Lapseton, oletko koskaan kateellinen lapaiperheille?
Kommentit (58)
En ole varsinaisesti kateellinen, mutta joskus söpöjen lasten touhuja katsellessa ajattelen, että perhe-elämä vaikuttaa ihan antoisalta ja suorastaan idylliseltä. Toisaalta joskus ajattelen, että en millään jaksaisi tuollaista elämää. Lapsettomuus ei ole mulle mikään mustavalkoinen asia, vaan olen harkinnut asiaa vakavasti monelta kannalta. Kyllä jälkikasvussa moni asia houkuttaakin, vaikka vaaka onkin mulla kallistunut lapsettomuuden suuntaan.
Mitähän kadehdittavaa lapsiperheruljanssissa voisi olla? Ei tule mitään mieleen, koska olen aina ajatellut siitä realistisesti, mitä ei voi sanoa monesta lapsia hankkineesta. Turuilta ja toreilta saa jatkuvasti kuulla ja lukea valitusta miten lapsi on sellainen ja tällainen ongelmalapsi, kuinka ollaan rättiväsyneitä ja stressaantuneita sun muuta lässytystä. Siinä kohtaa en voi kuin ajatella, että mitä hittoa jotkut oikein odottaa perhe-elämältä lapsineen, jotain auvoa vai?!
Olin kateellinen kaikille ketkä olivat raskaana ja kellä oli vauva.
Mä tykkään puuhailla isompien lapsien kanssa esim. lukea kirjoja, ulkoilla/urheilla, käydä Heurekassa tai huvipuistossa. Sitä muuta lapsiperheen elämään kuuluvaa en kaipaa, varsinkaan sitä vauvaperheen arkea.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 10:39"]
Myös minä voin illalla juoda lasin viiniä ja syödä juustoja mieheni vieressä hiljaisessa kodissa vaikka minulla on lapsi. :D
[/quote]
Lapsi, jonka hoivaamisesta, elättämisestä ja kasvattamisesta olet vastuussa, ja joka tulee aiheuttamaan sinulle huolta koko elämäsi ajan. Tämähän oli pointtina siinä viestissä, johon viittasit. Totta kai vanhemmatkin nyt voivat juustoa syödä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 00:53"]En kyllä ole. Tai toki voin kadehtia jostain, mutta en suoraan mistään lapsiin liittyvästä. Tavallaan ajattelen kaiholla joitakin, jotka ovat onnellisia ja saavuttaneet sen, mitä toivoivat, vaikken itse ehkä toivo tai tulisi onnelliseksi samoista asioista.
[/quote]
Tää oli hienosti sanottu!
Hauskaa, kun joku sanoi, että jossain lomalla saattaa olla kateellinen, ku näkee onnellisen lapsiperheen. Mulla taas lomalla korostuu lapsiperheen nähdessäni, että miten ihanaa on, kun ei ole lapsia =D
Jos jostain olen ylipäänsä kateellinen niin siitä, että nämä ihmiset ovat nyt tehneet sen päätöksen että hankkivatko lapsia vai eivät. Itse en osaa päättää, mitä elämältäni haluan, näiden ihmisten ei sitä enää tarvitse samalla tavalla miettiä :) Muuten olen kyllä tyytyväinen vapaaseen ja itsekkääseen elämääni tällä hetkellä.
Tuskin kukaan, jos ei ole sellainen lapseton joka haluaisi lapsia. Jos on valinnut lapsettomuuden, niin miksi olisi kateellinen?
En ole, sillä minulla ja miehelläni jää paljon ylimääräistä rahaa jonka voimme surutta törsätä itseemme, voimme lähteä shoppailemaan ja matkoille kahdestaan milloin vaan eikä tarvitse huolehtia lastenhoitajista. Kotia voi sisustaa miten haluaa koska ei tarvitse miettiä että sen pitää olla lapsiturvallinen. Lastenhuoneiden sijasta meillä on mm. työhuone, leffahuone ja iso vaatehuone.
