Häpeän raskaana olemista
Nyt keskiraskauden lopulla vatsa on todella alkanut puskea esiin ja minulla on alkanut hävettää se, että olen niin selkeästi raskaana. Olokin on aika turvonnut. Tähän asti käyttämäni mama pillifarkut ovat alkaneet todella ahdistaa. Rinnat tuntuvat paisuvan ja paisuvan kainaloita myöten.
Onko muilla ollut samanlaisia häpeän tunteita? Tuntuu jotenkin nololta, kun ihmiset katselee ja huomaa minun olevan raskaana.
Kommentit (59)
Mäkään en tykännyt olla raskaana ja jollain tasolla mäkin häpesin suurta mahaani. Lapsi kuitenkin on aivan ihana ja raskaana oleminen oli välttämätön paha, että tuon ihanaisen sain :)
Siiiinä tapauksessa nainen ei ole sinut itsensä ja vartalonsa kanssa, jos raskausmaha on hävettävä asia. Jotain häikkää täytyy olla minäkuvassa ja itsetunnossa.
Ymmärrän tavallaan ahdistuksesi, mutta itse tekisin melkein mitä vaan, että olisi raskaana... en tosin kyllä kaipaa ulkopuolisten tuijotusta tai uteluja.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:21"]
Minä miehenä häpeän raskaana olevaa vaimoani. Ei juuri viitsi julkisesti yhdessä liikkua, mutta onneksi tuo pääasiassa pysyy kotona.
[/quote]
Tämä on kyllä jo kaiken huippu, ettäs kehtaatkin urpo.
Jos odottava äiti häpeää raskauttaan, on sekin surullista. Laitettakoon se sitten vaikka niiden hormonien piikkiin, mutta että tuleva isä häpeää raskaana olevaa puolisoaan..... Olisko kannattanut miettiä asiaa ennen, kuin ulkoiluttaa heppiään!?!
Luojan kiitos, et ole mun mies!
No en varmasti hävennyt. Olisin halunnut oikeen ison mahan, mutta se oli tosi pieni. Kukaan ei uskonut esim. mun lasketun ajan olevan jo seuraavana pvnä.
Painoa tuli vain 6 kg koko kaskauden aikana ja lapsi painoi 3,2 kg.
Olin vaan koko raskauden ajan niin aktiivinen ja uin 5 x viikossa, ettei sitte tullut painoa tai mahaa.
Valokuvissa sivusta otetussa kuvassa näkee mahan, muissa ei.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 15:13"]
Tosi paljon liian henk. koht. juttuja? Kuten? Nehän näkee ainoastaan sen, että odotat vauvaa! Ei ne näe mitä olet syönyt aamupalaksi, mitä teet ensi viikonloppuna tai mitä unta näit viime yönä. Ne ei myöskään näe monesko lapsi on tulossa, montako sikiötä mahassasi on tai onko vauva esim. perätilassa. Eivät tiedä, milloin vauva syntyy, onko terve, mitä sukupuolta on tai edes kenelle odotat vauvaa. Miten pelkkä tieto raskaudesta voi olla jo liian henkilökohtainen???
[/quote]
ne tietää, et naine o ollu "sillai". tiedät kai, mitä tarkoitan... *punastuu*
Älä huoli ap, et ole yksin. Mä myös "häpeän" ja yritän piilottaa tilaani. Inhottaa kun kaikki tuijottaa ja jos joku tuttu tulee vastaan niin ei paljoa kiinnosta puhua pelkästään raskaudesta. Eikä ole edes eka, vaan neljäs.....
WOW, toivottavasti tää ei ole totta!!!
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:16"]
Voi helvetti, miksi hankkiuduitte raskaaksi, jos se maha niin hävettävä on. Varmasti oli tiedossa, että raskaana maha kasvaa, ei liene kenellekään yllätys.
[/quote]
Veikkaan, että raskaaksi hankkiudutaan siksi, että halutaan lapsi, ei siksi että voisi ylpeillä mahallaan.
Mitä ihmeen väliä sillä on jos joku katsoo sinun vauvamahaasi??? Kuinka vainoharhaisia ihmisiä te olette kun kyyläätte koko ajan että ei kai kukaan vaan katso mua ja mun mahaa? Parempi pysyä sitten kotona jos toisten katsee vaivaa niin paljon.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:06"]Minuakin hävetti. Oli 19-vuotias ja inhosin sitä vauvamahaa. Vaikka se ei jälkeenpäin ajatellen ollut edes suuri. Koitin peittää sitä pahaani mukaan, ja tuli esiin onneksi vasta tosi myöhään.
