Lue keskustelun säännöt.
Miten uudistaisit Suomen peruskoulua ja lukiota?
10.02.2014 |
Minä tekisin näin:
- Uskonnonopetuksen tilalle elämänkatsomusaine, jossa käsiteltäisiin uskontojaa, eri kulttuureja, maailman ongelmia, eriarvoisuutta jne keskustelevalla näkökulmalla. Yläkoulusta alkaen. Uskonnonopetuksesta säästyvät tunnit voitaisiin ala-asteella käyttää äidinkieleen, matematiikkaan yms perusaineisiin.
- Pakkoruotsin tilalle kaikille pakollinen valinnainen kieli, jota opiskeltaisiin saman verran kuin ruotsia nyt, 6. luokalta alkaen
- Pakolliset musiikin ja kuviksen kurssit pois lukiosta. Taidehistoria kuuluu historiaan, se riittäköön. Kannatan kyllä taiteita, mutta lukioikäisiä on resurssien haaskuuta pakottaa piirtämään ja laulamaan kolmen kurssin verran. Todennäköisesti moni ottaisi valinnaiseksi silti.
Kommentit (149)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:55"]
Mielestäni suomen kannattaa ennemmin identitoitua pohjoismaaksi entä balkaninmaaksi - tai mikä pahinta - EU-maaksi.
[/quote]
Olisikin mielenkiintoista tietää, miten Suomi identifioituisi "balkaninmaaksi". EU:ssahan työkieli on englanti, ranska ja saksa, joista ainakin kahta pitäisi osata sujuvasti, jos haluaisi sinne töihin. Suomalaisethan eivät osaa kuin englantia, koska aikaa pitää tuhlata toiseen pikkukieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:41"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:32"]
En ole ikinä kokenut ruotsin aiheuttaneen mitään negatiivista, ehkä joskus sanoja mennyt sekaisin.
[/quote]
Ei ne mullakaan menneet sekaisin vielä parikymppisenä, nyt kaksi kertaa vanhempana menevät täysin. Yksinkertaisenkin saksankielisen lauseen osaaminen on vaikeaa, koska puolet sanoista tulevat ruotsiksi. Tai siis todennäköisesti ruotsiksi, koska en muista, kumpaan kieleen ne kuuluvat.
Suomessahan en siis ole koskaan ruotsia puhunut, koska ei sitä kuule missään, ja Ruotsissa kieli vaihtuu heti englanniksi. En siis ymmärrä, miksi valtio pakotti minut opiskelemaan kieltä, josta ei ole mitään hyötyä. Helppona kielenä sitä olisi voinut lukea vasta vaikka yliopistossa ja hyödyntää herkkyysiän vaikeampiin kieliin.
[/quote]
Anteeks, en todellakaan halua jankata vaan mielenkiinnosta kyselen! :) toivottavasti sulla ei siis mene hermot täysin tähän mielipiteiden vaihtoon!
Ootko siis käyttänyt saksaa tässä kahdenkymmenen vuoden aikana tai olisiko sulla konkreettisia tilanteita nimetä, joissa esimerkiksi työnhakuun olisi sujuva saksa auttanut paremmin kuin heikko ruotsi ja olematon saksa? Kun itsellä on ollut kielipäätä aina, niin on vaikea ymmärtää niitä, jotka määrätietoisen ja ahkeran opiskelunkaan jälkeen eivät opi.
Jos ruotsi on niin paljon helpompi kuin saksa, niin mihin perustat ajattelun, että vaikeampi kieli kannattaa oppia ensin? Siis olisitko seiskalla saksan aloittaessasi tehnyt niin kovan työn, että muutaman vuoden jälkeen ruotsi olisi ollut helppoa leikittelyä?
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:42"]
Kielikeskustelusta tuli mieleen: te, jotka otitte kasilla tai lukiossa vieraan kielen, oletteko huomanneet tällaista jakaumaa, minkä minä huomasin joskus.
Lähes kaikki kolmannen kielen opiskelijat olivat aloittaneet jo ala-asteella ruotsin.
Siis johtopäätös: ne, jotka aloittavat ruotsin opiskelun aikaisemmin, suuntautuvat helpommin lukemaan myös muita kieliä.
Ajatuksia?
[/quote]
Suurella osalla oppilaita ei ole mahdollista valita mitään kieltä alakoulussa. Moni puolestaan valitsee jonkin toisen A2-kielen alakoulussa (tietenkään ei enää, koska ruotsi alkaa jo kuudennelta), ja ruotsihan tuli sitten pakollisena kuitenkin. Lisäksi vaatii jonkinlaista kielipäätä valita kasilla kolmas kieli, jos juuri on joutunut aloittamaan ruotsin.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:52"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:41"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:32"]
En ole ikinä kokenut ruotsin aiheuttaneen mitään negatiivista, ehkä joskus sanoja mennyt sekaisin.
