Miten uudistaisit Suomen peruskoulua ja lukiota?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 05:36"]

 Kiitos kommentistasi, Suomessa ei voi edes yrittaa puhua mistaan kouluasiasta ilman etta puhe kaantyy heti pakkoruotsiin niinkuin muita ongelmia ei olisikaan.

Olen samaa mielta etta lapset kouluun 5 vuotiaina niinkuin muualla maailmassakin. Ei suomalaiset lapset voi olla niin hitaita etta vasta 7 vuotiaina rupeavat jotain oppimaan.

Lukioihin pitaisi saada opinnonohjaajat, jaisi turhat valivuodet ja vaariin paikkoihin hakemiset pois. Enemman myos kerhoja koulupaivan jalkeen ja edes jonkinlaista 'koulun henkea'.

Suomalainen lukio on aika ankea paikka kun olen vertaillut sita oman lapseni High School kokemukseen.

[/quote]

Pakkoruotsi on suurin yksittäinen ongelma, josta on haittaa myös aikuisena työelämässä niin työnantajille kuin työntekijöillekin.

Suomi on pärjännyt tutkimuksissa paremmin kuin monet maat, joissa aloitetaan 5-vuotiaana. Ei sen ikäiselle kovin kummoista pysty opettamaan.

Lukioissa on opinnonohjaajat, mutta väärät paikat ja välivuodet eivät yleensä johdu heistä tai ohjauksen puutteesta.

High Schoolissa voi olla hauskaa, mutta suomalaisten vaihtareiden kokemuksen mukaan siellä ei kyllä opi mitään, ovat yleensä verranneet sitä yläkouluun. Sitä en ryhtyisi matkimaan.

Joka aamuksi liikuntatunti. keskellä päivää 10 minuutin keskustelu päivän uutisesta jälkiviisaiden tyyliin. Lisäksi enemmän tukiopetusta ala-asteelle oppilaille joilla on keskiarvo alle 8. 

Ap:n uudistukset sellaisenaan hyvä idea, ei lisättävää.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 02:08"]

Minä ottaisin ns RKP-mallin käyttöön eli kaikille kieliryhmille omat etniset koulut.

[/quote]

Minä myös, olisi jokaisella mamuryhmälläkin omat koulut niin takuulla olisi maailman parhaat opiskelijat kouluissa. Pienet luokkakoot ja kultturitausta samanlainen ja opetuskin voisi tapahtua kulttuurien, siis muidenkin kuin rkp-läisten omilla ehdoilla.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:15"]

Paras vaihtoehto mielestäni olisi tukea nykyisenkaltaista yleissivistävää koulutusta (kaikkia nykyisiä aineita pitäisi opiskella vähintään ne samat määrät mitä tällä hetkellä) ja kouluttaa tulevaisuuden opettajista niin vahvoja oman aineensa ammattilaisia, että aineiden välinen integraatio ja projektiopiskelu olisi lukioiden arkea, ei vain sanahelinää.

Lukioikäinen ei ole kypsä tekemään ainevalintoja (lue tärkeitä elämänvaluntoja) lman että edes kokeilee kutakin ainetta sen yhden kurssin verran.

Tulevaisuudessa vaikuttaisi käytännön työt vähenevän, siirtyvän roboteille :), joten lukion tärkein tehtävä olisi kasvattaa nuorista omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, kriittisiä, osallistuvia, empaattisia kansalaisia. Tässä mm. taito- ja taideaineiden tarpeellisuus punnitaan.

[/quote]

Amen, etenkin tuolle viimeiselle kappaleelle. Olen lukenut ihan kauhuissani näitä kommentteja, joissa suurin osa vastaajista ei näytä ymmärtävän taito- ja taideaineiden tärkeyttä kasvatuksen ja kasvun välineinä!

Toivottavasti kommentit järkeistyvät, nyt luen toista sivua...

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 15:02"]

Amen, etenkin tuolle viimeiselle kappaleelle. Olen lukenut ihan kauhuissani näitä kommentteja, joissa suurin osa vastaajista ei näytä ymmärtävän taito- ja taideaineiden tärkeyttä kasvatuksen ja kasvun välineinä!

