Lue keskustelun säännöt.
Ostaako kukaan ns. järkevä vanhempi lapsilleen alkoholia?
10.02.2014 |
Mun äiti vihasi viinaa yli kaiken, mutta ekat kännit vedin varmaan n. 14 v. Hankittiin sitä päivystämällä alkon lähistöllä tai sellaisilta tyypeiltä, jotka sitän hankkivat nuorille. Siinä olisi voinut käydä tosi pahasti, kun ne samat tyypit pyörivät kaupungilla ja tiesivät, että ollaan sen tuhannen kännissä. Muutenkin meno oli aikamoista.
Ne vanhemmat, jotka ostivat lapsilleen viinat eikä heidän tarvinnut salata juomistaan, eivät olleet koskaan sellaisessa kännissä kuin me muut. En tiedä johtuiko se siitä, että se oli luvallista heille vai mistä.
Itse päätin jo hyvin nuorena, että mun lapset saavat vetää ekat kännit kotona ja että mä ostan heille alkoholia, kun sitä haluavat. Olin sitä mieltä vielä siinä vaiheessa, kun esikoiseni oli n. 10 v. mutta nyt kun hän on 16 v. niin kummasti mielipde muuttunut. Ei tulis mieleenkään käydä hakemassa hänelle viinaa ja päästää lähtemään bilettämään.
Silti mietin joskus, että olisihan se oikeasti kaikista turvallisinta ottaa ne ekat kännit kotona, huomata turvallisessa ympäristössä miten "maailma" muuttuu alkoholin vaikutuksen alaisena tai että mitä tapahtuu kun juo liikaa. Melkin jokainen sen kun kuitenkin jossain vaiheessa kokee, niin parempihan se olisi tehdä sellaisessa paikassa missä ei tapahtu mitään pahaa.
Silti en sitä tee, mutta kun mun suvussa on paljon alkoholiongelmaisia, niin välillä tulee mietittyä, että miten saisi lapset kaikista parhaiten ymmärtämään ettei muutamaa lasillista enempää kannata ottaa koskaan. Nyt ollaan menty sillä linjalla, että mies juo saunakaljoja ja mä joskus jonkun drinkin eikä suhtauduta mitenkään negatiivisesti alkoholiin ja toivon, että sitä kautta oppivat juomaan normaalisti tai ettei heillä edes olisi kiire juomaan alkoholia. No onhan tuo mun esikoinen nyt ainakin pari vuotta vanhempi kuin mä ekasta alkoholikokeilusta (tai niin mä ainakin kuvittelen), mutta nuoremmat lapset tulevat vielä perästä eikä sitä koskaan tiedä noista nuorista, tilanteet muuttuvat niin äkkiä ettei itse pysy millään perässä.
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 12:14"]
Jos välität et välitä.
Kukaan järkevä täysi-ikäinen ei osta alaikäiselle alkoholia.
Alkoholinkäytön ehtii opetella 18 vuotta täytettyään, joka muuta väittää on IDIOOTTI.
[/quote]
Opetella?! Miten parhaiten oppii, esimerkistä. Kun lapsi syntyy perheeseen mietitään mitä halutaan kasvatuksella ja omalla esimerkillä periyttää jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollut jo teinistä asti tosi "tylsä" siinä mielessä, että ei ole juuri alkoholi maistunut. Nykyäänkin lähes kolmekymppisenä saatan baarissa/bileissä juoda yhden tai kaksi drinkkiä, mutta siinäpä se. Muutaman kerran äiti antoi pari siideriä kotibileisiin, kun olin n. 17-vuotias. Pikkuveljellä taas oli enemmän örvellysreissuja ja viinojen pöllimisiä, joten hänelle ei olisi mitään annettu vaikka olisi pyytänyt. Nykyään onneksi hänenkin juomatapansa on ihan asialliset.
Itse ehkä toimisin samoin omien lasten kanssa. 15-vuotiaalle tai sitä nuoremmalle en antaisi mitään mukaan. Kotona voisi vähän maistaa, mutta ei muuta. Kyllä sitä ehtii 18 vuotta täytettyään ihan tarpeeksi dokata, jos huvittaa. Itse käytän rahani mieluummin muuhun.
Me saatiin kotona maistaa ruokaviiniä, ja lukioikäisenä vanhemmat myös ostivat ain 4 siideriä bileisiin otettavaksi. Itselleni riitti ne 4, pikkusisko sitten aikoinaan otti ne ja osti lisää kaupasta. Mutta molemmista meistä tuli hyviä alkoholinkäyttäjiä, uskoisin että siksi kun kotoa saatiin hyvä malli. Vanhemmat käyttivät alkoholia maltillisesti hauskanpitoon ystävien kanssa, ei usein eivätkä liikaa. Nuo tilanteet eivät koskaan olleet meille mitenkään ahdistavia vaan hauskoja.