[/quote]
Ei ne mullakaan menneet sekaisin vielä parikymppisenä, nyt kaksi kertaa vanhempana menevät täysin. Yksinkertaisenkin saksankielisen lauseen osaaminen on vaikeaa, koska puolet sanoista tulevat ruotsiksi. Tai siis todennäköisesti ruotsiksi, koska en muista, kumpaan kieleen ne kuuluvat.
Suomessahan en siis ole koskaan ruotsia puhunut, koska ei sitä kuule missään, ja Ruotsissa kieli vaihtuu heti englanniksi. En siis ymmärrä, miksi valtio pakotti minut opiskelemaan kieltä, josta ei ole mitään hyötyä. Helppona kielenä sitä olisi voinut lukea vasta vaikka yliopistossa ja hyödyntää herkkyysiän vaikeampiin kieliin.
[/quote]
Anteeks, en todellakaan halua jankata vaan mielenkiinnosta kyselen! :) toivottavasti sulla ei siis mene hermot täysin tähän mielipiteiden vaihtoon!
Ootko siis käyttänyt saksaa tässä kahdenkymmenen vuoden aikana tai olisiko sulla konkreettisia tilanteita nimetä, joissa esimerkiksi työnhakuun olisi sujuva saksa auttanut paremmin kuin heikko ruotsi ja olematon saksa? Kun itsellä on ollut kielipäätä aina, niin on vaikea ymmärtää niitä, jotka määrätietoisen ja ahkeran opiskelunkaan jälkeen eivät opi.
Jos ruotsi on niin paljon helpompi kuin saksa, niin mihin perustat ajattelun, että vaikeampi kieli kannattaa oppia ensin? Siis olisitko seiskalla saksan aloittaessasi tehnyt niin kovan työn, että muutaman vuoden jälkeen ruotsi olisi ollut helppoa leikittelyä?
[/quote]
Niin ja jos käytät Ruotsissa englantia, niin kuulut varmaan niihin jotka käyttävät sitten Saksassa englantia ja Ranskassa englannin ja ranskan sekoitusta? :o ja omalle kohdalleni on tullut ruotsinkielisiä vastaan mutta minulle ovat puhuneet suomea.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:52"
Ootko siis käyttänyt saksaa tässä kahdenkymmenen vuoden aikana tai olisiko sulla konkreettisia tilanteita nimetä, joissa esimerkiksi työnhakuun olisi sujuva saksa auttanut paremmin kuin heikko ruotsi ja olematon saksa? Kun itsellä on ollut kielipäätä aina, niin on vaikea ymmärtää niitä, jotka määrätietoisen ja ahkeran opiskelunkaan jälkeen eivät opi.
Jos ruotsi on niin paljon helpompi kuin saksa, niin mihin perustat ajattelun, että vaikeampi kieli kannattaa oppia ensin? Siis olisitko seiskalla saksan aloittaessasi tehnyt niin kovan työn, että muutaman vuoden jälkeen ruotsi olisi ollut helppoa leikittelyä?
[/quote]
Saksassa käydessä saksasta olisi ollut hyötyä, samoin parissa muussa maassa käydessä. Ja ylipäätään tekisi mieli käyttää sitä enemmän, vaikka saksalaisten vaihtareiden kanssa, mutta ei onnistu enää. Ranskaa tarvittaisiin ministeriöissä, venäjää ties missä.
Ja tietenkin vaikea kieli kannattaa aloittaa nuorena, ranskan ja venäjän lausuminenkin vaatii jo opettelua. Ruotsissa ei ole mitään vaikeaa.
Mutta edelleenkään pakkoruotsille ei ole perustelua, ja jo sen pitäisi olla tarpeeksi sen valinnaiseksi tekemiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:57"]
Niin ja jos käytät Ruotsissa englantia, niin kuulut varmaan niihin jotka käyttävät sitten Saksassa englantia ja Ranskassa englannin ja ranskan sekoitusta? :o ja omalle kohdalleni on tullut ruotsinkielisiä vastaan mutta minulle ovat puhuneet suomea.
[/quote]
Kenelle tämä oli? Ruotsissa vastaus tulee heti englanniksi, koska he puhuvat sitä sujuvasti. Saksassa läheskään kaikki eivät puhu englantia, joten siellä oli sitä hyvä osata, Ranskassa vielä vähemmän, joten siellä keskustelut jäivät hyvin lyhyiksi. Venäjällä piti pärjätä niillä muutamalla venäjän kielen sanalla, jotka silloin osasin.
