Lue keskustelun säännöt.
Miten uudistaisit Suomen peruskoulua ja lukiota?
10.02.2014 |
Minä tekisin näin:
- Uskonnonopetuksen tilalle elämänkatsomusaine, jossa käsiteltäisiin uskontojaa, eri kulttuureja, maailman ongelmia, eriarvoisuutta jne keskustelevalla näkökulmalla. Yläkoulusta alkaen. Uskonnonopetuksesta säästyvät tunnit voitaisiin ala-asteella käyttää äidinkieleen, matematiikkaan yms perusaineisiin.
- Pakkoruotsin tilalle kaikille pakollinen valinnainen kieli, jota opiskeltaisiin saman verran kuin ruotsia nyt, 6. luokalta alkaen
- Pakolliset musiikin ja kuviksen kurssit pois lukiosta. Taidehistoria kuuluu historiaan, se riittäköön. Kannatan kyllä taiteita, mutta lukioikäisiä on resurssien haaskuuta pakottaa piirtämään ja laulamaan kolmen kurssin verran. Todennäköisesti moni ottaisi valinnaiseksi silti.
Kommentit (149)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:49"]
Minusta ruotsin kieli ja sen osaaminen on osa kulttuuriamme ja se on tärkeä osa identiteettiämme.
[/quote]
Mikä sinä luulet olevasi määrittelemään minun identiteettini? Minun identiteettiini ei ruotsin kieli kuulu millään tavalla, joten älä tule puhumaan mistään "meistä". Suomessa puhutaan muitakin kieliä, esim. saamen kieliä paljon kauemmin kuin ruotsia on puhuttu. Ei silti saamen kieliä kukaan tuputa muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:41"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:10"][quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 23:56"]
Ainakin sillä tavalla, että peruskoulussa jätettäisiin luokalleen oppilaita, jotka eivät viitsi tehdä annettuja tehtäviä. Nykyään luokalle jätetään tuskin koskaan.
T: Opettaja
[/quote]Löytyykö tästä jotain tilastoja tueksi, vai oko tämä pelkkä mutua?
Itse olen syntynyt -71 ja oli perin harvinaista että ikälukastani kukaan jäi lukalle. Sen sijaan tiedän että kaikkieni lasteni luokilta on jäänyt joku luokalle.
Joten en ihan purematta niele väitettä että nykyisin luokalle jäätäisiin vähemmän kuin ennen.
[/quote]
Heh tän kirjoittajan ainaki olis ollu ihan hyvä ottaa vuoden verran lisätunteja oikein- ja konekirjoituksesta ;)
[/quote]joo, ruOtsin kielien Opiskelulla, ne kirjOitusvirheet Olisivat varmasti pOistuneet. Vedä vittu päähäsi ääliö!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1
[/quote]
Miten tää liittyy kielikeskusteluun?? :D ei kannata noin hikeentyä ettei luetun ymmärtäminen vaikeudu!
Niin, lisäksi minusta on naurettavaa tehdä pesäeroa "meihin" ja "heihin". Suomenruotsalaiset opiskelevat suomea, suomalaiset ruotsia. Pidetään kansa yhtenäisenä! Minusta suomenruotsalaiset ovat maallemme rikkaus.
Lisäksi ruotsin kielen taito lisää mahdollisuuksiamme ja yhtenäisyyttämme muiden pohjoismaiden kanssa. Mielestäni suomen kannattaa ennemmin identitoitua pohjoismaaksi entä balkaninmaaksi - tai mikä pahinta - EU-maaksi.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:49"]
Itse en juurikaan puhu ruotsia minuun jo lapsena istutetun ruotsin kuelen vastaisuuden johdosta ja koen menettäneeni paljon.
[/quote]
Jos ruotsi olisi ollut jo silloin valinnainen aine, ei olisi ollut mitään ruotsin kielen vastaisuutta.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:55"]
Niin, lisäksi minusta on naurettavaa tehdä pesäeroa "meihin" ja "heihin". Suomenruotsalaiset opiskelevat suomea, suomalaiset ruotsia. Pidetään kansa yhtenäisenä! Minusta suomenruotsalaiset ovat maallemme rikkaus.