[/quote]

Itse en oppinut kuin vihaamaan esimerkiksi kuvaamataitoa. Liikuntatunneista ei pitänyt koskaan, en ole kilpailuhenkinen, eikä mieleisiäni lajeja harrastettu kuin korkeintaan kuukauden verran vuodessa. Kiusaajat saivat vain lisämateriaalia kiusaamiseen niillä tunneilla. Musiikki ja käsityöt menivät joten kuten, mutta mieluummin olisin ollut vaikka matematiikan tai historian tunnilla. Joten en näe niiden tärkeyttä "kasvun välineinä".

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 05:36"]

Olen samaa mielta etta lapset kouluun 5 vuotiaina niinkuin muualla maailmassakin. Ei suomalaiset lapset voi olla niin hitaita etta vasta 7 vuotiaina rupeavat jotain oppimaan.

Suomalainen lukio on aika ankea paikka kun olen vertaillut sita oman lapseni High School kokemukseen.

[/quote]

Sinunko mielestä 7-vuotias suomalaislapsi ei osaa mitään? Käsittääkseni suurin osa käy esikoulua ainakin ja on oppinut yhtä sun toista jo tarhassa, vaikkei sitä kouluksi nimitetäkään.

Suomen kielen kirjoittamisen oppiminen on myös helpompaa kuin englannin, koska sanat kirjoitetaan niin kuin sanotaan. Ei meidän kouluissa pidetä tavauskisoja niin kuin englantilaiskouluissa.

Ja high schoolin ihanuudesta on yhtä monta mieltä kuin sen käynyttä. Minä olin vaihto-oppilaana ja pidin lukiota siellä joustamattomana. Joka ikinen päivä vuoden ympäri oli samat aineet aamusta iltapäivään. Itse olin tottunut luokattomaan lukioon ja vaihteleviin päiviin.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 04:26"]

-RKP:n kansanedustaja sanoi sen pakkoruotsin syyksi eli suomenkielisten pitää pystyä palvelemaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen kulttuuri (mitä ihmettä se sitten onkin, en ole koskaan törmännyt) on ruotsinkielisten vastuulla, pakkoruotsilla sitä ei pidetä pystyssä, sillä saadaan aikaan vain vastustusta. 40 vuoden pakkoruotsitus ei selvästikään toimi.

[/quote]

Perustuslaki 17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Tuli vaan mieleen, että olisko toi se palvelun syy, mikä ei mielestäni ole kohtuuton vielä, kun Suomessa on kaksi kieltä. Ihan kuten haluan saada Närpiössä viranomaiselta palvelua suomeksi, kuuluu ruotsinkieliselle Kuopiossa oikeus palveluun ruotsiksi.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 08:20"]

Varmaan Porvoon lukiossa ehtii suorittaa 90 kurssia 2,5 vuodessa. Ei se tarkoita pelkkää koulussa istumista, vaan myös helvetillistä työtä vapaa-ajalla. 

[/quote]

Mikäs Porvoon lukiosta tekee niin erityisen? :D mun mielestä lukiossa voisi hyvinkin teettää enemmän työtä! 75 kurssia tulee täyteen helposti. Itse suoritin yli 80 kurssia ja joukkoon mahtui hyvin helpompia jaksoja.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 04:26"]

-RKP:n kansanedustaja sanoi sen pakkoruotsin syyksi eli suomenkielisten pitää pystyä palvelemaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen kulttuuri (mitä ihmettä se sitten onkin, en ole koskaan törmännyt) on ruotsinkielisten vastuulla, pakkoruotsilla sitä ei pidetä pystyssä, sillä saadaan aikaan vain vastustusta. 40 vuoden pakkoruotsitus ei selvästikään toimi.

[/quote]

Perustuslaki 17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

---

Tuli vaan mieleen, että olisko toi se palvelun syy, mikä ei mielestäni ole kohtuuton vielä, kun Suomessa on kaksi kieltä. Ihan kuten haluan saada Närpiössä viranomaiselta palvelua suomeksi, kuuluu ruotsinkieliselle Kuopiossa oikeus palveluun ruotsiksi.

