas tassa, kavin eilen laakarissa kun rupesi pissat tulemaan alle joka yo. Siwassakaan en voinut kayda ilman etta piti laittaa vaipat housuun. Mies onneksi tienaa niin paljon etta ei tuollainen ylimaarainen meno tunnu missaan.

[/quote]

Hienosti ymmärretty, juuri tätä tarkoitin. Minulla on tarkoituskin käyttäytyä idiootisti, juuri esimerkkisi mukaan!

Lisää värisävyjä elämään toivottaen,

av-mamma

[/quote] Ja niita sinun varisavyjasi sitten kerrotaan pitkin kylia?

[/quote]

Ja sinä kuljet perässä käsittämässä kaiken tahallaan väärin?

Vilpittömät onnittelut on helppo antaa sellaiselle, joka ansaitsee ne eli joka on jalat maassa ja nöyrä eikä leuhka onnittelujen kerjääjä. Miksi sinua pitäisi onnitella siitä? Mistä kukaan tietää käytätkö bonuksiasi fiksusti? Omaa nautintoasihan sinä sillä vaan lisäät. Aika tyhmää onnitella myös raskaudesta tms., jonka lopputuloksesta ei ole mitään tietoa. Enkä tarkoita nyt mahdollista keskenmenoa tai lapsen sairautta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyttää nämä kateelliset, jotka kyselevät kuulumisia ja menevät ihan lukkoon kun kerrotana jostain onnellisesta asiasta/saavutuksesta/sattumuksesta. Sanotaanko esimerkkinä vaikka, että minä tai mieheni saa töistä erittäin lihavan bonuksen ja meillä on nyt varaa ostaa jotain todella kivaa.Kyllä paistaa kateus läpi kun neleskellään ja peitellään kateutta esittämällä tarkentavia jatkokysymyksiä ilman iloa.

Tai kun aletaan vähättelemään saatuaan vaikka aivan uskomattoman hyvän työn. "Sitten on paiskittava hommia/on se helppoa kun ei ole itsellä vastuuta/olen kuullut siitä firmasta pahaa.."Kyllä sen näkee naamasta, onko toinen iloinen vai kateellinen.

Sanoisi vaan, että onneksi olkoon eikä tekisi asiasta niin kiusallista!

Itse ainakin oletan, että ihmiset haluavat puhua aiheesta, jonka itse ottavat esiin. Mielestäni olisi järjetöntä sivuuttaa se pelkästään onnittelulla. Jos kyse on hyvästä kaveristani, niin mielestäni meidän välit ovat sellaiset, että mitään varsinaista onnittelua ei vaadita. Toki voin onnitella, mutta en joka tilanteessa tajua niin tehdä, koska nuo ulkoa opetellut lauseet eivät ole minkään arvoisia.

Vaikka tuollainen bonus voi teille olla mukava ja iloinen asia, niin ei se välttämättä ole kuulijan mielestä mikään ihmeempi asia, eikä osaa siihen reagoida samalla tavoin kuin sinä oletat heidän reagoivan. Ihmiset arvottavat asioita eri tavoin. Voi myös olla, että ihminen ihmettelee miksi tuollaista asiaa hänelle edes kerrot, joten voi senkin takia olla hieman hämmentynyt. Kuten tässä keskusteluketjussa on tullut ilmi, niin moni ei tykkää puhua raha-asioista ja siksi tämä voi olla heille vaivaannuttavaa. Itse en oikein ymmärrä tuota raha-asioista puhumisen kauheutta, koska en pidä tilillä makaavaa rahamäärää elämässä onnistumisen mittarina taikka ihmisten paremmuuden mittarina. Palkkahan kertoo lähinnä siitä, että millaisessa työpaikassa työskentelee ja se taas riippuu pääosin kiinnostuksenkohteista.

Se, että loukkaanut tuollaisesta reaktioista kertoo mielestäni siitä, että halusit lähteä leveilemään bonuksella, mutta reaktio ei ollut haluamasi, joten suutuit siitä. Vaikka kyseinen henkilö olisikin kateellinen, niin mitä sitten? Kateellisuus on täysin normaali tunne, eikä se tarkoita, että kyseinen henkilö ei toivoisi sinulle hyvää. Hän haluaisi myös itselleen vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä te muuten odotatte kuulevanne kun kysytte kuulumisia? Pelkkää mies on sika ja naapurin rouvalla on syöpä? Mitä on teidän mielestä ei saa vastata kysymykseen: Mitä kuuluu?

