Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko kokenut elämäntapainflaation?
31.10.2020 |
Eräs ystäväni lopetti tupakoinnin rahan vuoksi. Käytännössä säästyneistä rahoista ei ollutkaan mitään hyötyä, koska "johonkin ne rahat vain katoavat".
Olen itse kokenut saman kun tulot nousivat nelinkertaiseksi. Tajusin että jotain on tehtävä, koska "johonkin ne rahat vain katoavat" ja yhä odottamaan tilipäivää suu kuolassa.
Kyseessä on elämäntapainflaatio, joka koskee kaikkia tuloluokkia tulojen noustessa.
"Lifestyle inflation refers to an increase in spending when an individual's income goes up. Lifestyle inflation tends to become greater every time an individual gets a raise and can make it difficult to get out of debt, save for retirement, or meet other big-picture financial goals. Lifestyle inflation is what causes people to get stuck in a cycle of living paycheck to paycheck where they have just enough money to pay the bills every month. "
Kulut nousevat pienistä puroista: ostelet vähän kalliimpaa saippuaa, ihorasvaa, ruokaa jne ihan vaan koska voit. Päivitä television suurempaan, koska voit. Ostat vähän kalliimpia vaatteita, koska ne kuuluvat parempi tuloisen imagoosi. Pikkuhiljaa huomaat ettei ole rahaa mihinkään suureen ja elät kädestä suuhun tai pahimmassa tapauksessa ylivelkaannut.
Isoihin rahoihin tottuu, budjetointi unohtuu ja mihinkään isompaan ei ole varaa, saatika säästämiseen tai sijoittamiseen. Raha polttelee taskussa, koska onhan se käytettävä kun sitä on.
Onko sinulle käynyt näin ja kuinka teit korjausliikkeen?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Tupakanpolton lopetettuani menin autokouluun ja ostin auton mutta kyllä sen jälkeen taas säästötilille kertyy reippaasti sisältöä noin 200-500 € /kk. Tuosta olen laskenut auton ylläpitämisen ja bensat jo mukaan käyttövaroihin.
Eli onnistuit välttämään elämäntapainflaation. Kippis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puskurirahaston kerääminen ja ylläpitäminen. Minä esim olen päättänyt, että joka kuukausi tileilläni täytyy olla enemmän rahaa kuin edellisessä kuussa. Pois siis siitä ajattelusta että tili saisi käydä nollilla. En osta turhaan ja elän vähällä, joskus annan itselleni löysää mutta niin että koko ajan kertyy säästöä.
Tavoitteeni on säästää tällätavoin aina tästä eteenpäin, niin että jos jotain menee rikki niin maksan sen helposti. Kun säästöjä on tarpeeksi niin voin vaikka jättäytyä joskus puoleksi vuodeksi töistä pois ja matkustaa tai vaeltaa tms mitä nyt keksin. Tämä edellyttää että säästöjä on paljon, koska rahaa pitää periaatteeni mukaan jäädä ylen määrin varastoon senkin jälkeen kun tekee tuollaisen irtioton.
Nyt siis elelen vähällä, mutta motivoi kun koko ajan kertyy rahaa. Olen siis nuorena ollut juuri sellainen että käytän tilin nollille ja pidin säästämistä jotenkin tyhmänä. Muutamat rahalliset vastoinkäymiset opettivat sitten.
Oon, mutta avuksi tuli 50:30:20 -budjetti! Googlatkaa. Ja siis itse löysin sen netistä, en ole sinne omia kokemuksiani kirjoittanut. Mutta siitä oli oikeasti todella paljon apua.
No tuo nyt on vaan tyhmyyttä. Plus- ja miinuslaskut opetetaan jo alakoulussa.
Hyi, en voi sietää tuollaista elintapaa tai ihmisiä. Maailma on pilalla jatkuvan paremmuuden tavoittelun takia, ihan vain sen takia jotta saataisi naapuri kateelliseksi koska sinulla on pari vuotta uudempi auto vaikka edellinen toimi todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoin automaattisiirron säästötilille palkkapäivänä kun lapset menivät kouluun. Laitoin summan päivähoitomaksujen suuruiseksi niin säästäminen ei tuntunut arjessa mitenkään. Pidän tilillä tarpeeksi puskuria, kun rahaa kertyy siirrän osan välillä rahastoon.
Tämä virus teki sen inflaation mulle.
Joudun elämään enemmän introvertin elämää vaikka olen ekstrovertti. Enkä nauti tästä yhtään.
En ollut ennenkään mikään superbilehile mutta kotona nyhjääminen tuhoaa mielenterveyden vähitellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt ihan mene ehkä otsikkoon, mutta lalkasin elämästä budjetin mukaan, kun tulot nousivat 4000 euroon. Kuukausimenot ovat asettuneet noin 3000-3500 euroon, joten se ei sinänsä ole ollut ongelma. Nyt palkka puolittuu enkä jaksaisi alkaa taas miettiä sitä, että käytettävissä onkin vain 2000 e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Tämä virus teki sen inflaation mulle.
