Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kymmenen vuotias "sekosi". Mistä apua?
12.02.2014 |
Meillä erittäin haastava lapsi, jonka kanssa ollut usein ongelmia rajojen kanssa yms. Reagoi vahvasti ja on usein pienempänä ollut täysin pitelemätön. Jonkin aikaa ollut jo parempi aika. Mutta tänään sekosi...
Lapsi on nyt tunnin riehunut. Koitimme laittaa omaan huoneeseen jäähylle niin rikkoi oven. Nyt mies pitänyt lasta paikoillaan vartin ja koitettu saada häntä rauhoittumaan, että jäisi hetkeksi jäähylle ja sitten jutellaan. Heti kun lapsen päästää irti niin riehuminen jatkuu aivan holtittomana. Tulin itse jo pois paikalta, koska olen raskaana ja pelkään, että lapsi satuttaa riehuessaan minua. Tilanne on ihan kamala, mutta mihin tässä voi soittaa? Onko mitään tahoa joka voisi auttaa? Tilanne ei tästä paremmaksi muutu. Lapsi on aivan vauhkona. On yritetty puhua, on arestissa, takavarikoitu kännykkä yms. yms.
Olen niin surulline ja neuvoton :(
Kommentit (146)
Lapsella on hoitamaton mielenterveyden häiriö .Nyt pian lastenlääkäriin ja sieltä lähete erikoissairaanhoitoon. Tuo voi muuttua hurjaksi murrosiän kunnolla alettua. Kun varhain puututaan näihin häiriöihin, niitä voidaan oikeasti´hoitaa huomattavasti paremmin. En ymmärrä, että ette vielä ole ottaneet yhteyttä lääkäriin tässä asiassa. Minusta tuo on melkein heitteillejättöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä välitä ilkeistä viesteistä äläkä niistä kommentoijista, jotka eivät ymmärrä lukemaansa. Vaikka esim. 117 tuntuu niin luulevan, et kai ole missään väittänyt että pyritte siihen, että isäpuoli saisi lapsen unohtamaan isänsä, että hän korvaisi tämän?
JOS koulupsykologin tapaaminen johtaa tapaamisten sarjaan ja tytön olo kohentuu, jatka kuitenkin senkin jälkeen tapaamisia. Esim. harvennetusti tai jonkun sovitun terapian "alasajon" ajan. Vaikka se tuntuisi turhaltakin.
En kritisoi enkä varsinkaan syytä sinua mistään, mutta jos jotakin kannattaisi tehdä toisin tällä kertaa, niin ehkä mahd. terapian lopettaminen. Vähän hitaammin siis :) Kaikkea hyvää!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 15:58"]
Olemme lisäksi tietoisesti lykänneet yhteisen lapsen hankintaa, että isäpuolen ja tyttäreni suhde on saanut rauhassa kehittyä ja vahvistua.
Sun tyttären suhde sen isäpuoleen ei tule koskaan olemaan sellainen mitä se omaan isään olisi, vaikka kuinka pakottaisi.
Sun kannattaa lukea sellaisten aikuisten kokemuksia, jotka on olleet tuossa tilanteessa, ehkä sen jälkeen ymmärrät miksi sun lapsi oireilee. Tilastollisesti sun lasta odottaa ongelmainen aikuisuus, mahdollisesti huumeongelmia, mielenterveysongelmia jne. ja se on sun vastuulla sen äitinä. Minkä takia niitä lapsia pitää tehdä, jos ei niille haluta tasapainoista elämää, ja laitetaan omat halut lapsen hyvinvoinnin edelle?
terv, uusperheen lapsi, en ole missään tekemisissä äitini kanssa, enkä tule enää ikinä olemaan.
[/quote]
Nämä asiat voi hoitaa hyvin tai huonosti.
Minun biologisella isälläni oli kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava päihdeongelma. Hän jätti äitini päälle parikymppisenä sairauden puhjettua, rellesti aikansa ja kuoli lopulta alkoholiin.
