Väsynyt äiti pettyi perhekerhoon :(

Missä päin asut? Täällä toinen yksinäinen..

No menet aina vaan uudetaan sinne kerhoon, niin lapsikin uskaltaa sitten leikkiä ilman sinua, kunhan tottuu.

Yritä mennä uudestaan. Päivät ovat erilaisia. Voisitko tutustua naapureihisi, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa? Äitiseura on välillä vähän tylsää. Kenen kanssa löytyisi yhteisiä kiinnostuksen aiheita? Muutakin kuin lapset. Harrastuksesi ennen lasta?

Älä nyt ekasta kerrasta lannistu. Sehän vaihtelee viikoittain minkä verran siellä on porukkaa. Poikakin voi reipastua ekan kerran jälkeen ja saat kahvitella rauhassa. Jatka vaan rohkeasti käymistä ja yritä jutustella muiden äitien kanssa, ei ne välttämättä tiiviitä kuppikuntia ole. Kyllä sä sitten huomaat jos ne ei sulle mitään vastaa/vasta lyhyesti. Mutta älä todellakaan heti lannistu!

Toisaalta, tuollaista se vaan on ensimmäiset kerrat. Menee helposti ainakin se kymmenen kertaa, että lapsi rentoutuu kerhossa ja että muut äidit tulevat tutuiksi. Sulla oli ehkä vähän epärealistiset odotukset.  Alku voi kerhoilussakin olla yhtä sähläystä, ja pienen lapsen kanssa sellaista hetkeä harvoin edes tulee, että saa sanottua yhden lauseen loppuun asti. Ainakaan minulla ei tullut. Kerhoilun yksi tarkoitus on luoda sellaista kontaktipintaa ja tuttavapiiriä, että esimerkiksi puistossa voi aloitella rupattelua jonkun kanssa. Joten kannattaa käydä siellä vain sinnikkäästi, ja todeta, että tällaista tää vaan on.  

Kohta on kevät ja kesä, ja puistoihin ja lastentapahtumiin meno on paljon helpompaa, kun kaikkialla törmäilee edes joten kuten tuttuihin ihmisiin. Siinä lasta vahtiessa voi sitten viritellä vähän enemmän keskustelua kaikessa rauhassa. Tai ainakin on joku jolle voi sanoa että heippa, siinä samalla kun juoksee pelastamaan lasta taas jostain kiipelistä. :)

Kyllä se siitä helpottaa, tsemppiä!

Espoossa asun. Kai se pitää vielä yrittää tuota kerhoa, vaikka tuntuisikin helpommalta olla vaan kotona. On yritetty jättää lasta isovanhemmille hoitoon, että tottuisi muihinkin hoitajiin kuin äitiin, mutta ei tule siitäkään mitään, koska lapsi huutaa vaan hysteerisenä äidin perään.

ap

Ja joo, nähtävästi oli epärealistiset odotukset. Esikoisen kanssa vaan kerhoilukin sujui mukavasti alusta pitäen. Lapsi siis viihtyi muiden lasten seurassa eikä ollut koko ajan pahanteossa. Niin ne ovat lapset erilaisia.

ap

Ei ne lapset kauan itke äidin perään kun olet jättänyt mummolaan. Sinne lapsi nyt vuorokaudeksi ja lepäät ja teet jotain kivaa. Sitten jaksaa taas. Kyllä nuo kerhotapaamisetnkin menee paremmin ja paremmim kunhan käyt.

Mene vaan uudestaan, moikkaat kaikkia ja menet mukaan juttuihin, sillälailla sitä tutustuu uusiin ihmisiin. Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 13:46"]Espoossa asun. Kai se pitää vielä yrittää tuota kerhoa, vaikka tuntuisikin helpommalta olla vaan kotona. On yritetty jättää lasta isovanhemmille hoitoon, että tottuisi muihinkin hoitajiin kuin äitiin, mutta ei tule siitäkään mitään, koska lapsi huutaa vaan hysteerisenä äidin perään.

ap

[/quote]

Espoossa on kyllä niin paljon tekemistä lapsiperheille että jotain kivaa varmasti löytyy. Perinteisen perhekerhon lisäksi seurakunta järjestää perhekahviloita jossa lapset ja äidit on koko ajan samassa tilassa. Lisäksi on mll:n perhekahviloita, avoimia päiväkoteja, asukaspuistoja jne.

Meidän alueella myös ainakin seurakunnan muskareissa on tilaa, joten niihin voi päästä kesken vuottakin jos sopiva ryhmä löytyy, soittamalla selviää.

Toki ekalla kerralla on ulkpuolinen, seuraavalla kerralla voit jo moikata niitä äitejä jotka edellisen kerran näit ja pääset juttusillekin.

Tule meille Klaukkalaan. :)

T: 10 kk äiti

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 13:54"]

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 13:46"]Espoossa asun. Kai se pitää vielä yrittää tuota kerhoa, vaikka tuntuisikin helpommalta olla vaan kotona. On yritetty jättää lasta isovanhemmille hoitoon, että tottuisi muihinkin hoitajiin kuin äitiin, mutta ei tule siitäkään mitään, koska lapsi huutaa vaan hysteerisenä äidin perään.

ap

[/quote]

Espoossa on kyllä niin paljon tekemistä lapsiperheille että jotain kivaa varmasti löytyy. Perinteisen perhekerhon lisäksi seurakunta järjestää perhekahviloita jossa lapset ja äidit on koko ajan samassa tilassa. Lisäksi on mll:n perhekahviloita, avoimia päiväkoteja, asukaspuistoja jne.