Alkoholi on seurustelujuoma, ördääminen on noloa ja yksin kännääminen huolestuttavaa.
Omille lapsille ajattelin noudattaa samaa mallia, kunhan tuosta vähän kasvavat.
Hmm... En ikinä ostaisi alaikäiselle alkoholia, koska a) se ei todellakaan takaa, etteikö hän lisäksi hommaisia omia viinoja tai joisi kaverin tarjoamia, b) sillä viestisin, että alaikäisten dokaaminen on minusta ok ja c) viestisin, että lait on tehty rikottaviksi, ja niitä on oikeus kenellä vaan kyseenalaistaa.
MUTTA olen antanut lapsille luvan maistaa viinilasistani suullisen, eivät ole vielä halunneet (ikää 12 ja 14). Alkoholista ei minusta toisaalta kannata tehdä mitään mörköäkään, vaan opettaa, että maltilla käytettynä se on ok. Mutta että dokaaminen ei ole ok, eikä varsinkaan kasvuiässä olevan dokaaminen, koska siinä ajautuu helposti avuttomaan tilaan, jota voi kuka tahansa käyttää hyväksi ja koska se on fyysisesti vaarallista ja haitallisempaa kuin juominen aikuisena.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 11:09"]
Meillä vanhemmat osti juotavat. Miksi? koska oltiin viinanhimoisia pikkuteinejä eikä meidän tarvinnut sit norkoilla jossain alkon kulmilla tai juomalla jotain mistä me ei tiedetty mitä se on.
Sain 2 alkoholimyrkytykstä alle 18 vuotiaana. Ihan omaa tyhmyyttäni olivat MUTTA parempi se, että saan ne myrkytykset kun oon sammuneena kotona jossa äiti vahtii kun se, että saan ne baari-illan jälkeen ja saamun jonnekin pusikkoon kun kaverit ei pidäkkään huolta.
[/quote]
Vanhempien ostama alkoholi ei siis saanut käyttöä pysymään kohtuudessa. Minulle ei kotona tarjottu alkoholia, enkä sitä myöskään muualta hankkinut. Sama juttu vaimoni perheessä. Ensimmäisen kerran join lasillisen (siis yhden) viiniä opiskelijana, kun bileissä kaverit tarjosivat. Noin 25-vuotiaaksi asti pystyin laskemaan käyttämäni alkoholiannokset.
En ole koskaan ollut näkyvästi humalassa, saati sitten sammunut. Krapulaa en ole kokenut. Meillä on kuitenkin nytkin kotona pari viinipulloa, paria kolmea likööriä ja pullo portviiniä ja viskiä. Niitä käytetään lähinnä ruuanlaittoon.
Vanhin lapsemme on lukiossa. Tähän päivään mennessä hänkään ei ole ollut humalassa tai maistanut alkoholia ehtoollisviiniä lukuunottamatta. Mistäkö tiedän? Tiedämme, missä ja kenen seurassa tyttäremme viettää iltansa silloin, kun hän ei ole kotona.
Ratkaisevaa on luultavasti se, että kotona ei ole näytetty mallia, jonka mukaan hauskanpito edellyttää alkoholin kanssa läträämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän vanhempiani järkevinä. Ostivat minulle alkoholia kesälomamatkalla (maassa jossa ikäraja oli 17) kun olin 17 eli pari kertaa lasi viiniä ravintolassa ja ostivat 18-vuotislahjaksi pullon kuohuviiniä. Minusta ok, ja samansuuntaisesti varmaan tulee menemään omienkin lasten kanssa.
Mutta ap ei varmaan tarkoittanut ihan tällaista...
Se on kiinni monesta asiasta, nuoresta itsestään, kotikasvatuksesta ja kaveripiiristä, mielenterveydestä, traumoista, kokemuksista, yms.... Kaverit saavat kiltinkin nuoren kokeilemaan.
Minä itse sain jo 14 vuotiaana pienen muutaman desin viinipullon joululahjaksi. Sitä maistelin kotona ja pahaa oli. Vanhempani juovat hyvin kohtuudella, enkä muista olisinko koskaan nähnyt heitä humalassa. Olin tosi kiltti ja hiljainen tyttö joten minulle uskallettiin antaa mahdollisuus kokeilla kotona. Sitten taas parhaan kaverini alkoholistiperheessä eivät lapset saaneet maistaa alkoholia, he joivat selän takana eivätkä menneet kotiin yöksikään. Minun kotonani taas haluttiin tietää jos olen menossa kavereiden kanssa ulos ja kotona ei odotettu kaulimen kanssa. Kännissä en koskaan ollut. Halusin pitää vanhempieni luottamuksen, koska he luottivat minuun.