Äitini löysi myöhemmin ihanan miehen, isäpuoleni, joka on minulle läheisempi kuin biologinen isäni oli koskaan. Uusperheen ansiosta minulla oli ympärilläni kaksi turvallista aikuista, minulle syntyi pienempi sisarpuoli, jonka kanssa olen alusta asti ollut läheinen (halusin itse hoitaa häntä siitä asti, kun hän oli vauva ja nautin siitä).
Nyt olen kolmekymppinen, päihdeongelmaton, töissä käyvä onnellinen aikuinen, jolla on mahtava mies ja pieni lapsi. Isäpuoleni ja äitini kyläilevät meillä usein. Parikymppinen nuorempi sisarpuoleni on myös lapseni rakas kummitäti.
Joten, minun tapauksessani, luojan kiitos äitini pariutui uudelleen tai elämäni olisi ollut rutosti köyhempää, eikä varmasti yhtä tasapainoista.
terv. Toinen uusperheen lapsi, joka on tekemisissä ihanan lapsuudenperheensä kanssa viikottain
Lapseen ei saa koskea,ei pitää väkisin kiinni! Perheneuvolan ohje!!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 15:59"]
Lapsella on hoitamaton mielenterveyden häiriö .Nyt pian lastenlääkäriin ja sieltä lähete erikoissairaanhoitoon. Tuo voi muuttua hurjaksi murrosiän kunnolla alettua. Kun varhain puututaan näihin häiriöihin, niitä voidaan oikeasti´hoitaa huomattavasti paremmin. En ymmärrä, että ette vielä ole ottaneet yhteyttä lääkäriin tässä asiassa. Minusta tuo on melkein heitteillejättöä.
[/quote]
Äkkiä lääkäriin ennenkuin oireet loppuu? Muuten ei saada uutta lääketehtaitten mannekiinnia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
117 romantisoi alkuperäisen ydinperheen ja biologiset vanhemmat, kun uudessa perheessä ei löytynytkään harmoniaa. Samalla tulee sitten demonisoitua kaikki uusioperheet.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:44"]
terv. Toinen uusperheen lapsi, joka on tekemisissä ihanan lapsuudenperheensä kanssa viikottain
[/quote]
Sinun mielestä ap:n perhe on siis myös hyvä esimerkki onnistuneesta ja hyvin toimivasta uusperheestä, jonka lapsille käy hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:57"]
Samalla tulee sitten demonisoitua kaikki uusioperheet.
[/quote]
Suurimmalla osalla uusperheistä on enemmän ongelmia kuin ydinperheillä, se vaan on fakta, ettekä tee uusperheilijät saa muutettua mustaa valkoiseksi vaikka kuinka haluaisitte, ettekä te saa hiljennettyä niitä lapsia, jotka on joutuneet kärsimään uusperheissä, vaikka sitäkin haluatte.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 18:01"]
Suurimmalla osalla uusperheistä on enemmän ongelmia kuin ydinperheillä, se vaan on fakta, ettekä tee uusperheilijät saa muutettua mustaa valkoiseksi vaikka kuinka haluaisitte, ettekä te saa hiljennettyä niitä lapsia, jotka on joutuneet kärsimään uusperheissä, vaikka sitäkin haluatte.
[/quote]
Mutta automaattisena oletuksena, että lapsi kärsisi mitenkään uusperheessä, on ajatuksena aika naurettava. Ei kai sitä kielläkään, ettei uusperheessäkin voisi asiat olla paskasti.
Tuo tieto, että uusperheissä olisi enemmän ongelmia kuin ydinperheissä, on aika jännä. Voisiko olla niin, että uusperheissä ne ongelmat tulevat paremmin esille, tai ydinperheissä ongelmat jäävät piiloon? Sitä vaan kitkutellaan "no kyllähän tää ny näinki sujuu"-asenteella, vaikka olisi alkoholismia, väkivaltaa ja mielenterveysongemia, pettämisiä ja rahaongelmia. Mutta ei vaan "kehdata" erota.
