Uskomattomin sattuma elämässäsi?

Meillä ei ollut koskaan lapsena neekerinpusuja - kerran oli. Kinusin äitiltä neekerinpusua. Äiti huomasi samalla, kuinka ikkunan ohi ulko-ovellemme käveli henkilö. Äiti sanoi "no menpäs nyt avaamaan", menin avaamaan ulko-oven. Oven takana oli tummaakin tummempi musta mies, tuli tauluja kauppaamaan ovelta ovelle. Ja meillä EI käynyt tällaisia henkilöitä oven takana tuskin koskaan muulloin. 

Tapailin yhtä miestä ja selvisi, että hänen isoisänsä on ollut bussinkuljettaja. Niin minunkin. Sitten selailinkerranvanhaa valokuva-albumia ja siellä ko,eili mökillämme isovanhempani sekä tämän miehen isovanhemmat samassa kuvassa. Olivat tuttuja ja vierailleet toistensa luona :)

Taa ei ehka oo uskomattomin, mut aika hauska. Asun nykyisin ulkomailla ja oon asiakaspalvelussa toissa. Eraan kerran sinne sitten sattu suomalaisten nuorten porukka, ja alettiin siina jutella kaikenlaista. Selvisi, etta he ovat kotoisin samasta kaupungista kanssani, mika nyt sinansa ei viela ole mitenkaan outoa, mutta osa heista oli samasta kaupunginosasta kanssani. Jotenkin tuli puheeksi myos lukio (olisivatkohan tassa vaiheessa maininneet, etta ovat lukion reissulla siella) ja kappas, olin kaynyt saman lukion ja valmistunut kolme vuotta aikaisemmin. Siina sitten juteltiin vaikka kuinka opettajista ja ne opettajat, jotka olivat reissussa heidan kanssaan, olivat opettaneet minuakin. Pyysin heita kertomaan paljon terveisia, silla pidin niista opettajista. No, nama nuoret lahtivat ja noin puoli tuntia myohemmin nama opettajat tulivat moikkaamaan minua! Terveiset olivat siis menneet perille ja vaikka olin sanonut vain etunimeni, olivat opettajat muistaneet minut.