Lue keskustelun säännöt.
Oletko oikeasti jättänyt tai harkinnut jättää kumppanisi tämän lihomisen takia?
29.10.2020 |
Mitä tapahtui, kerroitko todellisen syyn, ja miten lähipiiri reagoi?
Kommentit (110)
En, koska ei haittaa. En ole kenenkään kanssa ulkokuoren vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen. Kumppani tiesi alusta alkaen, etten pidä ylipainoisia vartaloita seksuaalisesti mielenkiintoisina. Eikä kukaan toivon mukaan jää suhteeseen, jossa ei ole voimakasta ja molemminpuolista seksuaalista kiinnostusta. Eihän ero mukavalta koskaan tunnu, mutta hän ymmärsi kyllä asian. Ulkopuolisille en ole erostamme jutellut.
Ja olihan siellä taustalla muutakin kuten elintapojen muuttumista, yleistä suhteen väljähtymistä ja todennäköisesti lievää masennustakin. Ero on melkein aina monen tekijän summa. Mutta kyllä se toisen ylipaino oli se tekijä, minkä vuoksi en halunnut enää suhteeseen sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
En, koska ei haittaa. En ole kenenkään kanssa ulkokuoren vuoksi.
Tämän asenteen ansiosta olen lihavana miehenä saanut aina seurustella hyvin hoikkien naisten kanssa.
En ole. Mutta jos mahd. kumppanini lihoisi huomattavan paljon (kymmeniä kiloja) verraten lyhyessä ajassa, niin kyllä sitä varmaan saisi peilin eteen isekin mennä ja kysyä, että mitä oikeasi on tapahtunut? Mikä on ollu minun roolini
Tarkoian, että ei minua sinänsä kumppanini mahd. ylipaino haittaisi, vaan enempi hänen suhtautumisensa ylipainoonsa/ painon -nousuunsa.
Onko hän kuin mitään ei olisi tapahtunu vai kärsiikö hän painon nousustaan. Hakeeko hän ruuasta, enemmän jotain, mikä ei ole ni-in paljon oikeastaan ruuan tarkoitus, kuten huomattavan paljon lohtua, yrittäisi syömisellään torrjua ikäviä muistoja, söisi koska ei haluaisi kohdata jotain,,
Ja eu en nyt edellä tarkoittanut kumppanin jokusen kilon lihomista. - Se lienee osa elämää. Mutta ellei ole "hereillä" niin vuosien saatossa muutaman kilon vuosittainen painonnousu onkin jo huomattava. - Usein ei ymmärtääkseni olekaan vaikeina laihduttaminen, vaan se, että hallistee elopainoaan, niin etä se pysyy suunnilleen vakaana, ilman ns. jojoilua.
Ja olisihan se kiva, että olisi kumppani, jolla olisi suunnilleen samansuunatinen käsitys syömisesta ja ruuasta kuin itsellä. -Välillä tuntuu, että nykyisin ruoka on monelle samanapainen asia kuin oma elämänkatsomus.
Sinkkumies
En ole jättänyt mutta valitettavasti sukupuolielämä kärsii pahasti kun kumppani ei vaan enää sytytä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole jättänyt mutta valitettavasti sukupuolielämä kärsii pahasti kun kumppani ei vaan enää sytytä yhtään.
Miksi et ole jättänyt, vaan tyydyt huonoon seksielämään?
Vierailija kirjoitti:
En ole jättänyt mutta valitettavasti sukupuolielämä kärsii pahasti kun kumppani ei vaan enää sytytä yhtään.
Kimpsut kantoon vaan ja tiukkaa pakettia etsimään, jotta taas onnistaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä sille mitään voi, jos toinen ei enää kiihota. Kukaan ei voi vain päättää alkaa pitää läskistä.
Kuinka moni lihava haluaa kumppanin, joka ei hänestä syty? Oletteko miettineet sitä?
On kaksi asiaa mitä en parisuhteessa ymmärrä enkä hyväksy - pihtaaminen ja lihominen ilman hyvää syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kaksi asiaa mitä en parisuhteessa ymmärrä enkä hyväksy - pihtaaminen ja lihominen ilman hyvää syytä.
Itsellänikin on kaksi asiaa parisuhteessa, joita en hyväksy. Väkivalta ja alistaminen. Olemme me ihmiset niin erilaisia...