[/quote]

Huoh... Se, että jollakin on oikeus johonkin, EI aiheuta toiselle velvollisuutta opiskella ruotsia. Muutenhan Suomessa olisi rikottu perustuslakia 50 vuotta. Lisäksi Kuopio on yksikielinen kaupunki, sillä ei ole velvollisuutta palvella ruotsiksi. (Heh, nettisivutkin on suomen lisäksi "vain" englanniksi ja venäjäksi.) Ahvenanmaalla suomen kieli taitaa olla pannassa kokonaan, vaikka sekin kuuluu Suomeen.

-pakkoruotsi pois ja tilalle valinnainen kieli

-uskonto pois ja kaikille et jossa vain hylätty/suoritettu, 1 viikkotunti riittää

-liikunta arvostelu pois ja vain hylätty/suoritettu

-taide- ja taitoaineita lisää peruskouluun

-luokat tasojen mukaan (palataan osin vanhoihin tasokursseihin) aloitetaan jo ykkösellä, eli eriytettyä opetusta

-erityisluokat/koulut takaisin

Lukiosta en osaa sanoa, en ole itse käynyt.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 14:31"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 05:36"]

 Kiitos kommentistasi, Suomessa ei voi edes yrittaa puhua mistaan kouluasiasta ilman etta puhe kaantyy heti pakkoruotsiin niinkuin muita ongelmia ei olisikaan.

Olen samaa mielta etta lapset kouluun 5 vuotiaina niinkuin muualla maailmassakin. Ei suomalaiset lapset voi olla niin hitaita etta vasta 7 vuotiaina rupeavat jotain oppimaan.

Lukioihin pitaisi saada opinnonohjaajat, jaisi turhat valivuodet ja vaariin paikkoihin hakemiset pois. Enemman myos kerhoja koulupaivan jalkeen ja edes jonkinlaista 'koulun henkea'.

Suomalainen lukio on aika ankea paikka kun olen vertaillut sita oman lapseni High School kokemukseen.

[/quote]

Pakkoruotsi on suurin yksittäinen ongelma, josta on haittaa myös aikuisena työelämässä niin työnantajille kuin työntekijöillekin.

Suomi on pärjännyt tutkimuksissa paremmin kuin monet maat, joissa aloitetaan 5-vuotiaana. Ei sen ikäiselle kovin kummoista pysty opettamaan.

Lukioissa on opinnonohjaajat, mutta väärät paikat ja välivuodet eivät yleensä johdu heistä tai ohjauksen puutteesta.

High Schoolissa voi olla hauskaa, mutta suomalaisten vaihtareiden kokemuksen mukaan siellä ei kyllä opi mitään, ovat yleensä verranneet sitä yläkouluun. Sitä en ryhtyisi matkimaan.

[/quote] En arvostelisi koulua suomalaisten vaihtareiden kokemuksen perusteella. Ei kai Suomessakaan tarjota fysiikkaa melkein kielitaidottomalle tulijalle. Olen opettanut amerikkalaisessa koulussa ja kylla vaihtareille valitaankin kurssit missa aita on matalin ja usein ovat olleet melkein kuunteluoppilaan asemassa.

Tuo on ihan satua etta 5 vuotiaalle ei pysty mitaan opettamaan. Meilla alle kolmevuotias tiesi numerot, viikonpaivat ja kaikki kirjaimet ja aloitteli lukemista - englanniksi.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:33"]

En arvostelisi koulua suomalaisten vaihtareiden kokemuksen perusteella. Ei kai Suomessakaan tarjota fysiikkaa melkein kielitaidottomalle tulijalle. Olen opettanut amerikkalaisessa koulussa ja kylla vaihtareille valitaankin kurssit missa aita on matalin ja usein ovat olleet melkein kuunteluoppilaan asemassa.

Tuo on ihan satua etta 5 vuotiaalle ei pysty mitaan opettamaan. Meilla alle kolmevuotias tiesi numerot, viikonpaivat ja kaikki kirjaimet ja aloitteli lukemista - englanniksi.

