Asiattomat terapeutit! Mitä kaikkea asiatonta teidän terapeutti on tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole varsinaisesti asiaton, eikä oma kokemukseni, mutta olen kummastellut puolisoni terapeutin toimintaa. Sen perusteella, mitä puolisoni on terapiastaan kertonut, juttelevat käynnin ajan niitä näitä säästä ja maailman tapahtumista sen sijaan, että käsittelisivät aiheita, joiden takia puolisoni alun perin terapiaan meni ja jotka vaikuttavat koko ajan hänen elämäänsä.

Hän on käynyt terapeutillaan säännöllisesti nyt jonkin aikaa. Monesti terapeutti on antanut hänelle kotiin lukemiseksi papereita ja kehottanut pohtimaan niiden asioita. Puolisoni on useamman kerran terapian jälkeen sanonut sivulauseessa, että ei me terapiassa käsitelty näitä papereiden asioita, vaan puhuttiin esim. terapeutin koirista tai Usan presidentinvaaleista. Luonteeltaan puolisoni on sellainen, että tällaisten asioiden puheeksiottaminen on hänelle vaikeaa, mahdotonta jopa.

En ole koskaan kritisoinut terapeuttia puolisolleni, koska hän on herkässä tilassa ja vaati paljon, että ylipäätään aloitti terapian. Omassa mielessäni olen kuitenkin pyöritellyt, kuinka haiskahtaa epäammattimaiselta. Hyvän tilin kuulostaa terapeutti tekevän pelkällä small talkilla. Tuntuu todella pahalta, että puolisoni ongelmat vaan jatkavat taustalla kasvuaan, kun yksi höpöttää koiristaan.

Tämä oli mielenkiintoinen kommentti! Terapiassa käyminen on tavallisesti todella pitkä prosessi. Kun kävin itse monesti se tunti täyttyi paljosta puheesta. Toisinaan jopa mietin etukäteen mistä tänään puhuisin. Joskus ei vain pysty menemään suoraan asiaan niin asian sisällön kuin sen herättämien tunteiden vuoksi. Muistan itse joskus olleeni todella vihainen puheissani terapeutin kanssa. Vähän myöhemmin oivalsin, että  se vihaisuus oli viimeinen suoja sen alle kätkeytyvältä surulta. Tämä vain yksi esimerkki siitä mitä terapia on ja miten sen avulla puretaan ja käydään tunteita läpi. 

Joten ehkä miehesi terapiassa arkipäiväisten asioiden keskustelu avaa väyliä sinne syvemmälle. Puheessakin jostain pitää aina lähteä liikkelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole varsinaisesti asiaton, eikä oma kokemukseni, mutta olen kummastellut puolisoni terapeutin toimintaa. Sen perusteella, mitä puolisoni on terapiastaan kertonut, juttelevat käynnin ajan niitä näitä säästä ja maailman tapahtumista sen sijaan, että käsittelisivät aiheita, joiden takia puolisoni alun perin terapiaan meni ja jotka vaikuttavat koko ajan hänen elämäänsä.

Hän on käynyt terapeutillaan säännöllisesti nyt jonkin aikaa. Monesti terapeutti on antanut hänelle kotiin lukemiseksi papereita ja kehottanut pohtimaan niiden asioita. Puolisoni on useamman kerran terapian jälkeen sanonut sivulauseessa, että ei me terapiassa käsitelty näitä papereiden asioita, vaan puhuttiin esim. terapeutin koirista tai Usan presidentinvaaleista. Luonteeltaan puolisoni on sellainen, että tällaisten asioiden puheeksiottaminen on hänelle vaikeaa, mahdotonta jopa.

En ole koskaan kritisoinut terapeuttia puolisolleni, koska hän on herkässä tilassa ja vaati paljon, että ylipäätään aloitti terapian. Omassa mielessäni olen kuitenkin pyöritellyt, kuinka haiskahtaa epäammattimaiselta. Hyvän tilin kuulostaa terapeutti tekevän pelkällä small talkilla. Tuntuu todella pahalta, että puolisoni ongelmat vaan jatkavat taustalla kasvuaan, kun yksi höpöttää koiristaan.

Tämä oli mielenkiintoinen kommentti! Terapiassa käyminen on tavallisesti todella pitkä prosessi. Kun kävin itse monesti se tunti täyttyi paljosta puheesta. Toisinaan jopa mietin etukäteen mistä tänään puhuisin. Joskus ei vain pysty menemään suoraan asiaan niin asian sisällön kuin sen herättämien tunteiden vuoksi. Muistan itse joskus olleeni todella vihainen puheissani terapeutin kanssa. Vähän myöhemmin oivalsin, että  se vihaisuus oli viimeinen suoja sen alle kätkeytyvältä surulta. Tämä vain yksi esimerkki siitä mitä terapia on ja miten sen avulla puretaan ja käydään tunteita läpi. 