Jos kysyn kuulumisia, en odota saavani vastaukseksi pankkitilin saldoa .

Omituinen muutenkin tämä kateuskortti. Jos et ole kiinnostunut toisten rahoista, niin sitten olet kateellinen :D

Sitä minä en kyllä tajua että "meillä on remppa" on asia mistä pitäisi onnitella.

Mitä kuuluu kysymykseen vastataan, kiitos hyvää. Entä itsellesi? Keskustelukumppanisi naamasta näkyy, että pitää sinua junttina.

Hassua, kun tuota bonusten mainitsemista pidetään leuhkimisena. Minusta se on nimenomaan tapa kertoa, että meillä on normaalisti aika tiukkaa rahasta, ja tämä uusi juttu onnistuu nyt kun on saatu extraa.

Olen kömpleö onnittelemaan, mutta olisihan tuohon helppo sanoa, että tosi kiva juttu ja vaikka kysellä lisää remontista, jos se on uusi iloinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Meidät on kasvatettu erillä tavalla. Minun lapsuudenperheessäni rahasta ei puhuttu perheen ulkopuolelle. Opin sen jo aivan pienestä pitäen, kun isä antoi oman tilini tiliotteet ja sanoi, ettei näitä näytetä muille eikä tilin saldosta puhuta. Rahasta puhuminen on kehuskelua ja itsekorostusta, näin minulle opetettiin. [--] En tiedä, miten minun kuuluisi reagoida. Onko se palkka hyvä vai huono? Maksoiko talo paljon vai vähän? Oliko ylitöiden teko tarkoitus se sohvan osto vai olisiko tehnyt ylitöitä muutenkin? Istun siis vähän jäykästi hymyillen ja näytän varmaan kateelliselta, vaikka tosiasiassa olen nolostunut ja tunnen myötähäpeää. En voi sille mitään, että tuollainen hintojen ja arvojen vertailu ja korostus ovat mielestäni paitsi moukkamaista myös leuhkivaa ja itsekorostavaa. [--]

Ehkä kansainväliset virtaukset muuttavat tätä rahakeskustelua Suomessakin, mutta ainakaan mieheni keskieurooppalainen serkku ei pitänyt sitä kovin hyvänä aiheena. Kaverini yritti toki tivata hänen vuokransa määrää ja palkkansa suuruutta, mutta kumma kyllä, jotenkin ei tämä vastaamattajättäminen tainnut sittenkään olla niin suomalainen piirre.

Näin oli myös minun kotonani. Toinen vanhemmista on keskieurooppalainen, jos se asiaan jotenkin vaikuttaa. Raha on yksityisasia, välttämätön paha, eivätkä siihen liittyvät asiat kuulu perheen ulkopuolelle. Läheisiltä voi toki pyytää väliaikaista apua, jos on pulassa. Pidän toisen rahatilanteesta utelemista tai omastaan avautumista lähinnä mauttomana ja moukkamaisena, ja olisin vaivaantunut, jos joku esittelisi bonuksiaan tai ostamiensa tavaroiden hintoja.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas hyvin hyvin harvoin olen kateellinen kellekään mistään, muttatietynlainen epäreiluus vituttaa.

Mielenkiintoinen kommentti? Ihan pohdintana tekee mieli miettiä, että eikö juuri tuosta kateudessa ole kysymys?

Tai jos ei ole, niin mikä on se vääryys aloittajan tapauksessa? Vai mahtoikohan tämä kirjoittaja viitata aloittajan miehen bonuksiin?

Mikä on se epäreiluus, joka vituttaa? Sekö, että joku muu saa, vaikka minä en? Vai sekö, että minä en saa, muut näyttävät saavan? Eikö se, että ajattelee muiden saamiset epäreiluina olekaan kateutta? Eikö se juuri ole kateutta?

Vai onko joku kateellinen toisen reiluille saamisille? Niin no, voinee ollakin, mutta eiköhän kateudessa usein ole kysymys siitä, että koetaan muiden saamiset epäreiluina? Siitähän se kai se kateuden ikävä puoli johtuu? Jos kaikki olisivat kateellisia MUTTA kokisivat muiden saamiset reiluina niin ei kai kateus silloin mikään ongelmallinen asia tai tunne olisikaan.

LuigiVinetto kirjoitti:

Sitä minä en kyllä tajua että "meillä on remppa" on asia mistä pitäisi onnitella.

Asumisolot paranee?