Lisäksi moni yliopistokaverini olivat vaihdossa Saksassa, mutta jokainen heistä oli aloittanut saksan jo ala-asteella A-kielenä. Minun kielitaidollani sinne tuskin olisi kannattanut lähteä. Pakkoruotsi aiheuttaa siis myös eriarvoisuutta suomalaisten välille.
Minä ottaisin ns RKP-mallin käyttöön eli kaikille kieliryhmille omat etniset koulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:21"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:13"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:55"]
Niin, lisäksi minusta on naurettavaa tehdä pesäeroa "meihin" ja "heihin". Suomenruotsalaiset opiskelevat suomea, suomalaiset ruotsia. Pidetään kansa yhtenäisenä! Minusta suomenruotsalaiset ovat maallemme rikkaus.
Lisäksi ruotsin kielen taito lisää mahdollisuuksiamme ja yhtenäisyyttämme muiden pohjoismaiden kanssa. Mielestäni suomen kannattaa ennemmin identitoitua pohjoismaaksi entä balkaninmaaksi - tai mikä pahinta - EU-maaksi.
[/quote]
Ketkähän tässä ovat tehneet sitä pesäeroa? Ei suomen kielessä ole sanoja "finnelle" ja "finländerille". Ruotsinkielisten piti sellaiset keksiä, jotta pystyvät erottumaan suomenkielisistä suomalaisista.
Ja sinusta siis ruotsin kieli jotenkin lisää yhtenäisyyttä pohjoismaiden kanssa? Suomen kieliko ei kelpaa heille? Eikö se ole pohjoismainen kieli, vaikka saameakin puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa? Eivätköhän ne ole suomenruotsalaiset (ja kaltaisesi wannabe sellaiset), jotka tekevät juuri sitä pesäeroa. Ei muissakaan pohjoismaissa opiskella pakkosuomea, eihän sitä tehdä edes Ahvenanmaallakaan.
[/quote]
Suomen kieltä kun et ymmärrä norjalaisena. Etkä tanskalaisena. Ruotsia taasen ymmärrät.
Kyllä suomelle on elintärkeää päästä pohjoismaaksi.
[/quote]
Noin minäkin luulin, kunnes kouluun tuli ruotsalaisia ja norjalaisia vaihtareita. Ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärsivät toisiaan yhtä paljon kuin suomalaiset ja virolaiset toisiaan.
Ja näin länsirannikolla koko ikänsä asuneena täytyy sanoa, etten ole tarvinnut kertaakaan ruotsia. Englannin, saksan ja venäjän kielen taidoista olisi sen sijaan ollut hyötyä useampaankin otteeseen.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:10"]
Noin minäkin luulin, kunnes kouluun tuli ruotsalaisia ja norjalaisia vaihtareita. Ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärsivät toisiaan yhtä paljon kuin suomalaiset ja virolaiset toisiaan.
Ja näin länsirannikolla koko ikänsä asuneena täytyy sanoa, etten ole tarvinnut kertaakaan ruotsia. Englannin, saksan ja venäjän kielen taidoista olisi sen sijaan ollut hyötyä useampaankin otteeseen.
[/quote]
Eiväthän kaikki ruotsinkielisetkään toisiaan ymmärrä, koska murteet ovat niin erilaisia. Isäni osasi hyvin ruotsia ja opettikin sitä, pärjäsi skandinaaviskaa puhuvien tanskalaisten kanssa, mutta ei ruotsia puhuvien vöyriläisten. Mutta se olikin 1960-lukua. Nykyiset tanskalaiset ja suomalaiset osaavat sujuvasti englantia, toisin kuin isäni ja hänen tuttavansa silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:06"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:57"]
Niin ja jos käytät Ruotsissa englantia, niin kuulut varmaan niihin jotka käyttävät sitten Saksassa englantia ja Ranskassa englannin ja ranskan sekoitusta? :o ja omalle kohdalleni on tullut ruotsinkielisiä vastaan mutta minulle ovat puhuneet suomea.
[/quote]
Kenelle tämä oli? Ruotsissa vastaus tulee heti englanniksi, koska he puhuvat sitä sujuvasti. Saksassa läheskään kaikki eivät puhu englantia, joten siellä oli sitä hyvä osata, Ranskassa vielä vähemmän, joten siellä keskustelut jäivät hyvin lyhyiksi. Venäjällä piti pärjätä niillä muutamalla venäjän kielen sanalla, jotka silloin osasin.