[/quote]
Hohhoijaa, lutiko tuon suoraan RKP:n ohjekirjasta?
Kansa pysyy yhtenäisenä niin, että meillä on yksi yhteinen pääkieli, suomen kieli, jota kaikki osaavat ja sillä pystyvät hoitamaan asiat keskenään riippumatta siitä, onko oma äidinkieli suomi, ruotsi, saame vai somali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuislukio ja nuorisolukio saman pituiseksi. Miksi niiden välillä pitäisi olla 31 kurssia eroa muutaman ikävuoden takia? Erityisluvalla alle 18-vuotiaskin pääsee aikuislukioon.
-Mies 28v-
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:49"]
Minusta ruotsin kieli ja sen osaaminen on osa kulttuuriamme ja se on tärkeä osa identiteettiämme. Itse en juurikaan puhu ruotsia minuun jo lapsena istutetun ruotsin kuelen vastaisuuden johdosta ja koen menettäneeni paljon. Ruotsin kielen opiskelu helpottaa myös norjan ja tanskan ymmärtämistä ja helpottaa germaanisten kielten opiskelua.
Oma ehdotukseni siis olisi että A1 kielenä valittaisiin kieli koulun tarjonnan mukaan (Englanti, venäjä, ranska) 3. Luokalla, B1 alkaisi viidennellä A2 sijasta ja kaikille pakollinen A2 kieli 7. Luokalla, taas samat valinnaiset tarjolla.
[/quote]
Minusta se ei ole osa minun kulttuuria, saati sitten identiteettiäni, ei ainakaan sen enempää kuin venäjä, saksa tai latinakaan. Ainakaan se ei ole osa kiinalaisen kaverini kulttuuria, vaikka hänenkin piti sitä lukea.
Minä taas osaan ruotsia, mutta en tee sillä mitään. Ruotsin kielen vastainen alan jo olla, koska minun oli pakko sitä lukea jonkin tärkeämmän kielen sijasta. Joten en myöskään käytä sitä. Ja tuo muiden kielten oppimisen helpottaminen on täyttä roskaa. Saksaa oppii hyvin saksan tunnilla, jotkut jopa paremmin, ellei ruotsi olisi sekoittamassa. Itse valitettavasti sotken ne jo keskenään. Ranskan osaaminen muuten auttaisi esimerkiksi venäjän oppimisessa, mutta silti meillä ei ole pakkoranskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:29"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:25"]
Ja peruskouluun ei edes pitänyt tulla pakkoruotsia, vaan ainoastaan pakollinen englanti. RKP kuitenkin kiristi jollain hallituskriisillä ja vaati pakkoruotsin pakolliseksi vastoin asiantuntijoiden kantaa. Siis pieni vähemmistö saneli sen, mitä enemmistön pitää lukea. Yliopistojen ns. virkamiesruotsi tuli myöhemmin RKP:läisen opetusministerin junailemana. Ja pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle, joka tapahtuu siis parin vuoden päästä, päätettiin jälleen vastoin asiantuntijoiden kantaa RKP:n vaatimuksesta.
[/quote]
En ookkaa kuullu tollasesta kiristyksestä aikasemmi, onpas Suomen politiikka aina aika ajoin jännää! ;) onko tosta jotain hallituksen esityksen tai vastaavan valmistelutyön kirjallista versiota missään mistä vois lukea? Linkki olis aika taivaallinen mutta vinkki millä pääsis googletteleen tietoja äänestystuloksista ja noista asiantuntijakannoista olis kans jees.
[/quote ]
Siitä on tehty väitöskirjakin. RKP:hän on ollut hallituksessa käytännössä vuodesta 1968 lähtien. Mutta tässä vanha lainaus:
Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:
"Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -."
