Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Häpeän raskaana olemista
07.02.2014 |
Nyt keskiraskauden lopulla vatsa on todella alkanut puskea esiin ja minulla on alkanut hävettää se, että olen niin selkeästi raskaana. Olokin on aika turvonnut. Tähän asti käyttämäni mama pillifarkut ovat alkaneet todella ahdistaa. Rinnat tuntuvat paisuvan ja paisuvan kainaloita myöten.
Onko muilla ollut samanlaisia häpeän tunteita? Tuntuu jotenkin nololta, kun ihmiset katselee ja huomaa minun olevan raskaana.
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 19:12"]
Voi teitä sulkeutuneita ja ihmisvihamielisiä kanssakulkijoita. Minun käy teitä hieman sääliksi. Oletteko te niitä samoja, joiden ostoskoria ei saa kaupassa vilkaista ja joita ei saa kuntosalilla katsella kohti? Näkymättömiä, hajuttomia, mauttomia. Haluaisitte vajota harmaaseen massaan, ja jos joku teidät sieltä huomaa, pidätte sitä törkeänä omalle reviirillenne tunkemisena ja itsemääräämisoikeuden loukkaamisena. Voi teitä reppanoita! Peukuttakaa alas vaan, niin näen, moneenko kalikka kalahti.
Minusta oli ihanaa olla raskaana, tunsin oloni hedelmälliseksi ja seksikkääksi. Siihen vaikutti toki sekin, että koin raskaana ollessa olevani elämäni kunnossa, kaunis ja voimissani. Ymmärrän, jos raskaus joillekin on kaikkea muuta, mutta vastaantulevien syytä se ei ole, eivätkä he voi tietää, saako juuri teidän raskausmasuanne katseella ihailla vaiko ei, ellette sitä heille sano.
Voimia teille! Toivottavasti näkymättömyysviitta keksitään joskus vielä ihan oikeasti!
[/quote]
ja mitäköhän väärää on haluta hukuttautua massaan ja elämää ilman muiden katseita ja ihmettelyitä. Onko ainoa oikea tapa elää mahdollisimman näkyvästi ja esillä olosta nauttien? Levittää feromoneja ympäriinsä ja huhkua seksikkyyttä :D antaa kaikkien kukkien kukkia, toisen tunteita ja tapaa elää ei voi määritellä.
[/quote]
Minusta on kummallista toivoa elävänsä elämää ilman muiden katseita. Silloin kannattaa muuttaa vaikka jonnekin tundralle ja alkaa erakoksi. Mitä ihmeen kamalaa siinä voi olla, että joku katsoo sinua? Sitä en tässä ymmärrä. Mitä väärää on pelkässä katseessa, jos se ei sisällä mitään pahantahtoisuutta, raakaa himoa tai muuta "inhottavaa"? Se on vain katse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varsinaisesti hävennyt, mutta en korostanutkaan. Alkuraskaudessa koitin kovasti piilotella, en edellisen keskenmenon jälkeen halunnut ihmisten tietävän ennenkuin "turvallisilla" viikoilla.
Minusta myös raskaus on henkilökohtainen asia, en halua jakaa sitä joka ihmisen kanssa, omat ihmiset eri asia. Eihän sitä isoa vatsaa enää piiloon saa, eikä se ollut tarkoituskaan, mutta en halunnut mitenkään korostaa sitä.
Minä olin edelleen minä, tuleva äiti toki, mutta en julkinen asia. En pidä liian iholle tunkeilevista ihmisistä, vaikka sosiaalinen olenkin.
En voi sanoa nauttineeni raskaudesta, se oli vain erityinen jakso elämässäni. Paljon enemmän nautin raskauden jälkeisestä ajasta, äitiydestä.
Kyllä minäkin häpeäisin, jos itseni tuohon tilaan päästäisin.
Onneksi on ehkäisy, jälkiehkäisy ja abortti.
Kukin toki tavallaan.
Jos häpeää, niin voi pukeutua rennommin ja väljempiin vaatteisiin. Itse nautin raskausajasta ja kannoin ilomielin vauvamahaa.
