Roaccutan ja raskaus

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:50"]

Mulle lääkäri sanoi, että keskeytystä suositellaan aina jos näin käy.

[/quote]

Minulle lääkäri taas sanoi, että se on sitten abortin paikka jos tulee raskaaksi Roa-kuurin aikana. Ei siis suositellut mitään vaan sanoi, että asia nyt on näin.

Se ON abortin paikka. Roaccutan aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä, silmien ja aivojen ja käsien, jalkojen täydellistä puuttumista jne. Ei mitään pieniä, kuten korvan mutaatioita. Roa-kuurin aikana tai sen jälkeen ei voi tulla raskaaksi. Sikiö on kaikkein haavoittumaisillaan juuri, kun on hedelmöittynyt ja kiinnittynyt. Jos alkuraskaudessa sikiö saa Roaccutania tai sitä on veressä, vauriot ovat äärimmäisen vakavia. Miksi sinulla ei ole ollut tuplaehkäisyä?

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:25"]

Se ON abortin paikka. Roaccutan aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä, silmien ja aivojen ja käsien, jalkojen täydellistä puuttumista jne. Ei mitään pieniä, kuten korvan mutaatioita. Roa-kuurin aikana tai sen jälkeen ei voi tulla raskaaksi. Sikiö on kaikkein haavoittumaisillaan juuri, kun on hedelmöittynyt ja kiinnittynyt. Jos alkuraskaudessa sikiö saa Roaccutania tai sitä on veressä, vauriot ovat äärimmäisen vakavia. Miksi sinulla ei ole ollut tuplaehkäisyä?

[/quote]

Niinpä. Taisi olla ihan tuubaa tuo, että joku on terveen lapsen saanut Roaccutan-kuurin oltua päällä alkuraskaudesta.

Joka kerta lääkärissä tehtiin raskaustesti, ennenkuin sai uuden reseptin. Tiukka linja!

No minulla on roa-juuri päällä eikä tehty raskaustestejä. Tuplaehkäisyäkään ei vaadittu, ihan kondomi riittää. Mutta ei toki tulisi mieleenkään hankkiutua raskaaksi ja jos näin kävisi niin tekisin ilman muuta abortin. Lääkärini käski miettiä tällaisia asioita jo etukäteen, myös sitä miten pää sellaisen tilanteen kestäisi.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:35"]

No minulla on roa-juuri päällä eikä tehty raskaustestejä. Tuplaehkäisyäkään ei vaadittu, ihan kondomi riittää. Mutta ei toki tulisi mieleenkään hankkiutua raskaaksi ja jos näin kävisi niin tekisin ilman muuta abortin. Lääkärini käski miettiä tällaisia asioita jo etukäteen, myös sitä miten pää sellaisen tilanteen kestäisi.

[/quote]

Oho. Täälläkin pitää tehdä labrassa raskaustesti joka kerta reseptiä uusiessa (ja sen siis pitää olla negatiivinen). Kondomi tai selibaatti ei kelpaa, vaan pitää olla vähintään pillerit. Itselläni oli hormonikierukka, joka oli ok.

teidän Porvoo-juutelijoiden kannattaisi varmaan ensin hiukan ottaa selvää asioista, esim. siitä miten ja missä vaiheessa Isotretinoiinin teratogeenisuus vaikuttaa sikiöön. Minulle kerrottiin teratologisesta tietopalvelusta, että tuo nykyisin suositeltava 30 päivän varoaika sisältää ns. turvamarginaalin, eli että nykytiedon mukaan lääkkeen puoliintumisaika elimistössä on n. 10 päivää, joilla yksilöillä se saattaa olla vieläkin lyhyempi aika (riippuu solujen aineenvaihdunnasta ym.). Lääkkeen vahingollisuus ilmenee nimenomaan organogeneesivaiheessa, eli siinä vaiheessa kun elimet lähtevät erilaistumaan. Tämä ajankohta on n. 18 päivää hedelmöittymisen jälkeen. Sitä ennen lääke vaikuttaa hedelmöittyneeseen munasoluun yleensä siten, että se joko vahingoittuu (jolloin raskaus menee kesken) tai sitten ei vahingoitu (tässä vaiheessa vahingoittuneet solut kykenevät vielä uusiutumaan) ja raskaus jatkuu normaalisti. 