Nyt naurattaa kun muistelen miten epävarma olin ja miten koitin peitellä.
Ostin muun muassa ison käsilaukun, jota sitten kannoin aina silleen jännästi sivulla, ettei ohikulkijat huomaisi. Hankalaa oli keskustan ihmisvilinässä kun joka puolelta tuli porukkaa. :D
Vanhempani huomasivat raskauden vasta rv.27
Minusa pitäisi tulla joku etsivä tai soluttautuja.
[/quote]
Hahah :D
Minulla vähän samanlaisia ajatuksia, joskin en kutsuisi tunnetta ihan häpeäksi.
Mutta en minkään raskauttani mitenkään mainostanut ja jotenkin epämukavalta (se ehkä paremmin kuvaa fiilistäni kun häpeä) tuntui, kun ihmiset ensimmäisenä katsoivat mahaa eivätkä kasvoihin.
Ja kysymys ei ole siitä, ettenkö olisi ollut sinut kroppani kanssa, se ei ollut ongelma, tässä kropassa nyt ei yksi raskaus hetkauta :)
Mutta enemmänkin se fiilis, että raskaus oli meidän henk. koht. juttu ja utelut koska ja kumpi ja pelottaako synnytys ja kuinka kauan aion olla kotona (yrittäjä kun olen, niin tuntui kiinnostavan kaikkein eniten) jne. häiritsivät.
Perhe ja ystävät kyllä tiesivät raskaudesta, mutta monille "kylänmiehille" tuli vähän yllärinä kun yhtenä päivänä sitten käveltiinkin kylillä vaunujen kanssa...
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:25"]
Mitä ihmeen väliä sillä on jos joku katsoo sinun vauvamahaasi??? Kuinka vainoharhaisia ihmisiä te olette kun kyyläätte koko ajan että ei kai kukaan vaan katso mua ja mun mahaa? Parempi pysyä sitten kotona jos toisten katsee vaivaa niin paljon.
[/quote]
Oletko ollut raskaana ja kulkenut esim. kauppakeskuksessa? Ihan oikeasti ihmiset tuijottavat sinua kuin tautista. Teki mieli huutaa: "Katsokaa nyt oikein kunnolla! Tässä kulkee raskaana oleva nainen!"
Raskaana olevan vatsan tuijottaminen on epäkohteliasta. Osaan vain kuvitella, että miten esim. kehitysvammaista tuijotetaan.
Vaikka olen raskaana niin olen silti ihminen.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:25"]
Mitä ihmeen väliä sillä on jos joku katsoo sinun vauvamahaasi??? Kuinka vainoharhaisia ihmisiä te olette kun kyyläätte koko ajan että ei kai kukaan vaan katso mua ja mun mahaa? Parempi pysyä sitten kotona jos toisten katsee vaivaa niin paljon.
[/quote]
Oletko ollut raskaana ja kulkenut esim. kauppakeskuksessa? Ihan oikeasti ihmiset tuijottavat sinua kuin tautista. Teki mieli huutaa: "Katsokaa nyt oikein kunnolla! Tässä kulkee raskaana oleva nainen!"
Raskaana olevan vatsan tuijottaminen on epäkohteliasta. Osaan vain kuvitella, että miten esim. kehitysvammaista tuijotetaan.
Vaikka olen raskaana niin olen silti ihminen.
[/quote]
Itse asiassa ihmiset luulevat (kuten jotkut tässäkin ketjussa tuntuvat ajattelevan) että raskaana olevia on sopivaa tuijottaa. Kehitysvammaisten tuijottaminen ymmärretään huonoksi käytökseksi, jokuhan voi vaikka ajatella että syrjii erilaisia tms. En ole törmännyt mihinkään muuhun syyhyn miksi ihmiset intoutuisivat tuijottamaan hyvä ettei monttu auki pitkän aikaa tuntematonta ihmistä kuin raskaus.