Joudun elämään enemmän introvertin elämää vaikka olen ekstrovertti. Enkä nauti tästä yhtään.
En ollut ennenkään mikään superbilehile mutta kotona nyhjääminen tuhoaa mielenterveyden vähitellen.
Nyt en ymmärrä. Introvertin ja extrovertin elämä ei liity elämäntapainflaatioon millään tavalla. Vai tarkoitatko että säästät nyt rahaa? Sehän on positiivinen asia ja täysi vastakohta elämäntapainflaatiolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt ihan mene ehkä otsikkoon, mutta lalkasin elämästä budjetin mukaan, kun tulot nousivat 4000 euroon. Kuukausimenot ovat asettuneet noin 3000-3500 euroon, joten se ei sinänsä ole ollut ongelma. Nyt palkka puolittuu enkä jaksaisi alkaa taas miettiä sitä, että käytettävissä onkin vain 2000 e/kk.
Eli olet kokenut klassisen elämäntapainflaation. Nyt kannattaa viimeistään alkaa budjetoimaan ja tarkkailemaan menoja, ettei tule velkaantumista.
Kyseessä ei ole luonnonvoima, vaan omat päätökset. 5 vuotta sitten tienasin 2800e netto, siitä kulutukseen meni 1300e ja loput säästöön. Nyt tienaan noin 5000e netto, siitä kulutukseen menee noin 1500e ja loput säästöön. 200e nousu menoissa selittyy suurimmaksi osaksi muutolla kalliimpien elinkustannusten kaupunkiin ja inflaatiolla.
Tavoite on olla 45-50 vuotiaana taloudellisesti riippumaton. Missään nimessä en kituuta tälläkään hetkellä, vaan elintaso on hyvä.
Mindset jossa aina pitää saada "parempaa ja kalliimpaa" on tuhoisa - silloin ei ole koskaan mihinkään tyytyväinen, koska aina on olemassa jotain hienompaa johon ei sillä hetkellä ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän käänteinen ongelma ollut jo pitemmän aikaa. Miten suhteuttaa menot väheneviin tuloihin? Lapset yksi kerrallaan aikuistuvat ja yksi kerrallaan loppuu lapsilisät ja elarit. Silti heitä pitää tukea taloudellisesti. Oma palkka ei enää tästä nouse juurikaan. Nyt niitä säästöjä pikkuhiljaa otetaan käyttöön.
Kun hoitovapaiden ja pätkätöiden jälkeen palaa kunnolla työelämään niin kyllähän sitä kaikenlaisia rahanreikiä on, kun on lykännyt ostoksia rahan vähyyden takia. Kun ei ole pariin vuoteen juuri ostanut vaatteita niin vaatekaapin sisältö kaipaa päivitystä, auto on siinä ajassa ehtinyt käydä vanhaksi ja nyt sitä tarvitsee päivittäisiin työmatkoihin. Asuntokin alkaa käydä ahtaaksi lasten kasvaessa ja isompaa katsellaan. Ja paljon muita, pieniä juttuja jotka on jäänyt hankkimatta tai on hankittu se halvin, joka sitten hajoaa. Ja joo, on tullut myös käytyä kampaajalla ja ostettua vähän kalliimpaa rasvaa kun kerrankin voi.
Mutta ei tämä mitenkään yllätyksenä ole tullut ja esim. ruokakauppalasku ei juurikaan ole kasvanut ja säästöön jää joka kuukausi. Ei olla sännätty heti ottamaan auto- ja asuntolainaa vaan katseltu tilannetta ihan rauhassa ja kerätty säästöjä, että on pahan päivän varalle puskuria olemassa. Sinänsä tiedostan kyllä ilmiön, nyt jos saataisiin esim 200e lisäys kuukausituloihin niin ei se kyllä juuri missään näkyisi, kun ei sille mikään akuutti tarve ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän käänteinen ongelma ollut jo pitemmän aikaa. Miten suhteuttaa menot väheneviin tuloihin? Lapset yksi kerrallaan aikuistuvat ja yksi kerrallaan loppuu lapsilisät ja elarit. Silti heitä pitää tukea taloudellisesti. Oma palkka ei enää tästä nouse juurikaan. Nyt niitä säästöjä pikkuhiljaa otetaan käyttöön.
Mietippä missä tilanteessa olisit nyt, jos niitä säästöjä ei olisi?
Olen ollut työelämässä nyt kolme vuotta, enkä ole vielä kokenut tuota inflaatiota. Minulla on heti palkkapäivänä automaattinen tilisiirto eli 10% palkasta säästötilille. Pitkin kuuta laitan myös viiskymppisiä eri säästöpotteihin (koulutus, auto, loma, asumispotti) ja tasailen summia pyöreiksi summiksi. Minusta on paljon kivempi säästää kuin shoppailla jotain joutavaa roinaa tai uusia rättejä.