Minun kohdallani tilanne oli se, että kun olin altistunut isotretinoiinille enintään viikon myöhäisimmän teoreettisen hedelmöittymisajankohdan (laskimme tämän ajankohdan lääkärin kanssa useasti yhdessä alkuraskauden ultraäänitutkimusten sekä viimeisten kuukautisten alkamispäiväni perusteella) jälkeen. Suurella todennäköisyydellä aine oli siis poistunut verenkierrostani ennen organogeneesivaiheen alkua (alkuraskauden ultrassa havaittiin ensimmäiset sydämenlyönnit vasta 15 päivää viimeisen kapselin ottamisen jälkeen). Varmuutta tästä ei tietenkään ollut, eli toki epämuodostumariski oli olemassa, mutta se oli konsultoimieni lääkäreiden mukaan huomattavasti pienempi kuin tuo 25% epämuodostumariski, joka normaalisti liittyy Roaccutaniin. Minulle sanottiin, että mikäli päätän antaa raskauden jatkua, minulle suositellaan erittäin tarkkoja ultraäänitutkimuksia raskauden aikana. 

Kävin koko raskausajan, varsinkin alkuajan, erittäin tarkoissa seulonnoissa sekä ultrissa kahdella eri lääkärillä (Suomen huippuja alallaan). Mitään poikkeavaa ei havattu sikiön kasvussa missään vaiheessa, päinvastoin sikiö vaikutti koko raskauden ajan erittäin terveeltä ja hyvävointiselta. Lapsi syntyi täysiaikaisena, painoi lähes 4 kg ja sai täydet apgar-pisteet. On edelleen erittäin terve ja hyvin kehittynyt ja kaikissa lääkäritarkastuksissa saanut pelkästään kehuja.

Tiedän, että otin hirvittävän riskin päättäessäni pitää lapsen. Päätös oli elämäni vaikein, enkä missään nimessä toivo kenellekään tähän tilanteeseen joutumista ylipäänsä! Roaccutan on erittäin vaarallinen lääke sikiölle ja sen kanssa ei pidä pelleillä tai olla varomaton. Itselleni koko alkuraskaus ennen viimeistä rakenneultraa viikolla 24 oli yhtä helvettiä pelon takia. Valvoin lukemattomia öitä peläten sikiön puolsta ja miettien teenkö hirveän virheen kun annan raskauden jatkua. Ylimääräiset lääkärikäynnit, tutkimukset ym. maksoin kokonaan omasta pussista, kuluja tuli useampi tuhat euroa.

Halusin kertoa tarinani rohkaisuna niille, jotka syystä tai toisesta ovat vastaavassa tilanteessa. Uskaltakaa ottaa asioista kunnolla selvää, ennen niinkin ison päätöksen kuin abortin tekemistä! Luojan kiitos uskoin itse asiantuntijoita, enkä esim. nettikirjoituksia, joiden perusteella minun olisi ilman muuta pitänyt keskeyttää raskaus. 

Voitte varmaan kuvitella sen tunteen, kun lapsi sitten lopulta syntyi ja kun minulle kerrottiin hänen olevan "täydellinen vauva". Sitä helpotuksen kyynelten määrää... vieläkin itkettää kun muistelen sitä hetkeä. 

t. 6

Nro 6 vastaa:

Teidän Porvoo-huutelijoiden kannattaisi varmaan ensin hiukan ottaa selvää asioista, esim. siitä miten ja missä vaiheessa Isotretinoiinin teratogeenisuus vaikuttaa sikiöön. Minulle kerrottiin teratologisesta tietopalvelusta, että tuo nykyisin suositeltava 30 päivän varoaika sisältää ns. turvamarginaalin, eli että nykytiedon mukaan lääkkeen puoliintumisaika elimistössä on n. 10 päivää, joilla yksilöillä se saattaa olla vieläkin lyhyempi aika (riippuu solujen aineenvaihdunnasta ym.). Lääkkeen vahingollisuus ilmenee nimenomaan organogeneesivaiheessa, eli siinä vaiheessa kun elimet lähtevät erilaistumaan. Tämä ajankohta on n. 18 päivää hedelmöittymisen jälkeen. Sitä ennen lääke vaikuttaa hedelmöittyneeseen munasoluun yleensä siten, että se joko vahingoittuu (jolloin raskaus menee kesken) tai sitten ei vahingoitu (tässä vaiheessa vahingoittuneet solut kykenevät vielä uusiutumaan) ja raskaus jatkuu normaalisti. 