Joo, eivät varmaan tarkoita pahaa (voivat katsoa että ai kun soma tai jokohan mäkin tulisin tässä kierrossa raskaaksi tai onpahan muuten helvetin iso vauva tuolla), mutta jaan tuon saman tunteen: todella kiusallinen olo tulee siitä vaikka niiden toljottajien pitäisi hävetä.
Onhan se kieltämättä omalla tavallaan myös ahdistavaa aikaa. Jos toimit toisin kuin joku superäiti tai isä tämän superäidin ollessa raskaana, niin johan tulee sanomista. Myös pelko raskauskilojen ja -arpien tulemisesta ahdistaa, sekä aina peittelyn kohteena ollut maha korostuu. Saa miettiä mitä suuhunsa pistää ja vähentää kosmetiikan käyttämistä. Onhan siinä tietenkin ne positiiviset puoletkin.
Ekassa raskaudessa tuntui tosi pahalta muiden katseet ja se, että jotkut vielä kommentoivat ääneen asiaa. Nyt toisessa raskaudessa en ole asiaa edes jaksanut ajatella. Kai mä nyt toisella kertaa ymmärrän, että tämä on väliaikaista ja synnytyksen jälkeen palaa kyllä takaisin omiin mittoihin.
Yksi jota en kyllä vieläkään siedä on kun vieraat tai tutut yrittävät tulla hiplaamaan mahaani! Se menee jo liian pitkälle!
Outoa, että raskautta pitää hävetä. Mikä pakko on pukeutua vartalonmyötäisiin vaatteisiin? Minusta oli vaan kohteliasta jos joku tuttava tai sukulainen kosketti mahaani; tuntui, että hän välittää aidosti.
Minäkin häpeän. Tai no, hävetä on ehkä vähän liian voimakas sana sille tunteelle, joka syntyy ihmisten tuijotelusta ja uteliaisuudesta. Olen nuori, ja mieheni on ulkomaalainen, joten olemme helppo tuijottelun kohde. En muutenkaan mielelläni ole huudellut raskaudesta pitkin kyliä, joillekkin tuntuu olevan luonnollista facebookiin esim päivitellä jatkuvasti niitä mahakuvia. Mä en vaan kehtaa tehdä itsestäni numeroa.
Voi teitä sulkeutuneita ja ihmisvihamielisiä kanssakulkijoita. Minun käy teitä hieman sääliksi. Oletteko te niitä samoja, joiden ostoskoria ei saa kaupassa vilkaista ja joita ei saa kuntosalilla katsella kohti? Näkymättömiä, hajuttomia, mauttomia. Haluaisitte vajota harmaaseen massaan, ja jos joku teidät sieltä huomaa, pidätte sitä törkeänä omalle reviirillenne tunkemisena ja itsemääräämisoikeuden loukkaamisena. Voi teitä reppanoita! Peukuttakaa alas vaan, niin näen, moneenko kalikka kalahti.
Minusta oli ihanaa olla raskaana, tunsin oloni hedelmälliseksi ja seksikkääksi. Siihen vaikutti toki sekin, että koin raskaana ollessa olevani elämäni kunnossa, kaunis ja voimissani. Ymmärrän, jos raskaus joillekin on kaikkea muuta, mutta vastaantulevien syytä se ei ole, eivätkä he voi tietää, saako juuri teidän raskausmasuanne katseella ihailla vaiko ei, ellette sitä heille sano.
Voimia teille! Toivottavasti näkymättömyysviitta keksitään joskus vielä ihan oikeasti!
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 13:47"]Mene hakemaan ammattiapua nopeasti. Miksi ihmeessä joku häpeäisi raskaana olemista? Mitenkäs muuten sitä kukaan tänne olisi syntynyt kuin raskaana olevan naisen mahasta. Kaikki julkkikset aina oikein esittelevät ylpeinä mahojaan, miksi sitten tavallisen ihmisen pitäisi hävetä? Miksi se että haluaa lapsen pitäisi hävetä? Pitääkö sitten sitä syntynyttä lastakin hävetä koko ajan?
[/quote] Samaa mieltä. Sitten vielä lisäisin: vaikka AP mielestäsi vatsasi on iso ja kerää katseita, tosi asia nyt kuitenkin on että olet vain yksi raskaana oleva nainen miljoonien ja miljoonien joukossa. Raskaana oleminen ei muutenkaan ole kovin uusi juttu, joten lakkaa kuvittelemasta että juuri se sinun mahasi keräisi katseita.