En väitä että olisin oikeassa, kunhan vain pohdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 17:44"]
terv. Toinen uusperheen lapsi, joka on tekemisissä ihanan lapsuudenperheensä kanssa viikottain
[/quote]
Sinun mielestä ap:n perhe on siis myös hyvä esimerkki onnistuneesta ja hyvin toimivasta uusperheestä, jonka lapsille käy hyvin?
[/quote]
Puhuin omasta kokemuksestani uusperheen lapsena ja siitä, ettei kaikille uusperheen lapsille käy huonosti. Tietenkään. Turvallinen ja rauhallinen elinympäristö on tärkeintä ja se on aidosti mahdollista myös uusperheessä. Minun kohdallani elämä äitini, isäpuoleni ja pikkusiskoni kanssa oli rauhallista ja onnellista. Kertoo jotakin palstan sementoituneista asenteista uusperheitä kohtaan, kun täällä on alapeukutettu sitä, että minulla oli onnellinen lapsuus sellaisessa jo kategorisesti vahingolliseksi tuomitussa uusperheessä.
En rehellisesti näe syytä, miksi jätetyksi tulleen ap:n olisi pitänyt viettää elämänsä siitä lähtien yksin ilman toista aikuista. Enkä näe, miten ap:n lapsi olisi siitä hyötynyt.
voimia AP. Muista vaikeinakin hetkinä että hän on sinun lapsesi, ja tarvitsee sinun rakkautta ja hyväksyntää. Jos kyse mielenterveysongelmista, tai mistä paha olo sitten johtuukin..niin on tyttärelläsi varmasti paha olla, ja ennen kaikkea se on varmasti pelottavaa pienelle tyttärellesi. Hän ei voi sitä itsekään ymmärtää miksi on välillä niin paha olla..hän tarvitsee sinun rakkautta, hyväksyntää ja ymmärrystä.. Vaikka sinä varmasti pelkäät lapsesi puolesta, olisi lapsesi kannalta parempi ettei hän näkisi sinun pelkoasi. Hänestä voi tuntua aika lohduttomalta ja entistä pelokkaammalta jos tilanne pelottaa ja tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeita aikuisesta johon hänen täytyiisi pystyä turvautumaan.
Tsemppiä ja voimia kamalasti. Saatte kyllä tilanteeseenne apua ja ammattilaiset osaavat auttaa lastasi ja myös koko perhettä. Mutta tärkeä tosiaan muistaa vanhempana ajatella asiaa lapsen näkökulmasta, kuinka pelottavalta se voi hänestä tuntua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kauhistunut ja järkyttynyt monien viestien ilkeydestä ja syyllistämisestä. Moni kuvittelee tietävänsä perheen sisäisiä asioita enemmän kuin on kerrottukaan. Mikä saa sivistyneet ihmiset - naiset ja äidit - kirjoittamaan tuollaista tekstiä. Teidän kyökkipsykologianne on karmeaa. Jos teillä ei ole yhtään hyvää ja kannustavaa sanaa tuskaiselle äidille, niin olisitte voineet jättää viestinne kirjoittamatta.
Ap, toivon sinulle voimia ja samalla uskon ja toivon, että lapsesi saa apua tuskaansa. Vaikka en haluakaan varsinaisesti neuvoa, niin mieleeni tuli, että toivottavasti koulupsykologi lähettäisi lapsesi tarkempiin tutkimuksiin. Yritä jaksaa ja jätä nuo ilkeämieliset viestit omaan arvoonsa. Sinulla on taakkaa ja tuskaa ihan tarpeeksi ilman niitäkin.
Ap:n tekstistä paistaa aivan selvästi läpi ettei hän rakasta lastaan ja myöhemmin annetut tiedot raskaana olemisesta vahvistavat sen, että äiti on hylännyt lapsensa ja lapsi oireilee sitä. Hylkääminen on lapselle aivan yhtä pelottava kokemus kuin hengenvaarassa oleminen aikuiselle. Mutta kuka lähtee hoitoon? No lapsi tietysti! Ap tulee ramppaamaan psykologeilla kunnes lapselle saadaan joku diagnoosi ja sen avulla lapsi saadaan pidettyä hiljaisena ja nöyränä. Lapsen tarpeisiin ei tarvitse vastata koska kaikki "liialliset" vaatimukset, kuten huomio tai läheisyys, on vain oireilua ja paha asia.
