Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä en kestä olla lomalla ton kakaran kanssa.

Vierailija
18.02.2014 |

Mikään ei kelpaa. Haluaa vaan pelata. Jos ei anna niin raivoaa ja jos antaa niin raivoaa kun peli ei mene niin kun hän haluaa. Olen yrittänyt keksiä tekemistä vaikka mitä mutta mikään ei kiinnosta.

Ei suostu tekemään hänelle määrättyjä kotitöitä. Kaikesta vaan narisee ja märisee.

Taidan lähteä huomenna töihin ja ottaa ensi viikon lomaa. Eipä tarvii katsoa ja kuunnella narisevaa lasta.

Kommentit (108)

Vierailija
1/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tottahan sinä aikuisena voit todeta että nyt ei pelata vaan on muuta ohjelmaa. Minkä ikäinen lapsi?

 

Ei meilläkään 11v aina (=aika usein)halua tehdä sitä mitä vanhemmat ehdottaa, mutta kun sitten "pakotettuna" osallistuu yhteisiin juttuihin niin onkin ihan kivaa aina loppujen lopuksi. Peliaddiktio-ongelmaa ei kyllä ole, itse ottaisin tuossa vaiheessa pelivehkeet pois käytöstä kokonaan. Onko lapsi masentunut? Näkeekö kavereita tms, käykö harrastuksissa tms.?

 

Mutta, varmaan ongelma on vähän laajempi jos tilanne se että puhut lapsestasi että "ei suostu" eli koet ilmeisesti olevasi hyvin voimaton, lapsi saanut pitkään sanella mitä suostuu tekemään ja mitä ei? 

Vierailija
2/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi 10v. Ei ole kavereita eikä harrastuksia. Vanhemmat sanelee milloin pelaa ja milloin ei. Lomalla saa pelata aamulla jos herää ennen vanhempia. Kotityöt pitää tehdä ennen kun saa pelata. Kinuaa pelaamista jatkuvasti. Eilen ehdotin leffan vuokrausta, mutta ei herra jaksanut/halunnut/viitsinyt lähteä. Ei myöskään pelannut. Märisi ja raivosi huoneessaan.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hmm, varmaan kyllä 10v turhautuu jos ei koko loman aikana näe kavereita (tai jos ei niitä ole ollenkaan =/), eikä ole sellaisia "omia juttuja" mitä tykkäisi tehdä, paitsi se pelaaminen. On varmasti rankkaa äidillekin seurata sivusta, jos kavereita ja harrastuksia ei siis yleensäkään ole, ja lomalla tilanne kärjistyy kun ei ole kouluakaan. Kuulostaa siltä että lapsi tarvitsisi apua. 

 

Mitä tapahtuu jos vain ehdotat että nyt lähdetään (vaikka elokuviin/kaupungille/ylipäänsä jotain mikä ei tapahdu kotona)? Jos siis ilmoitat että nyt mennään, etkä kysele että käviskös herralle?

Vierailija
4/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa mun pojalta. Ymmärrän sua niin hyvin Voimia.

Vierailija
5/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on korkea aika vieroittaa peleistä kunnolla, pian olette pahemmassa jamassa kaikki...

Älä hylkää ja häivy töihin, rakkautta ja rajoja se jamppa siellä tarvii, mutta  miten osaisit tehdä muutoksen??

Vierailija
6/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelikoneet on ihan helvetistä. Ei ole tervettä istua tuntitolkulla vaan pelaamassa, tai koneella ylipäätän, meidän aikuistenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän nuorin myös 10v. En ole ajatellutkaan laittaa mitään "kieltoja" tai "sääntöjä" pelaamisen suhteen vaikka pelaakin paljon. Siitä hän varmasti suuttuu, ei peli voi lopettaa noin vaan käskystä, sen verran minäkin ymmärrän vaikken pelaakaan itse. Vanhempien lasten kanssa ollut samanlaista. Niitä on viisi. Sinä päätät koska lähdette asioille ym, hänen on tultava mukaan. Eikö ole kavereita ollenkaan? entäs miksi ei harrasta mitään? tänä päivänä kaikki melkein harrastaa ja sieltäkin saa kavereita. Meidän 10v tyttö pelaa futista 4kertaa viikossa ja rakastaa sitä.