Joten ehkä miehesi terapiassa arkipäiväisten asioiden keskustelu avaa väyliä sinne syvemmälle. Puheessakin jostain pitää aina lähteä liikkelle.

Osa terapeuteista tykkää enemmän small talkista ja osa sitten kannustaa menemään suoraan asiaan. Ehkä tämä terapeutti ei ole huomannut että asioista olisi puolisollesi vaikea puhua? Tilanne on tietenkin sinulle ja puolisolle hankala, koska terapeutilla ei ole vastuuta edistää asiaa tietyssä ajassa, eikä hänellä ole välttämättä kannustinta lopettaa hänen kannaltaan toimivaa toimintatapaa. Entä jos puhuisit puolisollesi tai kannustaisit häntä vaikka lukemaan terapiasta enemmän. Hän saattaa vain sokeasti luulla että terapeutti kyllä tietää paremmin mistä kannattaa puhua vaikka näin ei usein ole.

Ex-avovaimon terapeutti sekoitti hänen ajatuksensa täysin, käänsi hänet kaikkia läheisiään vastaan, asetti itsensä ainoaksi pelastukseksi ja sai lopulta harrastamaan seksiä kanssaan. Erohan siitä tuli ja ex jäi lopulta rikkinäisenä yksin.

Terapeutti oli tehnyt saman aikaisemminkin...

Terapia lopetettiin yllätten.

Nyt menossa kolmas terapia, kaksi aikaa peruttu syyskuussa eikä uuttakaan ole tullut.

Olin etsimässä sopivaa terapeuttia aloittaakseni kelan kuntoutuspsykoterapian. Yksi terapeuttikokelas vilkuili koko ajan kelloa ja vaikutti siltä, etteivät minun asiani kiinnostaneet häntä pätkääkään. Kun kerroin, että minua oli kiusattu yläasteella, hänen ensimmäinen reaktionsa oli kysyä: ”Miksi sua kiusattiin?” Ihan niin kuin vika olisi ollut minussa. En mennyt toiste hänen vastaanotolleen.

Ihan vakavalla naamalla esittänyt muka ihan varteenotettavana vaihtoehtona, että voisin jättäytyä kaikkien yhteiskunnan tukien ja järjestelmien ja työelämän ulkopuolelle. En tiedä, onko itse niin rikkaasta suvusta peräisin, että luulee olevan mahdollista kaikille.

Kävin terapeutilla joka mykkänä tuijotti eteensä. Kun kyselin neuvoja, hän mumisi jotain epselvää. Lopetin käynnit. Ihan kuin tyyppi ois jossain mömmöissä ollut.......

Rikkoi vaitiolovelvollisuuden. Tarinoi veljellensä ihan nimien kanssa mitä asiakkaat ovat puhuneet. Veli sitten sattui levittelemään joitain niistä asioista eteenpäin.

Psykoterapeutin valinnassa terapeutin pohjakoulutus on tärkeä. Esim. lähihoitajan, sosionomin ja psykologin koulutusaika ja koulutuksen taso on merkittävä.

Outoa muuten, ettei näistä koulutuseroista puhuta mitään, kun psykiatri ja psykologi pystyy peruskoulutuksellaankin antamaan tavallista terapiaa, mitä taas lähihoitaja ja sosionomi ei pysty.

Minulla on käsitys, että terapeutti nimikettä saa käyttää ilman koulutusta, mutta psykoterapeutti tarvitsee koulutuksen

Vierailija kirjoitti:

Sain (työperäisen) burnoutin ja masennuksen, minkä seurauksena jouduin terapiaan. Siellä tämä "terapeutti" tuli siihen lopputulokseen, että burnoutin aiheutti se että olen lesbo 🤦 En koskaan unohda sitä tyrmistystä mitä tämä diagnoosi aiheutti. Koskaan minulla ei ole ollut mitään ongelmaa seksuaalisuuteni kanssa.

Mudda gu se voi olla. N. Sanoi yksi kuopiolainen psykiatri vähän vastaavassa tilanteessa. Toinen kuopiolainen teki ongelman jota ei edes ollut olemassa. Lääketehtaan mainos ja maskotti. Varmaan käyttäjäkin. Aivopesua ja ihmisen identiteetin ja intimiteetin tarkoitushakuista vääristämistä ja riistoa.