Mies halusi seks iä usein mutta samalla lihoi toistakymmentä kiloa, kun itse liikuin aktiivisesti ja söin terveellisesti. Vuosia näin. Ei kyllä ollut ainoa syy, koska ei myöskään siivonnut lähes ollenkaan ja tulin töistä usein sikolättiin. En ollut mikään nalkuttaja tai kiukuttelija, vaan sanoin ystävällisesti muutamat kerran vuosien aikana että on raskasta elää näin. Ei vaikutusta, eikä mies oikein osannut keskustella tai tehdä asialle mitään. Lopulta lähdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kaksi asiaa mitä en parisuhteessa ymmärrä enkä hyväksy - pihtaaminen ja lihominen ilman hyvää syytä.
Itsellänikin on kaksi asiaa parisuhteessa, joita en hyväksy. Väkivalta ja alistaminen. Olemme me ihmiset niin erilaisia...
Aika hurjaa, että olet valmis jäämään parisuhteeseen, joka ei ollenkaan vastaa tarpeisiisi, kunhan siinä ei ole väkivaltaa tai alistamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole jättänyt mutta valitettavasti sukupuolielämä kärsii pahasti kun kumppani ei vaan enää sytytä yhtään.
Kimpsut kantoon vaan ja tiukkaa pakettia etsimään, jotta taas onnistaa!
Moni mies kantaa jo valmiiksi paljon ylipainoa eikä ole takeita ettei suhteen aikaan liho (kuten kumppani). Hankalampi asia löytää enää tiukkaa pakettia. Edelleen minussa elää pieni toivo siitä että mies ryhdistäytyisi ja hommautuisi ylipainostaan eroon (+20kg, eli ei mikään mahdottomuus toteuttaa, mutta kun ei tahdo luopua roskaruuasta ja kaljasta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kaksi asiaa mitä en parisuhteessa ymmärrä enkä hyväksy - pihtaaminen ja lihominen ilman hyvää syytä.
Itsellänikin on kaksi asiaa parisuhteessa, joita en hyväksy. Väkivalta ja alistaminen. Olemme me ihmiset niin erilaisia...
Aika hurjaa, että olet valmis jäämään parisuhteeseen, joka ei ollenkaan vastaa tarpeisiisi, kunhan siinä ei ole väkivaltaa tai alistamista.
Et keksinyt parempaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kaksi asiaa mitä en parisuhteessa ymmärrä enkä hyväksy - pihtaaminen ja lihominen ilman hyvää syytä.
Itsellänikin on kaksi asiaa parisuhteessa, joita en hyväksy. Väkivalta ja alistaminen. Olemme me ihmiset niin erilaisia...
Ihminen voi olla hyväksymättä useampaakin kuin vain kahta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kaksi asiaa mitä en parisuhteessa ymmärrä enkä hyväksy - pihtaaminen ja lihominen ilman hyvää syytä.
Itsellänikin on kaksi asiaa parisuhteessa, joita en hyväksy. Väkivalta ja alistaminen. Olemme me ihmiset niin erilaisia...
Minä taas ajattelen ihan toisin päin: parisuhteessa on oltava tietyt asiat, jotta hyväksyn sen. parisuhde ei ole mikään oletustila vaan aktiivinen valinta. Voin koska tahansa palata taas sinkkuuteen, jos en saa parisuhteelta, mitä tarvitsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole jättänyt mutta valitettavasti sukupuolielämä kärsii pahasti kun kumppani ei vaan enää sytytä yhtään.
Miksi et ole jättänyt, vaan tyydyt huonoon seksielämään?
Lisään tähän että kumppanin kanssa seksielämä ei sytytä. Se ei tarkoita etten silti nauttisi seksistä, moraali ei anna periksi pettämiselle. Eikä uusi mies ole mikään tae hyvästä seksielämästä, tumpeloita riittää hoikissakin. Itse asiassa minulla on parempi seksielämä kun hoidan itse tarpeeni.
En ole jättänyt.
En kuitenkaan tiedä mitä tekisin jos mun mies lihoisi tyyliin 88-kg>150kg.
Luultavasti hänen elintavoissaan olisi silloin tapahtunut jotain, miksi kokisin, että ei voida olla enää yhdessä.
Tietty jos joku sairaus tai sen hoito turvottaisi, niin sitten en jättäisi.
(en laske henkisen puolen häiriöitä tähän. itsekin olen masentunut, mutta en lapa paskaa suuhuni)
Useampi ylipainoinen mies halusi seurustella kanssani. Pidin heistä ja arvostin heidän mielipiteitään, mutta läski on mielestäni kammottavaa. Pysyimme ystävinä.
No en, en ole psykopaatti