En kuitenkaan usko että tulen omalle lapselleni antamaan mitään alkoholia ennen 18 ikävuotta. Tulen valistamaan häntä hyvin jyrkästi kaikista alkoholin/huumeiden ja tupakan vaaroista. Hän on muutenkin aika temperamenttinen tyttö, joten saankin tehdä paljon töitä kasvatuksen kanssa vielä tulevaisuudessakin.
terv, päihde ja mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheita yleistyksiöä nyt ketju täynnä. Kaksi käsin muka vedetään viinaa ja ylpeillään. Eivät kaikki nuoret kyllä niin tee ja trendi nykyään siihen suuntaan, että täysin raittiita nuoria on enemmän. Myös hyvin vähän käyttäviä. Dokailua ei pidetä "siistinä" juttuna.
Vähän aiheen vierestä, mutta minusta vanhempien olisi hyvä muistaa myös sanoa ettei ole pakko juoda ollenkaan jos ei halua, ei edes silloin kun kaikki muut juovat. Eikä vain opettaa juomaan kohtuullisesti.
Luulin pienenä, että aikuisena kaikki juovat viiniä ja kahvia. Omat vanhempani siis joivat vain esim. kylässä pari lasia viiniä. Itse en ole koskaan tuntenut houkutusta juoda alkoholia enkä ole juonutkaan (lähinnä maistanut). Nuorena voi tuntua siltä, että kuuluu juoda alkoholia. Joten muistakaa sanoa, etteivät kaikki aikuisetkaan juo eikä tarvitsekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan lapsen maistaa jos haluaa varmaan siinä n. 15-vuotiaana. Se on niin pahaa, että luultavasti pysyvät irti siitä täysi-ikäisiksi. Ihme paskapuhetta jostain lain noudattamisesta täällä. Laittakaa kuulkaa tiukkikset hiiltä peräsuoleen, niin tulee timantteja. :-) Terve järki on tärkein apu, eivätkä mitään sossulait. Sitäpaitsi eivät viranomaiset itsekään noudata lakia, esim. tuontiautojen autoveroasiassa.
Itse kerran lukioilaisena annoin kaverilleni äidin Malibua (hirvittävää alkoholisokerilitkua), kun halusin nähdä että joku oikeasti juo niin pahaa tököttiä. Kyllä se sitä otti ja sitten tehtiin kemian läksyjä. Meillä oli aina kotona alkoholia vapaasti saatavilla, mutta ei sitä kukaan meistä lapsista ottanut.
Järkevä aikuinen ei osta lapselleen alkoholia, eikä tarjoa sitä lapselle kotona tai juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 12:14"]Jos välität et välitä.
Kukaan järkevä täysi-ikäinen ei osta alaikäiselle alkoholia.
Alkoholinkäytön ehtii opetella 18 vuotta täytettyään, joka muuta väittää on IDIOOTTI.
[/quote]
Ranskassa taitaa olla aika monta idioottia. Italiassa taitaa olla aika monta idioottia. Espanja täynnä idiootteja..
Onko tämä suomalainen käsite, viinan kirous? Humalaa en suosittele mutta ruuan kanssa sehän on vain elämän pieni ilo. Ei sen kummempaa
T: 24, ulkosuomalainen joka ei ymmärrä tätä hysteriaa
Meillä 15-vuotiiasta lähtien olisivat saaneet kotona ruokaviiniä. Senkin sovimme, että kun haluavat ottaa enemmän, niin vanhemmat ostaa juomat ja humala hankitaan ja koetaan kotona. Alle 18-vuotiaina ei mitään asiaa kylille iltamyöhään hillumaan tai minnekään kotibileisiin.
Kaksi vanhinta ovat siis jo viiniä maistaneet, kumpikin totesi, että pahaa. Vanhempi täyttää kohta 18 v, eikä ole vielä ekakänniä kokenut. Eikä kuulemma kiinnostakaan, kännääminen on junttia ja idioottia. Mutta arveli, että voihan se olla että joskus oppii viiniä tai olutta vähän ottamaan, ruuan kanssa ja saunajuomana. Nuorempi aikoo olla absolutisti koko elämänsä. Molemmat ovat erittäin älykkäitä ja kiinnostuneita lähinnä tieteistä, matematiikasta yms.