[/quote]
"Mitään muuta RKP:n painostuksen muotoa Lappalainen ei tunne kuin hallitukseen osallistumisen tai osallistumattomuuden, mikä lienee normaali politiikan tekemisen tapa."
Antti Lappalainen siis kirjoitti väitöskirjan
Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:29"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:25"]
Ja peruskouluun ei edes pitänyt tulla pakkoruotsia, vaan ainoastaan pakollinen englanti. RKP kuitenkin kiristi jollain hallituskriisillä ja vaati pakkoruotsin pakolliseksi vastoin asiantuntijoiden kantaa. Siis pieni vähemmistö saneli sen, mitä enemmistön pitää lukea. Yliopistojen ns. virkamiesruotsi tuli myöhemmin RKP:läisen opetusministerin junailemana. Ja pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle, joka tapahtuu siis parin vuoden päästä, päätettiin jälleen vastoin asiantuntijoiden kantaa RKP:n vaatimuksesta.
[/quote]
En ookkaa kuullu tollasesta kiristyksestä aikasemmi, onpas Suomen politiikka aina aika ajoin jännää! ;) onko tosta jotain hallituksen esityksen tai vastaavan valmistelutyön kirjallista versiota missään mistä vois lukea? Linkki olis aika taivaallinen mutta vinkki millä pääsis googletteleen tietoja äänestystuloksista ja noista asiantuntijakannoista olis kans jees.
[/quote ]
Siitä on tehty väitöskirjakin. RKP:hän on ollut hallituksessa käytännössä vuodesta 1968 lähtien. Mutta tässä vanha lainaus:
Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:
"Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -."
[/quote]
"Mitään muuta RKP:n painostuksen muotoa Lappalainen ei tunne kuin hallitukseen osallistumisen tai osallistumattomuuden, mikä lienee normaali politiikan tekemisen tapa."
Antti Lappalainen siis kirjoitti väitöskirjan
Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:08"]
"Mitään muuta RKP:n painostuksen muotoa Lappalainen ei tunne kuin hallitukseen osallistumisen tai osallistumattomuuden, mikä lienee normaali politiikan tekemisen tapa."
[/quote]
Eli ihan sama kuvio kuin jokaisissa hallitusneuvotteluissa. RKP vaatii muita lupaamaan, että pakkoruotsi pysyy ja lupaa vastalahjana suostua kaikkeen muuhun, mitä muut puolueet haluavat. Mutta onko tämä demokratiaa ????
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:55"]
Niin, lisäksi minusta on naurettavaa tehdä pesäeroa "meihin" ja "heihin". Suomenruotsalaiset opiskelevat suomea, suomalaiset ruotsia. Pidetään kansa yhtenäisenä! Minusta suomenruotsalaiset ovat maallemme rikkaus.
Lisäksi ruotsin kielen taito lisää mahdollisuuksiamme ja yhtenäisyyttämme muiden pohjoismaiden kanssa. Mielestäni suomen kannattaa ennemmin identitoitua pohjoismaaksi entä balkaninmaaksi - tai mikä pahinta - EU-maaksi.
[/quote]
Ketkähän tässä ovat tehneet sitä pesäeroa? Ei suomen kielessä ole sanoja "finnelle" ja "finländerille". Ruotsinkielisten piti sellaiset keksiä, jotta pystyvät erottumaan suomenkielisistä suomalaisista.
Ja sinusta siis ruotsin kieli jotenkin lisää yhtenäisyyttä pohjoismaiden kanssa? Suomen kieliko ei kelpaa heille? Eikö se ole pohjoismainen kieli, vaikka saameakin puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa? Eivätköhän ne ole suomenruotsalaiset (ja kaltaisesi wannabe sellaiset), jotka tekevät juuri sitä pesäeroa. Ei muissakaan pohjoismaissa opiskella pakkosuomea, eihän sitä tehdä edes Ahvenanmaallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:06"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:49"]
Minusta ruotsin kieli ja sen osaaminen on osa kulttuuriamme ja se on tärkeä osa identiteettiämme. Itse en juurikaan puhu ruotsia minuun jo lapsena istutetun ruotsin kuelen vastaisuuden johdosta ja koen menettäneeni paljon. Ruotsin kielen opiskelu helpottaa myös norjan ja tanskan ymmärtämistä ja helpottaa germaanisten kielten opiskelua.