Kumpaa häpeät enemmän, raskautta vai sitä että sinulta tulee pieru ravintolassa ja muut asiakkaat kuulevat sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muakin inhottaa, kuinka raskaana olevasta tulee ikäänkuin julkista omaisuutta. Häpeä on liian voimakas sana. Ketään ei enää kiinnosta muu kuin raskauteni, synnytyssairaalani, painonnousuni yms... Kaiken huippu on anoppi, jonka kanssa olen melko viileissä väleissä. Tavatessamme hän hyökkää suoraan vatsaani kiinni ja tuijottaa minua uhmakkaasti "kyllähän sitä PITÄÄ koskea!"
Voi itku, olen varmaan juuri tuollainen tuijottaja. Minun mielestäni vauvavatsa on niin kaunis ja ihana, että väkisin jään aina hetkeksi ihailemaan ja haaveilemaan omasta. Anteeksi, en tarkoita mitään pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei ole muulloin häirinnyt tuijotus kuin pari kertaa: ensimmäisessä raskaudessa kävelin Alkon ohi, jonka edessä istui pari juoppoa iäkästä miestä, joista toinen huusi: "näyt sinäkin olleen halukas!" Siitä tuli tosi likainen olo, vaikka en muuten häpeillyt raskausmahaani. Tuli olo, että mitä kaikkea ihmiset minusta ajattelevat, vaikka itselle raskaus oli kaunis asia eikä mikään rivo olotila. Toinen kerta oli, kun menin loppuraskaudessa uimahalliin ja siellä oli luokallinen koulutyttöjä. Uimahallin pesutiloissa muutama tyttö tuijotti maha niin, että meinasin hermostua. Pää ihan kääntyi perässä, kun liikuin.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 20:47"]
Minua ei ole muulloin häirinnyt tuijotus kuin pari kertaa: ensimmäisessä raskaudessa kävelin Alkon ohi, jonka edessä istui pari juoppoa iäkästä miestä, joista toinen huusi: "näyt sinäkin olleen halukas!" Siitä tuli tosi likainen olo, vaikka en muuten häpeillyt raskausmahaani. Tuli olo, että mitä kaikkea ihmiset minusta ajattelevat, vaikka itselle raskaus oli kaunis asia eikä mikään rivo olotila. Toinen kerta oli, kun menin loppuraskaudessa uimahalliin ja siellä oli luokallinen koulutyttöjä. Uimahallin pesutiloissa muutama tyttö tuijotti maha niin, että meinasin hermostua. Pää ihan kääntyi perässä, kun liikuin.
[/quote]
Ystävälleni huudettiin aika lailla samalla tavalla julkisella paikalla hänen ollessaan näkyvästi raskaana. Todella törkeää käytöstä.
Itseäni häiritsi aikuisten naisten häpeämätön tuijotus kuntokeskuksessa. Muutaman kerran joku meinasi kompastua jalkoihinsa, kun piti tuijottaa niin intensiivisesti. Pukuhuoneessa oli kiusallista olla alasti, kun taas joku oli toljottamassa vieressä. Normaalitilassa ketään ei kiinnosta tuijottaa minua, vaikka mitä tekisin.
49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele, jos hävettää. Itse pidän raskaana olevia naisia vähän vastenmielisinä ja pyrtin välttelemään heitä :( En voi mitään sille.
Mä rakastan mun mahaa ja haluaisin esitellä sitä kaikille <3 raskausviikkoja nyt 34+4 ja vatsa on jo suuuuuri :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua hävettää käydä raskaana a-klinikalla ja korvaushoitoa hakemassa. Mutta keikkaa pukkaa...
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 23:52"]Mua hävettää käydä raskaana a-klinikalla ja korvaushoitoa hakemassa. Mutta keikkaa pukkaa...
[/quote]
Mulla sama homma! Mut siihen totuin k llä mutta loppurawkaus inhottavqa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:06"]Minuakin hävetti. Oli 19-vuotias ja inhosin sitä vauvamahaa. Vaikka se ei jälkeenpäin ajatellen ollut edes suuri. Koitin peittää sitä pahaani mukaan, ja tuli esiin onneksi vasta tosi myöhään.
Nyt naurattaa kun muistelen miten epävarma olin ja miten koitin peitellä.
Ostin muun muassa ison käsilaukun, jota sitten kannoin aina silleen jännästi sivulla, ettei ohikulkijat huomaisi. Hankalaa oli keskustan ihmisvilinässä kun joka puolelta tuli porukkaa. :D
Vanhempani huomasivat raskauden vasta rv.27
Minusa pitäisi tulla joku etsivä tai soluttautuja.