Lisäksi moni yliopistokaverini olivat vaihdossa Saksassa, mutta jokainen heistä oli aloittanut saksan jo ala-asteella A-kielenä. Minun kielitaidollani sinne tuskin olisi kannattanut lähteä. Pakkoruotsi aiheuttaa siis myös eriarvoisuutta suomalaisten välille.
[/quote]
Hei kiitti ku jaksoit vastata noihin! :) yritin kovasti olla provosoitumatta liikaa, ja mua harmittaa kyllä sun puolesta tosi paljon, että ruotsi esti sua oppimasta muita kieliä. Saan vissiin olla kiitollinen, ettei mulla ruotsi pilannut kielipäätäni, tai ehkä saan kiittää geenejä siitä, että noin monen kielen oppiminen oli edes mahdollista? Ei kai kaikilla sitten ole rahkeita kuin oppia kaksi ensimmäistä kieltä mitkä ehtivät aloittaa.
Silti sen verran on pakko sanoa, että pakkoruotsin syyttäminen eriarvoistavaksi on hieman liioiteltua. Siis vain siksi, että sinä et oppinut saksaa, ranskaa etkä venäjää, pakkoruotsi aiheuttaa eriarvoisuutta?? Puhun useita kieliä edes vähän, enkä aio opettaa niiden opiskelua. Toivon, että esimerkiksi työnhaussa pärjään paremman kielitaitoni (jonka eteen olen tehnyt paljon töitä) ansiosta paremmin, kuin ne, jotka lukivat tasan pakkoenglannin ja pakkoruotsin ja niistäkin vain sen verran kuin on pakko. Onko se eriarvoisuutta, ettei kaikilla ole edellytyksiä oppia tasavertaisesti kieliä?
83 siis lopettaa opiskelua... ja loppu tuli ilmaistua epäselvästi, mutta kaikki eivät opi kieliä yhtä helposti ja kaikki eivät viitsi yrittää. En silti ole ennen tätä palstaa törmännyt kehenkään, joka syyttäisi pakkoruotsia omasta heikosta kielellisestä menestyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:21"]
Hei kiitti ku jaksoit vastata noihin! :) yritin kovasti olla provosoitumatta liikaa, ja mua harmittaa kyllä sun puolesta tosi paljon, että ruotsi esti sua oppimasta muita kieliä. Saan vissiin olla kiitollinen, ettei mulla ruotsi pilannut kielipäätäni, tai ehkä saan kiittää geenejä siitä, että noin monen kielen oppiminen oli edes mahdollista? Ei kai kaikilla sitten ole rahkeita kuin oppia kaksi ensimmäistä kieltä mitkä ehtivät aloittaa.
Silti sen verran on pakko sanoa, että pakkoruotsin syyttäminen eriarvoistavaksi on hieman liioiteltua. Siis vain siksi, että sinä et oppinut saksaa, ranskaa etkä venäjää, pakkoruotsi aiheuttaa eriarvoisuutta?? Puhun useita kieliä edes vähän, enkä aio opettaa niiden opiskelua. Toivon, että esimerkiksi työnhaussa pärjään paremman kielitaitoni (jonka eteen olen tehnyt paljon töitä) ansiosta paremmin, kuin ne, jotka lukivat tasan pakkoenglannin ja pakkoruotsin ja niistäkin vain sen verran kuin on pakko. Onko se eriarvoisuutta, ettei kaikilla ole edellytyksiä oppia tasavertaisesti kieliä?
[/quote]
Jos minä olen lukenut neljää kieltä lukiossa (täydet oppimäärät, yhtään enempää en kieliä voinut ottaa), niin miten minun kielipääni on pilalla? Kirjoitin jopa niistä kaksi E:tä ja L:n.
Mutta kaikilla todellakaan ei ole mahdollisuuksia oppia kunnolla kuin kaksi kieltä, joista toisen on nykyään käytännössä oltava englanti. Ruotsia ei monikaan tarvitse, mutta sitä heidän on pakko lukea. Monelle olisi hyötyä osata jotain muuta kieltä. Eriarvoistavaa on se, että jotkut voivat ottaa A2-kielen ja sitä myötä oppia hyvin jonkin toisen kielen englannin lisäksi; muille, kuten minulle, tämä ei ollut mahdollista.
Mutta pakkoruotsihan on poliittinen oppiaine. Uuden opetussuunnitelman myötä ruotsin osaaminen heikkenee ja A2-kielen suosio vähenee entisestään, mikä lienee RKP:n tarkoituskin. Yhtään kunnon perusteluahan pakkoruotsille ei koskaan ole ollutkaan.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:27"]
83 siis lopettaa opiskelua... ja loppu tuli ilmaistua epäselvästi, mutta kaikki eivät opi kieliä yhtä helposti ja kaikki eivät viitsi yrittää. En silti ole ennen tätä palstaa törmännyt kehenkään, joka syyttäisi pakkoruotsia omasta heikosta kielellisestä menestyksestä.