Vierailija
8/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harmi et on jo 10v. Muuten voisit viedä päiväkotiin. Sanoisit vaan, että loma peruuntui ja jouduit töihin. Näin tekee useat väsyneet äidit Helsingissä, kun eivät jaksakaan lomaa lapsensa kanssa. Eiks teillä oo mummolaa, lähetä sinne loppuviikoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:11"]Hmm, varmaan kyllä 10v turhautuu jos ei koko loman aikana näe kavereita (tai jos ei niitä ole ollenkaan =/), eikä ole sellaisia "omia juttuja" mitä tykkäisi tehdä, paitsi se pelaaminen. On varmasti rankkaa äidillekin seurata sivusta, jos kavereita ja harrastuksia ei siis yleensäkään ole, ja lomalla tilanne kärjistyy kun ei ole kouluakaan. Kuulostaa siltä että lapsi tarvitsisi apua. 

 

Mitä tapahtuu jos vain ehdotat että nyt lähdetään (vaikka elokuviin/kaupungille/ylipäänsä jotain mikä ei tapahdu kotona)? Jos siis ilmoitat että nyt mennään, etkä kysele että käviskös herralle?

[/quote]

Mitä apua lapsi tarvii jos ei ole kavereita? Mikä taho auttaa?

Jos sanon että nyt mennään esim. kaupungille, niin alkaa huuto "en halua, se on tyhmää, sä oot tyhmä kun pakotat jne jne". Jos väkipakolla raahaan mukaan jonnekin, niin herra myrtsinä koko ajan ja märisee. Ei huvita vetää kivirekeä perässä. Itselle tuler vaan paha mieli ja armoton ketutus.

Ap

Vierailija
10/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelit pois ensimmäisenä, rajoitat päivittäisen peliajan esim. 1-2 tuntiin. Harmillista jos lapsella ei ole kavereita, mutta jos joku kuitenkin löytyisi seuraksi? Mites sukulaislapset? Ja oma perse myös ylös penkistä ja lapsen seuraksi!! Lähdette uimahalliin, kiipeilypaikkaan, keilaamaan, megazoneen, ajamaan kartingia, leffaan, kaupungille, syömään, junamatkalle... Ihan mitä vaan, vaihtoehtoja löytyy kun vähän viitsii miettiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:16"]

meidän nuorin myös 10v. En ole ajatellutkaan laittaa mitään "kieltoja" tai "sääntöjä" pelaamisen suhteen vaikka pelaakin paljon. Siitä hän varmasti suuttuu, ei peli voi lopettaa noin vaan käskystä, sen verran minäkin ymmärrän vaikken pelaakaan itse.

[/quote]

 

Tätä en nyt tajua. Miksi pelaamisen suhteen ei voisi asettaa kieltoja tai sääntöjä? Onhan niitä kaikissa muissakin asioissa missä tarvitsee? Vai tarkoitatko sitä että ei voi sanoa että "nyt pois koneelta" jolloin peli jää kesken? Meillä annetaan aina tietty kellonaika jolloin pelaaminen pitää lopettaa, ja lapsi osaa sitten ajoittaa pelinsä sopivasti ettei tarvi kesken jättää. Ap:n tapauksessa (raivoaminen jos ei saa pelata, raivoaminen jos peli ei suju) on jo merkkejä siitä että peliin on muodostunut tai ainakin muodostumassa addiktio, ja silloin kyllä itse kieltäisin pelaamisen joksikin aikaa kokonaan ja sen jälkeen laatisin selkeät säännöt peliajasta. Kuulostaa siltä että ap on ihan voimaton lapsensa ja tämän raivoamisen kanssa. 