Työelämän jälkeen minusta on myös tullut paljon minimalistisempi. Haluan vain että kotihommat toimivat, että on vaikka hyvät keittiö- ja siivoustarvikkeet sekä luottokosmetiikka eikä yhtään ylimääräistä purkkia, putelia, tai hilavitkutinta. Mahdollisimman vähän huonekaluja ja roinaa jota pitäisi nostella siivotessa. Ylimääräiset paperit ja vaatteet heti keräykseen. Ainut mihin törsään on kai vähän parempi ruoka, eli nykyisin raaskin ostaa jopa juustoa tai kalaa jos tekee mieli. Silti kulutuskäyttäytymiseni on ihan minimissä. Ostan kerran ja jos ostan, niin laatua, ettei tarvitse koko ajan olla ostamassa uutta. Tulisin hulluksi jos vaikka kengät tai takki menisivät aina rikki vuodessa ja saisi koko ajan rampata kaupassa.
Osittain olen kokenut. Pystyin kituuttelemalla elämään pelkän opinto- ja asumistuen avulla opiskeluajat (ilman lainaa). Kun valmistuin niin työttömänä tuet kaksinkertaistuivat. Vaikka ero on jossain satasissa niin tuntui, että rahaa oli kuin roskaa. Enää ei tarvinnut laskea senttejä, joten helposti lähti kaupasta mukaan vähän kalliimpaa. Kuun lopussa säästöä oli hyvin vähän. Nyt taas työssäkäyvänä ehdin tottua tuohon opiskelujen jälkeiseen elämäntyyliin niin tuntuu, ettei rahaa mene mihinkään ja sitä jää tolkuttomasti säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän käänteinen ongelma ollut jo pitemmän aikaa. Miten suhteuttaa menot väheneviin tuloihin? Lapset yksi kerrallaan aikuistuvat ja yksi kerrallaan loppuu lapsilisät ja elarit. Silti heitä pitää tukea taloudellisesti. Oma palkka ei enää tästä nouse juurikaan. Nyt niitä säästöjä pikkuhiljaa otetaan käyttöön.
Mietippä missä tilanteessa olisit nyt, jos niitä säästöjä ei olisi?
No niinpä. Onneksi en lähtenyt siihen, että alkaisin törsätä tulojen noustessa kun työelämään pääsin.
En kyllä yhtään tiedä mistä puhut. Sain vanhempainvapaa vuonnakin 10t säästöön ja palkka ei tosiaan ole mikään ihmeellinen. En ostele turhia, lapsiin ja omiin lääkkeisiin sitä rahaa eniten menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt ihan mene ehkä otsikkoon, mutta lalkasin elämästä budjetin mukaan, kun tulot nousivat 4000 euroon. Kuukausimenot ovat asettuneet noin 3000-3500 euroon, joten se ei sinänsä ole ollut ongelma. Nyt palkka puolittuu enkä jaksaisi alkaa taas miettiä sitä, että käytettävissä onkin vain 2000 e/kk.
Eli olet kokenut klassisen elämäntapainflaation. Nyt kannattaa viimeistään alkaa budjetoimaan ja tarkkailemaan menoja, ettei tule velkaantumista.
Mielestäni tulkitset väärin tuon edellisen. Hän on tullut toimeen ja jotain on käsittääkseni jäänyt säästöönkin noista tuloista. Hänellä on ollut aiemmin budjetti, joten (alentuva) kommenttisi "nyt pitäisi viimeistään oppia budjetoimaan" on hölmö. Hänellä putoavat tulot puoleen. Se on iso pudotus, eikä mikään omasta syystä johtuva elämäntapainflaatio. Aika harva saavuttaa tilanteen, jossa tuo ei merkitsisi mitään.
Jos tulot nousevat, niin on ihan ok, että kulutkin nousevat. Muutenhan kaikki eläisivät köyhäillen, eivät kuluttaisi mitään, vaan "odottaisivat" päivää, jolloin työt menevät alta. Ei yhteiskunta pyöri niin, että rikkaat säästävät kaiken työttömyyden/lomautuksen varalle.
Pitää myös muistaa, että esim. 4000 eur/kk tienaavat henkilöt eivät ole kaikki saaneet tuota summaa jo vuosikausia. Jotkut ovat saaneet sen vasta hiljattain, toiset eläneet niillä tuloilla 30 vuotta. Joten he ovat ihan eri tilanteissa sen suhteen kauanko pärjäävät puolittuneilla tuloilla.
Alue: Aihe vapaa
Tupakanpolton lopetettuani menin autokouluun ja ostin auton mutta kyllä sen jälkeen taas säästötilille kertyy reippaasti sisältöä noin 200-500 € /kk. Tuosta olen laskenut auton ylläpitämisen ja bensat jo mukaan käyttövaroihin.