Lue keskustelun säännöt.
Lapsen isovanhemmat ei halua tavata lasta
29.10.2020 |
Saisikohan tältä palstalta jotain hyvä näkökulmaa tähän tilanteeseen: meillä on neljävuotias lapsi ja mieheni isä ja äiti eli lapsen mummo ja vaari eivät kai halua tavata lasta. Vauva-aikana halusivat ja tapasivatkin monta kertaa mutta eivät oikein saaneet luotua tiivistä suhdetta lapseen. Lapsi ei oikein ollut kiinnostunut heistä eikä heidän tuomista leluista ja en tiedä loukkaantuiko he siitä jotenkin vaikka yritin minta kertaa selittää että sellainen lapsemme nyt luonteeltaan on eikä kannata ottaa henkilökohtaisesti etenkin kun kyseessä on vielä ihan pieni lapsi.
He eivät ole tavanneet lasta enää pariin vuoteen. Eivät tule käymään eivätkä pyydä käymään. Tapaavat poikaansa kyllä mutta vain extempore tilanteissa joissa on selvää että lapsi ei ome paikalla. Mieheni ei halua puhua aiheesta vaan kuittaa asian että "ei kannata uhrata tälle asialle ajatuksia". Mutta en oikein tiedä...
Onko tällainen tavallista? Pitäisikö minun tehdä jotain? Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kommentit (45)
Ap, pärjäile. Vain sinulla on ongelma nyt.
Lapsi ei tajua ongelmaasi yhtään, sillä hän ei tarvitse kahta tuntematonta ihmistä elämäänsä. Lapselle riittää, että hänellä on isä ja äiti, toki heidänkin olisi hyvä olla edes suurinpiirtein tässä maailmassa ja läsnä. En ole tästä asiasta ihan täysin varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti miehesi tuntee vanhempansa niin hyvin ettei kaipaa heitä lapsensa elämään. Suorittaa mielummin velvollisuuskäynnit itse, eikä halua puhua asiasta.
Isovanhemmat yrittivät olla hetken muuta kuin ovat, ovat nyt lopettaneet teeskentelyn.Anna asian olla, saattaa olla lapsellesi parempi näin.
Näinhän se on. Tuleeko lapsi siitä onnelliseksi, jos hänen eteensä raahataan isovanhemmat? Ei. Tuleeko lapsi onnelliseksi siitä, että hänen äitinsä olisi läsnä hänen elämässään, eikä vänisisi turhia? Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi ja appivanhempasi ovat todella creepyn kuuloisia. Kuuluvatkohan he mahdollisesti johonkin uskonnolliseen lahkoon...?
Jos olisin ap enkä haluaisi erota miehestä (mitä myös vakavasti harkitsisin, koska mies selvästi piilottelee jotain), niin laittaisin appivanhemmille suoraan tällaisen viestin: ”Moikka! Olen ihmetellyt vähän, tai oikeastaan aika paljonkin, kun ette selvästikään ole halunneet tavata X:ää niin pitkään aikaan. Olen yrittänyt järjestää tapaamisia, mutta te olette aina kieltäytyneet niistä. Tämä on minusta todella kummallista, kun hän on vieläpä teidän ainoa lapsenlapsenne. Mistähän oikein mahtaa kiikastaa?”
Lapselle on varmasti parasta, ettei hän ole tuollaisten tyyppien kanssa missään tekemisissä, mutta syyn haluaisin silti tietää.
Luulen, että kuuluvat ehkä siihen osaan väestöä, etteivät aloita viestejään tervehdyksellä "Moikka".
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti miehesi tuntee vanhempansa niin hyvin ettei kaipaa heitä lapsensa elämään. Suorittaa mielummin velvollisuuskäynnit itse, eikä halua puhua asiasta.
Isovanhemmat yrittivät olla hetken muuta kuin ovat, ovat nyt lopettaneet teeskentelyn.Anna asian olla, saattaa olla lapsellesi parempi näin.
Jep, ja voi myös olla, että kunhan lapsi kasvaa ja muuttuu älyllisemmäksi, tämäkin voi lähteä lounaalle. Eivät ehkä ole niitä, joille on luontevaa toimia pikkulasten kanssa.
Ilmeisesti miehesi tuntee vanhempansa niin hyvin ettei kaipaa heitä lapsensa elämään. Suorittaa mielummin velvollisuuskäynnit itse, eikä halua puhua asiasta.
Isovanhemmat yrittivät olla hetken muuta kuin ovat, ovat nyt lopettaneet teeskentelyn.
Anna asian olla, saattaa olla lapsellesi parempi näin.