[/quote]
Minä taas osaan ruotsia, mutta en tee sillä mitään. Ruotsin kielen vastainen alan jo olla, koska minun oli pakko sitä lukea jonkin tärkeämmän kielen sijasta. Joten en myöskään käytä sitä. Ja tuo muiden kielten oppimisen helpottaminen on täyttä roskaa. Saksaa oppii hyvin saksan tunnilla, jotkut jopa paremmin, ellei ruotsi olisi sekoittamassa. Itse valitettavasti sotken ne jo keskenään. Ranskan osaaminen muuten auttaisi esimerkiksi venäjän oppimisessa, mutta silti meillä ei ole pakkoranskaa.
[/quote]
Voisitko olla tarkempi, miten ruotsin opiskelu esti muiden, tärkeimpien kielten sijasta? Oliko venäjän ja ruotsin kurssit päällekkäin? Vai olitko liian laiska lukemaan muita kieliä?
T. Lukiossa ruotsin lisäksi neljää muuta kieltä opiskellut
Syysloma sekä hiihtoloma pois tai korkeintaan pidennetyksi viikonlopuksi.
Joululoma voisi olla joulusta uuteenvuoteen.
Kesäloma yhden kuukauden pituiseksi.
Oppivelvollisuuden aloitusikä vuotta nykyistä aikaisemmaksi, eli 6 vuoteen. Tällä voitaisiin korvata esikoulu, voitaisiin aloittaa suoraan peruskoulu tuossa iässä.
Päättäjät puhuvat koko ajan vain, että aikaisemmin pitäisi ihmisten päästä töihin, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Siksi mm. korkeakouluopiskelijoita yritetään patistaa nopeammin. Totuus kuitenkin on, että ei korkeakouluopintojen aikanakaan ihmeisiin pysty, ei sitä työelämään siirtymistä pysty silloin enää loputtomasti aikaistamaan. Todellisuudessa tuohon tähtäävät toimet olisi pitänyt aloittaa jo paljon aikaisemmassa elämänvaiheessa.
Jos oikeasti halutaan päästä työelämään aikaisemmin, on silloin siihen aloitettava toimet ehdottomasti jo peruskouluiässä. Lyhentämällä lomia sekä aikaistamalla oppivelvollisuusikää tuossa aiemmin esittämälläni tavalla voitettaisiin helposti ainakin 1-2 vuotta nykytilanteeseen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:12"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:08"]
"Mitään muuta RKP:n painostuksen muotoa Lappalainen ei tunne kuin hallitukseen osallistumisen tai osallistumattomuuden, mikä lienee normaali politiikan tekemisen tapa."
[/quote]
Eli ihan sama kuvio kuin jokaisissa hallitusneuvotteluissa. RKP vaatii muita lupaamaan, että pakkoruotsi pysyy ja lupaa vastalahjana suostua kaikkeen muuhun, mitä muut puolueet haluavat. Mutta onko tämä demokratiaa ????
[/quote]
Tietylle puolueelle tärkeän ydinasian puolustaminen politiikan keinoin? Olisihan se nyt kohtuutonta jos vaikka persut liittyis hallitukseen ja luopuisivat samalla eu-tukivastaisuudestaa? :D
Joo ei kyllä demokratiaa ole lähelläkään toi RKP:n touhu :/
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:13"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:55"]
Niin, lisäksi minusta on naurettavaa tehdä pesäeroa "meihin" ja "heihin". Suomenruotsalaiset opiskelevat suomea, suomalaiset ruotsia. Pidetään kansa yhtenäisenä! Minusta suomenruotsalaiset ovat maallemme rikkaus.