[/quote]

Ja suomalaiset oppivat ne viimeistään 7-vuotiaana. Entäs sitten? Mutta miksi lapset pitäisi laittaa kouluun leikkien keskeltä, kun he ehtivät oppia tarpeeksi vanhempanakin?

Jos High School on kerran niin hieno laitos, niin miksi amerikkalaiset eivät näytä tietävän mitään maailmanmenosta? Suomalaiset vaihtarit myös osaavat kieltä, joten pystyvät osallistumaan opetukseen. (Fysiikka muuten lienee niitä helpoimpia aineita kieltä osaamattomalle, se kun on samanlaista kaikkialla.) Yleensä vielä nämä kommentit ovat koskeneet aineita, joita melkein kaikki lukevat, kuten Yhdysvaltain historiaa.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:58"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:33"]

En arvostelisi koulua suomalaisten vaihtareiden kokemuksen perusteella. Ei kai Suomessakaan tarjota fysiikkaa melkein kielitaidottomalle tulijalle. Olen opettanut amerikkalaisessa koulussa ja kylla vaihtareille valitaankin kurssit missa aita on matalin ja usein ovat olleet melkein kuunteluoppilaan asemassa.

Tuo on ihan satua etta 5 vuotiaalle ei pysty mitaan opettamaan. Meilla alle kolmevuotias tiesi numerot, viikonpaivat ja kaikki kirjaimet ja aloitteli lukemista - englanniksi.

[/quote]

Ja suomalaiset oppivat ne viimeistään 7-vuotiaana. Entäs sitten? Mutta miksi lapset pitäisi laittaa kouluun leikkien keskeltä, kun he ehtivät oppia tarpeeksi vanhempanakin?

Jos High School on kerran niin hieno laitos, niin miksi amerikkalaiset eivät näytä tietävän mitään maailmanmenosta? Suomalaiset vaihtarit myös osaavat kieltä, joten pystyvät osallistumaan opetukseen. (Fysiikka muuten lienee niitä helpoimpia aineita kieltä osaamattomalle, se kun on samanlaista kaikkialla.) Yleensä vielä nämä kommentit ovat koskeneet aineita, joita melkein kaikki lukevat, kuten Yhdysvaltain historiaa.

[/quote] Kuinka moni naista vaihtareista on paassyt AP-kurssille? "History 101" on vahan eri asia. Ei pitaisi arvostella asiaa mista ei mitaan tieda, antaa vahan yksinkertaisen vaikutelman.

Vaihtarit tulevat siina iassa missa USAssa jo valmistaudutaan hakemaan yliopistoon. Taalla ei ole varsinaisia ylioppilaskirjoituksia joihin voi hulluna pantata kun on muutaman vuoden nukkunut tunneilla. Yliopistot saavat kaikki tulokset pitemmalta ajalta ja niille kursseille ei kylla vaihtareita tarvita tahtia hidastamaan jos on vaikka Harvard tahtaimessa.

Käsityöopetuksen toteutus kusee. Aikanaan kumpaakin kokeiltiin ja sitten valittiin vain toinen. TÄMÄ EHDOTTOMASTI takaisin. Tää nykyinen, että joka vuosi surffataan kummassakin on ihan surkea ajatus. Olen seurannut käsityötunteja, joissa pojat räpeltää 13-vuotiaana villasukkaa ja siinä vaiheessa, kun tytöt päättää toista sukkaansa, on pojilta purettu ekan sukan varsi kymmenettä kertaa. Ketä tuo oikeasti palvelee? Kyse on taitoaineesta ja ne on lasten henkireikä. Niissä suotakoon juuri valinnaisuutta. Kädentaidot tärkeitä ja jos joku ei tykkää sahata, niin tehköön tekstiilitöitä. Vastaavasti kutomisvammainen menköön sitten naulaamaan lautoja. Pääasia, että kädentaidot paranee ja saa samalla henkireikää koulupäiviin.  Mikä ihmeen vouhotus tää nykyinen systeemi on? Joku tasa-arvohanke? Aivan älytön. Kyllä tytötkin voi ottaa niitä puutöitä ja toisinpäin. Kysymys on vain siitä, että oppilas voisi oman mielenkiintonsa ja taipumustensa mukaan valita sen lajin, missä niitä käsiään kehittää.