Minun kohdallani tilanne oli se, että kun olin altistunut isotretinoiinille enintään viikon myöhäisimmän teoreettisen hedelmöittymisajankohdan (laskimme tämän ajankohdan lääkärin kanssa useasti yhdessä alkuraskauden ultraäänitutkimusten sekä viimeisten kuukautisten alkamispäiväni perusteella) jälkeen. Suurella todennäköisyydellä aine oli siis poistunut verenkierrostani ennen organogeneesivaiheen alkua (alkuraskauden ultrassa havaittiin ensimmäiset sydämenlyönnit vasta 15 päivää viimeisen kapselin ottamisen jälkeen). Varmuutta tästä ei tietenkään ollut, eli toki epämuodostumariski oli olemassa, mutta se oli konsultoimieni lääkäreiden mukaan huomattavasti pienempi kuin tuo 25% epämuodostumariski, joka normaalisti liittyy Roaccutaniin. Minulle sanottiin, että mikäli päätän antaa raskauden jatkua, minulle suositellaan erittäin tarkkoja ultraäänitutkimuksia raskauden aikana. 

Kävin koko raskausajan, varsinkin alkuajan, erittäin tarkoissa seulonnoissa sekä ultrissa kahdella eri lääkärillä (Suomen huippuja alallaan). Mitään poikkeavaa ei havattu sikiön kasvussa missään vaiheessa, päinvastoin sikiö vaikutti koko raskauden ajan erittäin terveeltä ja hyvävointiselta. Lapsi syntyi täysiaikaisena, painoi lähes 4 kg ja sai täydet apgar-pisteet. On edelleen erittäin terve ja hyvin kehittynyt ja kaikissa lääkäritarkastuksissa saanut pelkästään kehuja.

Tiedän, että otin hirvittävän riskin päättäessäni pitää lapsen. Päätös oli elämäni vaikein, enkä missään nimessä toivo kenellekään tähän tilanteeseen joutumista ylipäänsä! Roaccutan on erittäin vaarallinen lääke sikiölle ja sen kanssa ei pidä pelleillä tai olla varomaton. Itselleni koko alkuraskaus ennen viimeistä rakenneultraa viikolla 24 oli yhtä helvettiä pelon takia. Valvoin lukemattomia öitä peläten sikiön puolsta ja miettien teenkö hirveän virheen kun annan raskauden jatkua. Ylimääräiset lääkärikäynnit, tutkimukset ym. maksoin kokonaan omasta pussista, kuluja tuli useampi tuhat euroa.

Halusin kertoa tarinani rohkaisuna niille, jotka syystä tai toisesta ovat vastaavassa tilanteessa. Uskaltakaa ottaa asioista kunnolla selvää, ennen niinkin ison päätöksen kuin abortin tekemistä! Luojan kiitos uskoin itse asiantuntijoita, enkä esim. nettikirjoituksia, joiden perusteella minun olisi ilman muuta pitänyt keskeyttää raskaus. 

Voitte varmaan kuvitella sen tunteen, kun lapsi sitten lopulta syntyi ja kun minulle kerrottiin hänen olevan "täydellinen vauva". Sitä helpotuksen kyynelten määrää... vieläkin itkettää kun muistelen sitä hetkeä. 

t. 6

Kiitos kun jaoit kokemuksesi 6!! Ja onnea terveestä lapsesta! :)

Good for you 6, kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Itse en riskeeraisi.

Olen tullut roacuttanin aikana raskaaksi. Aiheutti tuulimunan, joka keskeytyi. Onneksi..

Paha, aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä... Kandee mennä lekurille pian ja keskustella vakavasti vaihtoehdoista.

Jokainen, joka saa roaccutan-kuurin, saa kyllä tarkan luennon siitä, mitä tapahtuu, jos tulee raskaaksi. Itse jouduin viemään todistuksen ehkäisystä lääkärille, jotta sain sen kuurin. Ja kyllä pidin huolen, etten tullut sinä aikana raskaaksi! Sen verran karmaisevan luennon sain.

Mulle lääkäri sanoi, että keskeytystä suositellaan aina jos näin käy.