Nuorin ei ole vielä viiniä maistanut. Hän on selvästi "villimpi" tapaus kuin vanhemmat sisaruksensa, joten saa nähdä. Luulen, että hän tarvitsee huomattavasti tiukempia rajoja. On luonteeltaan boheemi taiteilija.
Minusta liika tiukkuus on kuitenkin pahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki voisin ostaa täysi-ikäisille lapsilleni alkoholia, alaikäisille en ikinä.
En keksi yhden yhtäkään syytä miksi alaikäisille pitäisi ostaa viinaa!!
Alkoholi on hermomyrkky, ei se ole hyväksi kenellekään.
Vastaan vain omien vanhempieni toimintaa seuranneena, ei siis ole yleistys tai universaali totuus. Olen nyt 22-vuotias, join ensimmäiset kännini 16-vuotiaana niin, että isä oli ostanut mulle kolme siideriä. Isä tiesi missä olen ja kenen kanssa, tuli hakemaan tiettynä kellonaikana ja tilanne pysyi hallinnassa. Isän sanoin kriittinen piste on siinä, vastaanko puhelimeen. Humalassaolo ei ollut niin "siistiä" että sitä olisi tehnyt jatkuvasti mieli harrastaa, join 16-vuotiaana ehkä neljät humalat, seuraavat vedin täysi-ikäisenä.
Perheessämme on minua kolme vuotta nuorempi tytär, joka ei ilmeisesti koskaan ole ollut humalassa, vaikka kyllä isä olisi hänellekin lukioikäisenä alkoholia ostanut. Tätä siskoani ei kiinnosta, on sanonut että joi ylipäätään ensimmäisen alkoholijuomansa (limuviina Breezerin) kun minä ostin hänelle muuttopalkaksi tjsp vuosi sitten.
Olen hyvin varma, että mikäli minulla olisi sattunut huomattavia ylilyöntejä, vanhempieni suhtautuminen omien lasten alkoholinkäyttöön olisi erilainen kuin mitä se lopulta oli. Itselläni ei ole lapsia, mutta voisin kuvitella aikanaan ostavani heille alkoholia ja heidän toimistaan riippuisi, jatkuisiko käytäntö ja missä mittasuhteissa.
Meillä vanhemmat osti juotavat. Miksi? koska oltiin viinanhimoisia pikkuteinejä eikä meidän tarvinnut sit norkoilla jossain alkon kulmilla tai juomalla jotain mistä me ei tiedetty mitä se on.
Sain 2 alkoholimyrkytykstä alle 18 vuotiaana. Ihan omaa tyhmyyttäni olivat MUTTA parempi se, että saan ne myrkytykset kun oon sammuneena kotona jossa äiti vahtii kun se, että saan ne baari-illan jälkeen ja saamun jonnekin pusikkoon kun kaverit ei pidäkkään huolta.
Mä vedin ekat kännit perheeni ja kummitätini perheen kanssa ja sillon oli todella oli, että mulla oli ne tutut siinä vieressä kun se, et mä olisin vetänyt ne jossain mettässä kavereiden kanssa.
Jos ne nuoret sitä alkoholia haluaa niin ne saa sitä ihan mistä vaa.
Varoitan myös näistä "pimeistä" myyjistä. Mä tiedän niitä meidän seudulta aika paljonkin jotka tuovat viinaa virosta. Joten teinit saa niiltäkin ostettua niitä mutta tietenkin ylihinnalla. Mutta ostavat kumminkin jos haluavat juoda.
Onneks teinivuodet ovat ohi!
Pääasia on, että pidätte lapsenne erossa huumeista.
Toki ostan viinat ja tupakat lapsilleni, koska kuitenkin ne jostain ne hankkivat!
Nyt olen tuonut Tallinnasta omat setit(kärryllinen/lapsi) myös lapsilleni, koska kuitenkin jostain ne hankkivat!
...vanhempien rahoista ne kuitenkin aina menevät, joten nyt saadaan kaikki samalla rahalla enemmän:)
Sillä hetkellä kun antaa lapsen juoda alkoholia kotona, hyväksyy sen että hän saattaa juoda myös muualla. Ei se kotona alkoholin tarjoaminen mitään auta. Ainostaan painostaa lasta huonoon alkoholikulttuuriimme. Jos äitini ei olisi antanut minun juoda yläasteikäisenä lapsena ties missä, ei olisi minulla nyt paljon pahaa muisteltavaa.
Kuinka sairas pitää olla, että ostaa lapselleen päihteitä? Kuvottavaa!
Totuushan on että kyllä ne siiderit ym. sitten jotakin muutakin kautta saa. Kaikki mikä on todella salattua ja kiellettyä, on vaan entistä kiehtovampaa.