Lisäksi ruotsin kielen taito lisää mahdollisuuksiamme ja yhtenäisyyttämme muiden pohjoismaiden kanssa. Mielestäni suomen kannattaa ennemmin identitoitua pohjoismaaksi entä balkaninmaaksi - tai mikä pahinta - EU-maaksi.
[/quote]
Ketkähän tässä ovat tehneet sitä pesäeroa? Ei suomen kielessä ole sanoja "finnelle" ja "finländerille". Ruotsinkielisten piti sellaiset keksiä, jotta pystyvät erottumaan suomenkielisistä suomalaisista.
Ja sinusta siis ruotsin kieli jotenkin lisää yhtenäisyyttä pohjoismaiden kanssa? Suomen kieliko ei kelpaa heille? Eikö se ole pohjoismainen kieli, vaikka saameakin puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa? Eivätköhän ne ole suomenruotsalaiset (ja kaltaisesi wannabe sellaiset), jotka tekevät juuri sitä pesäeroa. Ei muissakaan pohjoismaissa opiskella pakkosuomea, eihän sitä tehdä edes Ahvenanmaallakaan.
[/quote]
Suomen kieltä kun et ymmärrä norjalaisena. Etkä tanskalaisena. Ruotsia taasen ymmärrät.
Kyllä suomelle on elintärkeää päästä pohjoismaaksi.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:13"]
Voisitko olla tarkempi, miten ruotsin opiskelu esti muiden, tärkeimpien kielten sijasta? Oliko venäjän ja ruotsin kurssit päällekkäin? Vai olitko liian laiska lukemaan muita kieliä?
T. Lukiossa ruotsin lisäksi neljää muuta kieltä opiskellut
[/quote]
Ruotsi alkoi seiskalla. Silloin ei voinut aloittaa muuta kieltä. Valinnaisen saksan pystyi ottamaan vasta kasilla, mutta se on vaikea kieli, enkä enää pystynyt omaksumaan sitä kunnolla. Lukiossa pystyin ottamaan ranskan, joka on vielä vaikeampi, enkä oppinut sitä enää kunnolla. Yliopistossa yritin lukea venäjää, mikä on kaikista vaikein, ja se ei onnistunut enää ollenkaan.
Nyt siis osaan englantia ja ruotsia (jota en tarvitse), vähäinenkin osaamani saksa menee sekaisin ruotsin kanssa ja ranskaa osaan vain auttavasti.
Jos olisin voinut ottaa minkä kielen tahansa ruotsin asemesta, niin osaisin sitä nyt paremmin. Niille olisi myös enemmän käyttöä.
Mutta koska pakkoruotsin tarkoituksena on heikentää suomenkielisten kielitaitoa, niin senhän se on toteuttanut hienosti.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:21"]
Suomen kieltä kun et ymmärrä norjalaisena. Etkä tanskalaisena. Ruotsia taasen ymmärrät.
Kyllä suomelle on elintärkeää päästä pohjoismaaksi.
[/quote]
Ai että "päästä" pohjoismaaksi. Minä kun olen kuvitellut, että Suomi on sellainen! Pohjoismaiden neuvostoonkin liittyi jo ennen pakkoruotsia.
No miksi he eivät sitten opiskele suomea, onhan se toiseksi puhutuin kieli pohjoismaissa?
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:22"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:13"]
Voisitko olla tarkempi, miten ruotsin opiskelu esti muiden, tärkeimpien kielten sijasta? Oliko venäjän ja ruotsin kurssit päällekkäin? Vai olitko liian laiska lukemaan muita kieliä?
T. Lukiossa ruotsin lisäksi neljää muuta kieltä opiskellut
[/quote]
Ruotsi alkoi seiskalla. Silloin ei voinut aloittaa muuta kieltä. Valinnaisen saksan pystyi ottamaan vasta kasilla, mutta se on vaikea kieli, enkä enää pystynyt omaksumaan sitä kunnolla. Lukiossa pystyin ottamaan ranskan, joka on vielä vaikeampi, enkä oppinut sitä enää kunnolla. Yliopistossa yritin lukea venäjää, mikä on kaikista vaikein, ja se ei onnistunut enää ollenkaan.