[/quote]
Ai? Jos olisin voinut ottaa esimerkiksi seiskalla ranskan, kasilla saksan ja lukiossa venäjän, niin eikö minun kielitaitoni olisi silloin huomattavasti parempi kuin nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi ei tule ikinä olemaan osa pohjoismaita. Mongolit eivät opi ruotsin kieltä.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:34"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:21"]
[/quote]
Jos minä olen lukenut neljää kieltä lukiossa (täydet oppimäärät, yhtään enempää en kieliä voinut ottaa), niin miten minun kielipääni on pilalla? Kirjoitin jopa niistä kaksi E:tä ja L:n.
[/quote]
Ups my bad! Luulin että kävin yhden henkilön kanssa keskustelua, siis sen joka kuvaili kieliopintojaan näin:
Ruotsi alkoi seiskalla. Silloin ei voinut aloittaa muuta kieltä. Valinnaisen saksan pystyi ottamaan vasta kasilla, mutta se on vaikea kieli, enkä enää pystynyt omaksumaan sitä kunnolla. Lukiossa pystyin ottamaan ranskan, joka on vielä vaikeampi, enkä oppinut sitä enää kunnolla. Yliopistossa yritin lukea venäjää, mikä on kaikista vaikein, ja se ei onnistunut enää ollenkaan.
Anteeksi siis tuo kielipää pilalla -kommentti. Ilmiselvästi ruotsi ei pilannut sinun kielten opiskeluasi, vaan selvisit oikein hyvin harmillisesta pakkoruotsista ja sen aiheuttamista vaikeuksista omaksua muita kieliä:)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:36"]
Ai? Jos olisin voinut ottaa esimerkiksi seiskalla ranskan, kasilla saksan ja lukiossa venäjän, niin eikö minun kielitaitoni olisi silloin huomattavasti parempi kuin nyt?
[/quote]
Eikö se olisi pitänyt mennä järjestyksessä venäjä, ranska ja saksa? :) ja tietenkin se kielitaito on paras, mitä pisimpään opettelee.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:50"]
Anteeksi siis tuo kielipää pilalla -kommentti. Ilmiselvästi ruotsi ei pilannut sinun kielten opiskeluasi, vaan selvisit oikein hyvin harmillisesta pakkoruotsista ja sen aiheuttamista vaikeuksista omaksua muita kieliä:)
[/quote]
Se olin minä. Mutta jos minä osasin kieliä 19-vuotiaana, niin se ei tarkoita sitä, että minä osaisin niitä enää kovin hyvin lähempänä nelikymppistä. Ja koska en koskaan päässyt kovin hyvälle tasolle muissa kielissä, niin ne ovat unohtuneetkin ajan kuluessa. Saksa ja ranska ovat vaikeita kieliä, ei niiden omaksumiseen kolme tai viisi vuotta riitä, varsinkin jos opiskelee muita kieliä samalla, joista turhin on ruotsi.
mikset ottanut ollenkaan kantaa viestin 85 loppuosaan?
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:54"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:36"]
Ai? Jos olisin voinut ottaa esimerkiksi seiskalla ranskan, kasilla saksan ja lukiossa venäjän, niin eikö minun kielitaitoni olisi silloin huomattavasti parempi kuin nyt?
[/quote]
Eikö se olisi pitänyt mennä järjestyksessä venäjä, ranska ja saksa? :) ja tietenkin se kielitaito on paras, mitä pisimpään opettelee.
[/quote]
En usko, että yläkoulussani olisi voinut lukea venäjää, lukioon se ehkä olisi voinut tullakin. Mutta koska ruotsia pitää opettaa kaikille, niin se vähentää muiden kielten lukijoita, joten opettajiakaan niille ei voi palkata. Siinä yksi tapa, jolla pakkoruotsi aiheuttaa eriarvoisuutta, erityisesti kaupunkilaisten ja maalaisten välille.
Kielikeskustelusta tuli mieleen: te, jotka otitte kasilla tai lukiossa vieraan kielen, oletteko huomanneet tällaista jakaumaa, minkä minä huomasin joskus.
Lähes kaikki kolmannen kielen opiskelijat olivat aloittaneet jo ala-asteella ruotsin.
Siis johtopäätös: ne, jotka aloittavat ruotsin opiskelun aikaisemmin, suuntautuvat helpommin lukemaan myös muita kieliä.
Ajatuksia?