 

Vierailija
12/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole kavereita. Haluaisi harrastaa, mutta ne halvat harrastukset (esim partio) ei kelpaa. Kaikkea olemme yrityäneet ehdottaa mutta mikään ei kelpaa. Jos löytyisi mieluinen ja meidän lompakolle sopiva harrrastus, niin se on sen verran kaukana tai paikassa jonne hän ei osaa/voi kulkea yksin tai sellaiseen aikaan ettei päästä viemään. Hahmotushäiriöstä kärsii ja se aiheuttaa ongelmia kellon oppimiseen, bussilla kulkemiseen jne.

Mummot kaikki vielä työelämässä, joten sinne ei niin vaan lähetetä.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsesi on vetelys. Sinun tehtäväsi on nyt viimeistään alkaa aktivoida häntä pois pelien maailmasta ja reippaampien aktiviteettien pariin. Tottakai hän märisee ja vastustelee aluksi, kun on tähän asti saanut elää kuin pellossa. Saattaisi löytyä niitä kavereitakin paremmin, kun lähtee seinien sisältä ulos. Joku harrastus olisi tuon ikäiselle melko ehdoton olla olemassa, mielellään liikunnallinen.

Vierailija
14/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:17"]

 

Mitä apua lapsi tarvii jos ei ole kavereita? Mikä taho auttaa?

Jos sanon että nyt mennään esim. kaupungille, niin alkaa huuto "en halua, se on tyhmää, sä oot tyhmä kun pakotat jne jne". Jos väkipakolla raahaan mukaan jonnekin, niin herra myrtsinä koko ajan ja märisee. Ei huvita vetää kivirekeä perässä. Itselle tuler vaan paha mieli ja armoton ketutus.

Ap

[/quote]

 

Vaikea sanoa kun ei tiedä miksi lapsella ei ole kavereita. Muutto, sosiaaliset taidot, masennus...syitä voi olla monia. Onko naapureissa lapsia, sukulaisilla, tutuilla? Onko yritetty tukea kavereiden hankkimiseen? 

 

Joka tapauksessa kuulostaa sille että jos ap:n kuvaama elämä on kovinkin tavallista, ottaisin yhteyttä ihan perheneuvolaan, koulupsykologiin tms. Kuulostaa että lapsella on oikeasti paha olla. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ihan aluksi lakkaisit käyttämästä laspestasi sanaa kakara. Toiseksi juttele hänen kanssaan, siis kommunikoi muutenkin kun käskemällä ja huutamalla. Sillä saa paljon enemmän aikaan. Eihän kukaan lapsi halua puhua äidilleen tai viettää aikaa hänen kanssaan jos äiti on negatiiivinen komentelija-akka. Hymyile välillä ja kuuntele lasta! Sano, että hän on tärkeä ja että haluaisit tehdä hänen kanssaan jotian kivaa yhdessä. Tässä näin aluksi minule itsestäänselviä asioita, mutta ei näköjään kaikille.

 

Ei ihme että lapset ja nuoret voivat huonosti, kun vanhemmat eivät jaksa/halua kasvattaa eikä viettää edes vapaa-aikaansa omien "kakaroidensa" kanssa. Älkää oikeasti tehkö lapsia jos teistä ei ole siihen.

Vierailija
16/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:20"]Pelit pois ensimmäisenä, rajoitat päivittäisen peliajan esim. 1-2 tuntiin. Harmillista jos lapsella ei ole kavereita, mutta jos joku kuitenkin löytyisi seuraksi? Mites sukulaislapset? Ja oma perse myös ylös penkistä ja lapsen seuraksi!! Lähdette uimahalliin, kiipeilypaikkaan, keilaamaan, megazoneen, ajamaan kartingia, leffaan, kaupungille, syömään, junamatkalle... Ihan mitä vaan, vaihtoehtoja löytyy kun vähän viitsii miettiä.