Meidän alueella myös ainakin seurakunnan muskareissa on tilaa, joten niihin voi päästä kesken vuottakin jos sopiva ryhmä löytyy, soittamalla selviää.

Toki ekalla kerralla on ulkpuolinen, seuraavalla kerralla voit jo moikata niitä äitejä jotka edellisen kerran näit ja pääset juttusillekin.

[/quote]

Tämä oli juuri sellainen srk:n perhekerho mutta ei ollut kahvittelut ja leikit samassa tilassa. Muita mainitsemiasi juttuja ei tässä lähellä ole. Muskarissa käydään Helsingin puolella, joten ne kaverit ovat vain muskarissa.

Kiitos kutsusta Klaukkalaan :) Harmi, kun on vähän pitkä matka :(

ap

Tulisin muuten Espooseen päin, mutta arkisin ei ole autoa käytössä. 

-11

Minun poikani ovat olleet samanlaisia. Kyllä lapsi kuukausien kuluessa rohkaistuu enemmän leikkiään ilman sinun lahkeestasi kiinni pitämistä. Anna asioille aikaa. Nyt minullakin on kaksi reipasta poikaa, kun saivat aikansa olla todellisisa mammanpoikia.

Ja lapsessasi ei ole mitään vikaa.

14

Espoossa on avoimia kerhoja ja perhekerhoja. Esim. ison omenan olohuoneessa on avoin kerho, jossa ei ole järjestettyä keskustelua ja huoneissa saa mennä oman mielen mukaan. Kaupungin avoimet kerhot menevät samalla peraatteella. Itse en pidä perhekerhoista, koska niissä on aika rajattu ja on eri huoneet. Asukaspuistojen taloissa on myös avoimia kerhoja. Suosittelen niitä. Ja tutustuminen kestää hetken, reippaasti vaan mukaan! Itse en olisi 6v kotona jaksanut ilman Espoon kerhotarjontaa! Tällä hetkellä käymme Koulumestarin avoimessa kerhossa joka ti ja to, tervetuloa mukaan! :)

Älä jää vain tuleen makaamaan. Kuulostat vähän lannistuneelta. Uutta yritystä vain kehiin, ja yritä ajatella positiivisesti.

Ja siis en sano tätä millään pahalla. Omasta kokemuksesta vain tiedän, että välillä pitää "pakottaa" itsensä positiiviseen ajatteluun, kun tuntuu, että ei mikään kuitenkaan onnistu, jne.

t. Entinen pessimisti

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:10"]

Espoossa on avoimia kerhoja ja perhekerhoja. Esim. ison omenan olohuoneessa on avoin kerho, jossa ei ole järjestettyä keskustelua ja huoneissa saa mennä oman mielen mukaan. Kaupungin avoimet kerhot menevät samalla peraatteella. Itse en pidä perhekerhoista, koska niissä on aika rajattu ja on eri huoneet. Asukaspuistojen taloissa on myös avoimia kerhoja. Suosittelen niitä. Ja tutustuminen kestää hetken, reippaasti vaan mukaan! Itse en olisi 6v kotona jaksanut ilman Espoon kerhotarjontaa! Tällä hetkellä käymme Koulumestarin avoimessa kerhossa joka ti ja to, tervetuloa mukaan! :)

[/quote]

Täälläpäin ei ole mitään asukaspuistoja ja tuo kyseinen srk:n kerho on ainoa noin 5 km:n säteellä ja kauemmas en ilman autoa pääse. Isoon omenaan on matkaa 15-20 km, joten on hieman liian kaukana. Mutta olette varmasti oikeassa, että poika reipastuu kyllä. Sitä odotellessa. Nyt ikää on 1,5 vuotta.

ap

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:22"]

Älä jää vain tuleen makaamaan. Kuulostat vähän lannistuneelta. Uutta yritystä vain kehiin, ja yritä ajatella positiivisesti.

Ja siis en sano tätä millään pahalla. Omasta kokemuksesta vain tiedän, että välillä pitää "pakottaa" itsensä positiiviseen ajatteluun, kun tuntuu, että ei mikään kuitenkaan onnistu, jne.

t. Entinen pessimisti

[/quote]

Tiedän, että kuulostan lannistuneelta. Sitä olenkin. Olen myös todella väsynyt ja ehkä vähän masentunutkin. Ei jaksaisi tätä arkea kotona. Seinät kaatuu välillä päälle.

ap

Perhepäivähoitajana sanon vielä sen verran (olen siis tuo 6v kotona ollut), että mitä nopeammin lapsen jättää hoitoon ja mitä useammin sitä harjoittelee, sitä helpommin se menee. Lapselle pikainen heihei ja hali, ei jäädä odottelemaan. Vaikeimpia kaipaajia on ne hoidokit, jotka saavat äidin pompoteltua jäämään ovelle odottamaan kunnes itku laantuu. Eihän se laannu ikinä, jos tietävät äidin pysyvän niin kauan kuin itkee. Aloittakaa vaikka puolen tunnin pätkissä, jos se helpottaa äidin erotuskaa :) Käyt pikku kävelyllä, seuraavan kerran pidemmällä jne :)