Nyt siis osaan englantia ja ruotsia (jota en tarvitse), vähäinenkin osaamani saksa menee sekaisin ruotsin kanssa ja ranskaa osaan vain auttavasti.
Jos olisin voinut ottaa minkä kielen tahansa ruotsin asemesta, niin osaisin sitä nyt paremmin. Niille olisi myös enemmän käyttöä.
Mutta koska pakkoruotsin tarkoituksena on heikentää suomenkielisten kielitaitoa, niin senhän se on toteuttanut hienosti.
[/quote]
Aijjaa :/ mä taas alotin ruotsin 4. luokalla (olin ekaa ikäluokkaa joka sai(?) aloittaa näin aikaisin, ja odotin sitä jo innolla alkavaksi!) Ja sitten kasilla aloitin saksan. Lukion ekalla aloitin ranskan ja tokalla vähän espanjaa. Parhaiten puhun vieraista kielistä englantia, sitten saksaa ja melkein yhtä hyvin ruotsia. Espanjasta ja ranskasta osaan alkeet ja se riittää siihen asti, jos myöhemmin haluan aloittaa niiden opiskelun intensiivisemmin.
En ole ikinä kokenut ruotsin aiheuttaneen mitään negatiivista, ehkä joskus sanoja mennyt sekaisin. Toisaalta olenko jäävi keskusteluun, koska olin innoissani aloittamassa ruotsia jo heti ensimmäisten englannin tuntien jälkeen? Suvussani ei ole ruotsinkielisiä enkä asu rannikolla.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:32"]
Aijjaa :/ mä taas alotin ruotsin 4. luokalla (olin ekaa ikäluokkaa joka sai(?) aloittaa näin aikaisin, ja odotin sitä jo innolla alkavaksi!) Ja sitten kasilla aloitin saksan. Lukion ekalla aloitin ranskan ja tokalla vähän espanjaa. Parhaiten puhun vieraista kielistä englantia, sitten saksaa ja melkein yhtä hyvin ruotsia. Espanjasta ja ranskasta osaan alkeet ja se riittää siihen asti, jos myöhemmin haluan aloittaa niiden opiskelun intensiivisemmin.
En ole ikinä kokenut ruotsin aiheuttaneen mitään negatiivista, ehkä joskus sanoja mennyt sekaisin. Toisaalta olenko jäävi keskusteluun, koska olin innoissani aloittamassa ruotsia jo heti ensimmäisten englannin tuntien jälkeen? Suvussani ei ole ruotsinkielisiä enkä asu rannikolla.
[/quote]
Ei ne mullakaan menneet sekaisin vielä parikymppisenä, nyt kaksi kertaa vanhempana menevät täysin. Yksinkertaisenkin saksankielisen lauseen osaaminen on vaikeaa, koska puolet sanoista tulevat ruotsiksi. Tai siis todennäköisesti ruotsiksi, koska en muista, kumpaan kieleen ne kuuluvat.
Suomessahan en siis ole koskaan ruotsia puhunut, koska ei sitä kuule missään, ja Ruotsissa kieli vaihtuu heti englanniksi. En siis ymmärrä, miksi valtio pakotti minut opiskelemaan kieltä, josta ei ole mitään hyötyä. Helppona kielenä sitä olisi voinut lukea vasta vaikka yliopistossa ja hyödyntää herkkyysiän vaikeampiin kieliin.
Autokoulu osittain mukaan perusopetukseen. Vaikka kaikki ei korttia koskaan hanki niin ei olisi haittaa osata liikennessäännöt. Ja ne jotka hankkii, saisi sitä järjetöntä riistomaksua pienemmäksi kun autokoulujen työmäärä vähenisi = yhä useammalla olisi varaa hankkia kortti = työnsaantimahdollisuudet laajemmat.
Tätä olen monesti miettinyt, eikö olisi hyvä idea?