[/quote]

Ei ole sukulaisilla samanikäisiä lapsia. Ihan kivoja ideoita mutta rahat aika tiukilla ja lapsen hahmotushäiriön takia moni noista ei onnistu. Uimahallissa ei pärjää yksin miesten puolella ( eikä ole ketään miespuolista sukulaista, ystävää joka voisi mennä mukaan). Kiipeilypaikka liian hankalassa paikassa joten matka kestää päivällä pari tuntia/suunta. Karting vielä hankalammassa paikassa. Leffassa ei kuulemma mene leffaa jota lapsi haluaa katsoa, väkipakolla en sinne raahaa kun märisee sit koko leffan ajan.

Miks mä vaivautuisin miettimään ja ehdottamaan kun mikään ei kelpaa tai sit siihen ei ole rahaa.

Ap

Vierailija
17/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:02"]

Lapsi 10v. Ei ole kavereita eikä harrastuksia. Vanhemmat sanelee milloin pelaa ja milloin ei. Lomalla saa pelata aamulla jos herää ennen vanhempia. Kotityöt pitää tehdä ennen kun saa pelata. Kinuaa pelaamista jatkuvasti. Eilen ehdotin leffan vuokrausta, mutta ei herra jaksanut/halunnut/viitsinyt lähteä. Ei myöskään pelannut. Märisi ja raivosi huoneessaan.

Ap

[/quote] Lapsi tarvitsee ehdottomasti mielekkään harrastuksen missä tapaa ikäisiään! Pelit ja elokuvat eivät korvaa kavereita,porukalla tekemistä ja uuden oppimista. Lapsi on vielä pieni, on vanhempien tehtävä ohjata lasta harrastusten ja kavereiden pariin. 

Vierailija
18/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi mikä on varmaa, sillä kakaralla on idiootti äitinä. Ei muuta.

Vierailija
19/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulepas nyt. Lomalle luodaan aina jokin ohjelmarunko. Esim. meillä lapsella on runsain mitoin harrastuksia, ja nyt lomalla kun niissä on tauko tehdään muunlaisia juttuja. Tänään mennään laskettelemaan, huomenna Huimalaan ja torstaina kylpylään. Perjantaina käydään mummolassa ja viikonloppuna lepäillään arkea varten. Näistä on sovittu etukäteen ja näin aamuisin on aina hetki aikaa pelata. Sitten lopetetaan, kun ohjelma alkaa.

Tottakai on vaikeaa saada lasta luopumaan pelistä, jos mitään muuta ei ole sovittu ja kaikki on vain sellaista epämääräistä tehtäisiinkö jotain -juttua. Kerro lapsellesi tänään, että huomenna menette kylpylään/jäähalliin/elokuviin/mummolaan. Luo loppuviikoksi ohjelma. Se voi olla niinkin yksinkertaista kuin että menette ulos syömään ja lapsi saa 20 euroa, jolla ostaa itselleen jotain mukavaa.

Mutta avainsanana on etukäteen ilmoittaminen. Toteat hänelle nyt, että tänään saat pelata, mutta huomenna teemme näin ja ylihuomenna näin. Otat vastaan protestoinnit, kestät nyrpeät ilmeet ja ajattelet tyynesti, että teet lapsen parhaaksi. On ikävää palata kouluun ja kertoa luokkatovereille, että pelasi koko loman, kun muut ovat tehneet vaikka mitä muuta.

Vierailija
20/108 |
18.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 09:14"]

Nyt on korkea aika vieroittaa peleistä kunnolla, pian olette pahemmassa jamassa kaikki...

Älä hylkää ja häivy töihin, rakkautta ja rajoja se jamppa siellä tarvii, mutta  miten osaisit tehdä muutoksen??

[/quote]

 

Ja nyt pysähdy ja rauhoitu ensin sinä itse!

 

Opettele myös kuuntelemaan. Kyllä se avautuu ajatuksistaa, jos jaksat antaa sille aikaa, kunnioita lastasi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi yksi