Olemme pärjänneet hyvin molempien työpaikoilla koska meitä katsotaan sellaisina henkilöinä jotka luotettavia emmekä ole turhaan poissa työpaikalta "sairaiden lasten" takia, eli meillä ollut parhaat mahdollisuudet edetä ja nousta uralla.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:32"]
Mistä asioista? Miksi tai miksi et?
[/quote]
En ole,eipä tule äkkiseltään mieleen mitään kadehdittavaa lapsiperhe-elämässä,olen oikein tyytyväinen nykyiseen elämääni.
Minulla ei ole taipumusta olla kateellinen. Ystäväni synnytti vauvan ja sain pidellä häntä monta tuntia sylissäni. Liikuttava vastasyntynyt<3 Vauvakuumeni kasvoi entisestään. Toivon vauvalle ja ystävälleni kaikkea hyvää. Itselleni toivon miestä, jonka kanssa voisimme saada yhteisiä lapsiakin.
26 v
En ole. Toisinaan on mukavaa vierailla esimerkiksi sisarusten luona ja seurata ja leikittää heidän katraitaan, mutta kyllä joka kerta ulos päästyäni huokaisen helpotuksesta, samoin jos vaikka kaupassa tai muualla tulee hankalaksi heittäytynyt lapsi vastaan. Olen onnellinen ja tyytyväinen nykyiseen, rauhalliseen ja hiljaiseen elämääni.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 10:39"]
Oho, ihmeen asiallisia vastauksia :D Mutta silti taas, niin kuin aina, joudun korjaamaan tämän ikivanhan vastakkainasettelun, ei yhtään lapsia tai äänekäs lapsilauma. On olemassa myös meitä, joilla on yksi lapsi, joka ei kilju eikä huuda eikä metelöi. Hän on ihan tavallinen (ihana) ihminen, kenen kanssa voi keskustella ja tehdä kaikkea kivaa. Myös minä voin illalla juoda lasin viiniä ja syödä juustoja mieheni vieressä hiljaisessa kodissa vaikka minulla on lapsi. :D
[/quote]
Joo mullakin on kolme lasta ja kyllä meilläkin voi juustoja syödä ja juoda sen lasin punaviiniä ihan hiljaisuudessa. Miten helkkarissa ne lapset sen juuston syönnin estää?
En ole yhtään kateellinen, olen suurperheen vanhin lapsi, ja niin onnellinen ettei enää aikuisena tarvitse hoitaa lapsia, ja saan nauttia hiljaisuudesta ja omasta tilasta. En usko ikinä haluavani lapsia, koska tiedän millaista lapsiperheen elämä on, ja olen ihan pienestä asti hoitanut pienempiä sisaruksia oman lapsuuden kustannuksella.
Toivon kyllä, että ne, joilla on lapsia nauttivat siitä ja ovat myös onnellisia.
Oon ainakin toistaiseksi lapseton vielä. Pohdin kovasti lapsenhankintaa mieheni kanssa. En tosiaankaan ole kateellinen lapsiperheille, pikemminkin kauhuissani. Juuri äsken luin täällä "lapsiperheen arki" -ketjun aloituksen ja olin aivan kauhuissani. Tuohonko lähtisin vapaaehtoisesti, apua!!!
Varmaankin ne onnenhetket ja hienot jutut perheissä / lasten kanssa ovat niin henkilökohtaisia hetkiä arjessa, ettei niitä nää eikä niistä edes kerrota. Valitukset kerrotaan ja niistä saa kuvan ahdistavasta elämästä. Pelottavaa.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:32"]
Mistä asioista? Miksi tai miksi et?
[/quote]
En helvetissä :D
Eikös silloin hankittaisi lapsia, jos niitä haluaisi tai lapsiperheen elämää kadehtisi?
En ole. Voi tarttua elämässä ihan eri tavalla kohdalle sattuviin tilaisuuksiin, ja kokeilla eri tavalla asioita kun ei ole lasta.