Ja ikävä kyllä tämän onnistuessa, ihminen saattaa alkaa ollakkin sitä ja se taas tukee terapeutin virhettä ja häiriintyneisyyttä muuttaen todeksi.

Paranemista ei tapahtunut ongelma kroonistuu todellisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt asiaton, mutta työpaikalla on psykologi/terapeutti joka on hyvin vaivaannuttava tapaus. Selvä syömishäiriö (luuranko), pukeutuu omituisiin rääsyihin, haisee todella pahalta, myös henki haisee puhuessa, ja erittäin huono puhumaan ja muutenkin ihmisten kanssa. Tilannetaju 0. Hänestä kuulee töissä aina toisinaan negatiivista palautetta, sekä kollegoilta et asiakkailta.

Apua, nyt kyllä tuli vahva tunne että ollaan samassa työpaikassa :D Onko kyseessä oppilaitos? Nuorehko nainen?

On. Ja kyllä nuorehko nainen, koulutuksen perusteella laskien kai joku 30v. Etelä-Suomi.

Uusimpana kuulin että joku todistanut tän dyykkaavan töistä päiväyksen ylittäneitä munkkeja. Tälle tapaukselle löytyisi varmaan joku sopivampikin ketju, mutta aina jaksaa järkyttää yhtä paljon kun mietin että tää antaa terapiaa jollekin.

Terapeuteilla on joskus pahojakin henk.koht.ongelmia mutta jotenkin onnistuvat hoitamaan työnsä siinä sivussa. Asia erikseen sitten, kuinka asianmukaista ja tepsivää tällaisen henkilön antama terapia on. Täällä oli kerran jokin toinen terapeuttiketju, jossa eräs kirjoittaja kertoi alkaneensa epäillä, että terapeuttinsa on alkoholisti. Oli olemukseltaan pöhöttynyt, tuuletti työhuonettaan jatkuvasti, imeskeli kurkkupastilleja koko ajan ja oli muutenkin aika pihalla kaikesta. Terapeutti sitten meni ja myönsi suoraan ilman kyselyitä tälle kirjoittajalle olevansa alkoholiriippuvainen.

Eräästä kuopiolaisesta tuttu kysyi oliko sellainen kaljajätkä. Psykiatri. Kieltämättä ajatus siitä että hänen elämänsä on yhtä kuin kalja makaronit ja KuPSin pelit vaikutti todennäköiseltä.

Ehkä vastenmielinen olemus joka oli ehkä enemmän synnynnäinen kuin taudiksi luokiteltava on lähempänä totuutta.

Tuli iljettävä olo monesta syystä ja seuraukset sen mukaiset.

Jälleen kerran. En tiedä,. Mudda gu se voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin titteliä saa käyttää kuka hyvänsä. Psykoterapeutilla on pitkä koulutus ja valviran hyväksyntä.

Psykoterapeuteista tässä ketjussa puhutaankin mutta arkikielessä on käytännöllisempää puhua lyhyemmin "terapeutista". Tosin jos tätä ketjua on yhtään lukenut ajatuksen kanssa niin kontekstin pitäisi olla selvä.

Pitkä koulutus ja Valviran antamat luvat eivät ole tae siitä, että kyseessä olisi persoonaltaan ja terveydentilaltaan psykoterapeutiksi soveltuva henkilö. Ihmettelen monien suomalaisten sokeaa uskoa siihen, että jos on koulutukseltaan pätevä ja Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö, niin silloin tämä ei voi syyllistyä virhearviointeihin, epäammatilliseen käytökseen tai suoranaiseen asiakkaan/potilaan hyväksikäyttämiseen. Kuten mille tahansa muullekin alalle niin myös terveydenhuoltoon hakeutuu töihin alalle sopimattomia henkilöitä. Joko he eivät jää kiinni jo opiskeluvaiheessa tai heidän käytöstään katsotaan läpi sormien. Jälkimmäinen on valitettavan tavallinen ja koko alan kattava ongelma.

Valkoinen raivo.

Vierailija kirjoitti:

Ex-avovaimon terapeutti sekoitti hänen ajatuksensa täysin, käänsi hänet kaikkia läheisiään vastaan, asetti itsensä ainoaksi pelastukseksi ja sai lopulta harrastamaan seksiä kanssaan. Erohan siitä tuli ja ex jäi lopulta rikkinäisenä yksin.

Terapeutti oli tehnyt saman aikaisemminkin...