Minä myös luen ahdistuksella sitä, miten te suhtaudutte taito- ja taideaineisiin. Peruskoulu on hirveän teoreettinen ja oikeastiko te haluatte lopettaa kaiken rentouttavan, miellyttävän, lasten ajattelua, keskittymiskykyä, luovuutta ja muitakin kuin akateemisia taipumuksia tukevan opetuksen? Ettekö te oikeasti näe, kuinka tärkeää ihmisen hyvinvoinnille on piirtäminen, musiikki, liikunta, käsityöt, kotitalous ja muut sellaiset? Ettekö pysty näkemään, millaisia henkisiä valmiuksia ne antavat ihan lähtien luovuudesta? Luovuus. Se on se kaikkein tärkein. Se on sama, kuinka meillä paasataan matikkaa tai enkkua, mutta jos luovuus puuttuu, ei synny mitään. Sitä paitsi roboteista ja muista vekottimista huolimatta ihminen tarvitsee ongelmanratkaisukykyä joka päivä elämässään.

t: matikan ope

Alle 100 oppilaan koulut minimiin, vain sellaisissa tapauksissa ok, että koululaisille tulee todellakin liian pitkät koulumatkat (n. 50 km suuntaansa)

Englanti alkamaan kaikille ensimmäisellä luokalla, sitten vapaaehtoisia kieliä tarjolle aina joka toiselle luokalle

Kouluun sinä vuonna, kun täyttää 6v, vuotta aiemmin ilmaiseen esikouluun

Koululaisille monipuolisia koulun jälkeisiä harrastekerhoja; kuoroa, sählyä, kokkailua, teatteria, kieliä ym.

Kaikki oppimateriaali ja välineet koulusta, myös liikuntatuntivälineet ja laskimet

Aina viikon syysloma, 3 viikon joululoma, viikon hiihtoloma, viikon pääsiäisloma ja kesäloma sitten lyhemmäksi

Uskontotunteja vähemmäksi, esim. joka toinen vuosi 1 tunti viikossa

Yläkouluun ja lukioon enemmän työelämääntutustumista, talousopintoja ja työsuhdeasioita

Ammattilukio kolmevuotisiksi

Autokoulu lukiokurssiksi

Kaikki aineet vaan valinnaisiksi ja peruskoulusta yliopistoon, mitä sitä turhaan aikaa tuhlaamaan. Poliitikot taputtavat suuria karvaisia kämmeniään, kun työurat pitenevät. Yliopistostakin vain alempi tutkinto. Ei tavan työläinen tieteellistä tutkimusta tartte.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 19:29"]

Peruskoulu on hirveän teoreettinen ja oikeastiko te haluatte lopettaa kaiken rentouttavan, miellyttävän, lasten ajattelua, keskittymiskykyä, luovuutta ja muitakin kuin akateemisia taipumuksia tukevan opetuksen? Ettekö te oikeasti näe, kuinka tärkeää ihmisen hyvinvoinnille on piirtäminen, musiikki, liikunta, käsityöt, kotitalous ja muut sellaiset?  [/quote]

Vai että hyvinvoinnille? Minä lapsena juuri ahdistuin lähes kaikilla noilla tunneilla. Kun lukuaineet olivat kaikki joko ysejä tai kymppejä, niin taitoaineet olivat seiskaa ja kasia. Onneksi yläasteella pääsin eroon kuvaamataidosta, musiikki oli vähän siedettävämpää, eikä käsitöitäkään ollut kuin vuoden muistaakseni. Köksä oli ihan ok. Näytelmäkerhosta tykkäsin, mutta se ei ollutkaan kouluaine. Liikunnasta olen oppinut tykkäämään koulun jälkeen, kun olen saanut valita omat lajini. KAIKKI lapset eivät ole samanlaisia! Siksi näissä juuri toivoisi enemmän valinnaisuutta. Ja toisin kuin matematiikkaa, kuvista tai käsitöitä ei yleensä tarvita myöhemmissä opinnoissa tai elämässä.

Pakkoruotsi pois ja liikunta valinnaiseksi.