[/quote]
Ehkä on tosiaan vähän parempi saada niitä lapsia hiukan myöhemmin elämässä, niin saa tällaisetkin asiat normaalit mittasuhteet...
Tää on jo aika vanha ketju mutta pakko tulla sanomaan kans oma näkemys asiasta.
Itse myös häpeän, en sitä että saan lapsen vaan sitä kun oon niin valtavan kokonen. Oon aina ollu mun kropasta tosi epävarma ja nyt raskaanakin oon pyrkinyt peittämään masua ja turvonneita jalkojani kokoajan niin hyvin ku mahdollista. On muuten ihan hirveetä ollu näillä helteillä ku tuntuu että en kehtaa ulos mennä jos ei oo pitkät housut ja huppari päällä.
Mulla on aikasemmin diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko ja aina pelännyt muiden ihmisten arvostelua ja kommentointia.
Varmaan tässäkin asiassa pohjimmillaan pelkään että joku heittäis mulle jonku ”Ootpas valtavan kokoinen!” ”Tai onpa iso masu” -kommentin.
Onneksi vauva syntyy ihan kohta niin ei tarvii kauaa enää peitellä tätä raskautta.
En ole tajunnut raskausmahaa hävetä, enkä ole ihmisten huomannut tuijottavankaan.
Lähinnä välillä hävettää lihavuus joka tässä vaiheessa erityisesti korostuu ja tulee esiin.
Muakin hävettää mun maha. Mulla ei ole sellaista söpöä pallomahaa, joka näyttää söpöltä kaikissa äitiysvaatteissa ja nimenomaan oikein huutaa, että tässä on söpöläinen tuloillaan. Vaan mulla on aina sellanen yliturvonnut kaljamahan tapainen mamsellimaha. Ja olen rv 30 vasta, eli tilanne vain pahenee tästä.
Ja tosiaan ne tuntemattomien töllötykset ja kommentoinnit ottaa päähän. Etenkin kun toi mahan malli on loputon huumorinlähde kaikille (koska höhhöh Pulkkinen ja höhhöh kaljavauva ja höhhöh). Itkettää jos pitää mennä kauppaan tai muualle missä on tuntemattomia. Näin jo kolmatta kertaa. Neljättä en enää hanki, koska en enää jaksa olla pilkan, eikun huumorin, kohde.
Ymmärrän hyvin. Onhan kaduilla vatsa pömppönä lyllertävät naiset aika huvittavan näköisiä. Paksut pohkeet ja silleen.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 19:12"]
Voi teitä sulkeutuneita ja ihmisvihamielisiä kanssakulkijoita. Minun käy teitä hieman sääliksi. Oletteko te niitä samoja, joiden ostoskoria ei saa kaupassa vilkaista ja joita ei saa kuntosalilla katsella kohti? Näkymättömiä, hajuttomia, mauttomia. Haluaisitte vajota harmaaseen massaan, ja jos joku teidät sieltä huomaa, pidätte sitä törkeänä omalle reviirillenne tunkemisena ja itsemääräämisoikeuden loukkaamisena. Voi teitä reppanoita! Peukuttakaa alas vaan, niin näen, moneenko kalikka kalahti.
Minusta oli ihanaa olla raskaana, tunsin oloni hedelmälliseksi ja seksikkääksi. Siihen vaikutti toki sekin, että koin raskaana ollessa olevani elämäni kunnossa, kaunis ja voimissani. Ymmärrän, jos raskaus joillekin on kaikkea muuta, mutta vastaantulevien syytä se ei ole, eivätkä he voi tietää, saako juuri teidän raskausmasuanne katseella ihailla vaiko ei, ellette sitä heille sano.
Voimia teille! Toivottavasti näkymättömyysviitta keksitään joskus vielä ihan oikeasti!
[/quote]
ja mitäköhän väärää on haluta hukuttautua massaan ja elämää ilman muiden katseita ja ihmettelyitä. Onko ainoa oikea tapa elää mahdollisimman näkyvästi ja esillä olosta nauttien? Levittää feromoneja ympäriinsä ja huhkua seksikkyyttä :D antaa kaikkien kukkien kukkia, toisen tunteita ja tapaa elää ei voi määritellä.