Tästä sen verran, että terapeutti käytti ex-avovaimoasi hyväksi. Se asetelma on sellainen, että sitä voi verrata seksuaalirikokseen. Eksäsi ei siis ”pettänyt” sinua, vaan potilas oli uhri. Hänhän oli mennyt etsimään apua. Toivottavasti joku on tukenut eksääsi ilmoittamaan asiasta eteenpäin. Terapian ei kuuluisi jättää jälkeensä ihmisraunioita. Paljonko paloi rahaa tuohon ”terapiaan”?

Sanoi viimeisessä puhelussa että mun asenne on perseestä eikä se aio enää puhua mun kanssa ja länttäs luurin korvaan. Oli etäterapia siis koronan takia. Oli viimeinen "vastaanotto"

Vierailija kirjoitti:

Ex-avovaimon terapeutti sekoitti hänen ajatuksensa täysin, käänsi hänet kaikkia läheisiään vastaan, asetti itsensä ainoaksi pelastukseksi ja sai lopulta harrastamaan seksiä kanssaan. Erohan siitä tuli ja ex jäi lopulta rikkinäisenä yksin.

Terapeutti oli tehnyt saman aikaisemminkin...

Itsellä ex-miehen terapeutti sekoitti hänen ajatuksensa täysin ja lopulta harrasti seksiä tämän kanssa. Erohan siitä tuli ja ex-mies jäi lopulta rikkinäisen yksin sairaalaan makaamaan lepositeisiin. Hän mm. kuvitteli että persut valloittavat maailman ja Jussi Halla-Ahosta tulee suomen kuningas.

Vierailija kirjoitti:

Sanoi viimeisessä puhelussa että mun asenne on perseestä eikä se aio enää puhua mun kanssa ja länttäs luurin korvaan. Oli etäterapia siis koronan takia. Oli viimeinen "vastaanotto"

Ja itselleen selitti varmasti vian olleen sinussa.

psykodynaamisesta terapiasta jäi enemmän haavoja kun se paransi. Vähättelyä, kaasuvalotusta ja yritystä kääntää kaikki ongelmat läheisteni syyksi. lopuksi terapeutti loruili loppulausunnon (terapia hänen mielestään onnistunut vaikka olin sanonut ihan muuta) omasta päästään eikä antanut minun nähdä sitä, piti kysyä kelan kautta.

Kommentoi väsynyttä ulkonäköäni: "Oletpa väsyneen näköinen, sinullahan on ihan silmäpussit". Kyseli kuitenkin itsestään, onko hän minun mielestäni vaikuttanut "viime aikoina väsyneeltä". Tyrkytti masennuslääkkeitä, vaikka ei ollut itse lääkäri, vaan vain Kela pätevöitynyt traumaterapeutti. Kun en niitä ottanut alkoi huutaa: "minä se olen tässä se paha noita-akka". Kun myöhemmin palasin tähän kommenttiin, alkoi huutaa: "Etkä sinä ymmärrä metaforia?". Oli kuulemma ottanut noita-akkametaforan Lumikki-sadusta. Tämän lahtelaisen terapeutin kanssa meni sukset niin pahasti ristiin yhden vuoden jälkeen, että loppui siihen koko homma. Sitä ennen jaksoi jankata noin kuukauden verran, aionko vielä tulla hänen luokseen, vai aionko vaihtaa terapeuttia. Kun sitten lopulta sanoin, että tämä loppuu tähän, niin ihmetteli, että, miksi asioista ei voi sopia, yleensähän niin tehdään, kun terapiassa tulee ristiriitatilanteita. Viimeisessä istunnossa luin kirjoittamastani paperista ääneen hänen kaikki epäammattimaiset kommenttinsa, ja kysyin, mitä hän itse puheistaan ajattelee. Sanoi, että lauseet on otettu asiayhteydestään, mutta ei kieltänyt sanoneensa niitä. Onneksi lähdin, että en ehtinyt saada traumaterapeutilta pahempaa traumaa.

Vähätellyt ja kieltäytynyt käsittelemästä kiusaamista. Kun yritin, niin terapeutti kuittasi sen "vanhoista asioista puhumiseksi". Lisäksi vieritti syyn kiusatuksi joutumisesta minulle itselleni. Sanoi että: "ihminen voi itse estää sen häntä ei kiusata". Muitakin möläityksiä oli ja masennukseni ei hänen hoidollaan tullut yhtään paremmaksi. Kadun, että en tajunnut vaihtaa terapeuttia ajoissa. Aikani ja rahani menivät hukkaan.