Minä tulin raskaaksi kun olin kuurilla. Lopetin lääkkeen heti kun tein positiivisen raskaustestin, eli pari päivää ennen kun menkkojen piti alkaa. Olin aluksi paniikissa ja varasin ajan aborttiin, mutta en pystynyt tekemään sitä. En jaksa tähän kirjoittaa koko stooria siitä, miten uskalsin päättää pitää lapsen, mutta näin tein pitkällisen selvitystyön ja eri lääkäreiden konsultoinnin jälkeen. Sain täysin terveen tyttövauvan.

En ole ap, mutta olisi kiva kuulla millaisella annostuksella te lapsen pitäneet olette Roaa syönyt. 

Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mitä 6 itselleen ja lapsellesi kuuluu nykyään? Itselläni on kuvailusi perusteella samankaltainen tilanne (raskaus aivan alussa) ja kaipaisin valtavasti vertaistukea. Se miten tähän tilanteeseen päädyttiin on hyvin inhimmillinen ja niin paljon monimutkaisempi kuin miltä se monesta saattaa kuulostaa, joten tuomitsevia kommentteja en kaipaa. Kun tilanne sattuu omalle kohdalle voi sen vain ymmärtää ja ei, en ole paha ihminen, vaan hyvin uupunut ja rikki oleva henkilö, jolle on tästä syystä tehnyt valtavan virheen. Kenellekään muulle en tätä toivoisi ikipäivänä. En koskaan. Elämäni ehdottomasti suurin kriisi. Edes läheisen kuolema ei musertanut minua näin pahasti henkisesti. Syyllisyyden tunne ja katumus ovat niin valtavat, etten usko pääseväni tästä milloinkaan yli, sillä kaikki vaihtoehdot vaikuttavat vain pahoilta. Olen pian menossa lääkäreiden konsultaatioihin, että mitä mahdollisuuksia voisi olla. Abortti tuntuu itsestä väärältä kaikesta huolimatta, vaikka en muuten abortin vastustaja olekaan. Omalla kohdalla tilanne vaan on niin eri, eikä tällaiseen päätöksentekoon etukäteen ole valmis, vaikka mitä olisi aiemmin jo aiheesta abortti pohtinut.

Elämä voi todella yllättää, myös tällaisen henkilön kuten minä, joka on luonteeltaan hyvin tarkka ja kiltti, uskokaa tai älkää.

Toivottavasti mahdollisesti vastaavalla on tarpeeksi kykyä empatiaan.

Puolasta ja Irlannista löytyy varmaan enemmän kokemusta asiasta.

Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mitä 6 itselleen ja lapsellesi kuuluu nykyään? Itselläni on kuvailusi perusteella samankaltainen tilanne (raskaus aivan alussa) ja kaipaisin valtavasti vertaistukea. Se miten tähän tilanteeseen päädyttiin on hyvin inhimmillinen ja niin paljon monimutkaisempi kuin miltä se monesta saattaa kuulostaa, joten tuomitsevia kommentteja en kaipaa. Kun tilanne sattuu omalle kohdalle voi sen vain ymmärtää ja ei, en ole paha ihminen, vaan hyvin uupunut ja rikki oleva henkilö, joka on tästä syystä tehnyt valtavan virheen. Kenellekään muulle en tätä toivoisi ikipäivänä. En koskaan. Elämäni ehdottomasti suurin kriisi. Edes läheisen kuolema ei musertanut minua näin pahasti henkisesti. Syyllisyyden tunne ja katumus ovat niin valtavat, etten usko pääseväni tästä milloinkaan yli, sillä kaikki vaihtoehdot vaikuttavat vain pahoilta. Olen pian menossa lääkäreiden konsultaatioihin, että mitä mahdollisuuksia voisi olla. Abortti tuntuu itsestä väärältä kaikesta huolimatta, vaikka en muuten abortin vastustaja olekaan. Omalla kohdalla tilanne vaan on niin eri, eikä tällaiseen päätöksentekoon etukäteen ole valmis, vaikka mitä olisi aiemmin jo aiheesta abortti pohtinut.

Elämä voi todella yllättää, myös tällaisen henkilön kuten minä, joka on luonteeltaan hyvin tarkka ja kiltti, uskokaa tai älkää.

Toivottavasti mahdollisesti vastaavalla on tarpeeksi kykyä empatiaan.