Sääliksi käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia ja halauksia ap.lle. Täällä palstalla esiintyy todella monentasoista kommentoijaa, joilla toisilla on ylivilkas mielikuvitus (ei pitäydytä annetuissa faktoissa, vaan esitellään isoon ääneen omia pitkälle vietyjä kuvitelmia), toiset taas vaikuttavat itse mieleltään hyvin sairailta ja reagoivat vaikeaan tilanteeseen vielä sairaammin kommentein, eräät ovat niin keinottomia, että heittävät lokaa ihmisen päälle, joka kertoo avoimesti vaikeuksistaan. Enemmän nämä kommentit kertovat kirjoittajistaan kuin ap:n tilanteesta.
Tällaisen tilanteenhan on saaneet aikaiseksi ne sairaat yksilöt jotka määritteli normaalin kasvattamisen (tukkapöllyt, näpsyt yms yms) väkivallaksi josta voi saada rangaistuksen. Eli kun lapsia ei saa kasvattaa niin tuollaisia niistä sitten tulee. Aivan samoin kuin koirista tai hevosista tai mistä tahansa eläimistä joita ei kasvateta.
Muistakaa ihmiset sillä hetkellä kun kaikkein eniten vtuttaa; itse halusitte tällaisen ongelman itsellenne!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:56"]
Tällaisen tilanteenhan on saaneet aikaiseksi ne sairaat yksilöt jotka määritteli normaalin kasvattamisen (tukkapöllyt, näpsyt yms yms) väkivallaksi josta voi saada rangaistuksen. Eli kun lapsia ei saa kasvattaa niin tuollaisia niistä sitten tulee. Aivan samoin kuin koirista tai hevosista tai mistä tahansa eläimistä joita ei kasvateta.[/quote]
Vai olisiko vika kuitenkin kasvattajissa ja heidän taidoissaan niissä tapauksissa, kun lapsia ei "voi" kasvattaa ilman fyysistä kuritusta?
Remmillä vetele niin rauhottuu, ei auta muu tuollaiselle kakaralle. Katso ettei jää jälkiä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:04"]
Remmillä vetele niin rauhottuu, ei auta muu tuollaiselle kakaralle. Katso ettei jää jälkiä.
[/quote]
Tai sitten vois kääriä pressuun?
Eikös sillä Eerikallakin ollut kaikenlaisia psyykkisiä ongelmia, ainakin äitipuolensa mielestä?
Muistaako kukaan sitä toista lapsenkiduttajaa, äitipuoli ja isä, jotka olivat samaan aikaan oikeudessa erikan jutun kanssa?
Se äitipuolihan oli paljon kirjoitellut juurikasvuun ongelmista sen lapsen kanssa, ja miehen exän, lapsen äidin, kanssa.
Sekin lapsi varmaan oli vain hullu, jota äitipuolen piti kurittaa, ja haukkua netissä.
Alue: Aihe vapaa
Olemme lisäksi tietoisesti lykänneet yhteisen lapsen hankintaa, että isäpuolen ja tyttäreni suhde on saanut rauhassa kehittyä ja vahvistua.
Sun tyttären suhde sen isäpuoleen ei tule koskaan olemaan sellainen mitä se omaan isään olisi, vaikka kuinka pakottaisi.
Sun kannattaa lukea sellaisten aikuisten kokemuksia, jotka on olleet tuossa tilanteessa, ehkä sen jälkeen ymmärrät miksi sun lapsi oireilee. Tilastollisesti sun lasta odottaa ongelmainen aikuisuus, mahdollisesti huumeongelmia, mielenterveysongelmia jne. ja se on sun vastuulla sen äitinä. Minkä takia niitä lapsia pitää tehdä, jos ei niille haluta tasapainoista elämää, ja laitetaan omat halut lapsen hyvinvoinnin edelle?
terv, uusperheen lapsi, en ole missään tekemisissä äitini kanssa, enkä tule enää ikinä olemaan.