Mut jätettiin tänään
Mies jätti mut tänään vaikean masennuksensa vuoksi. Olen ihan rikki. Tuntuu, että ihminen on oikea mutta aika väärä..
Ahdistaa.. en mitään muuta haluaisi kuin olla hänen lähellään.. en olisi koskaan uskonut että tässä kävisi näin. Pahinta tässä on se, että loppuun asti uskoin että meillä olisi toivoa ja olisin halunnut jatkaa. Olin näköjään väärässä.
Löytyiskö keltään lohduttavia sanoja tähän suruun?
Kommentit (29)
Mieheni otti muhun etäisyyttä ja kieltäytyy kokonaan seksistä, kun päästelin hänen seurassaan liian paljon kunnon pieruja. Pyllyni rutisi kovaan ääneen ja aromikkaat tuoksut levisivät ympäristöön. En voi tälle mitään, kun olen kasvissyöjä ja minulla on ibs. Kyseessähän on täysin normaali kehontoiminto.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mieheni otti muhun etäisyyttä ja kieltäytyy kokonaan seksistä, kun päästelin hänen seurassaan liian paljon kunnon pieruja. Pyllyni rutisi kovaan ääneen ja aromikkaat tuoksut levisivät ympäristöön. En voi tälle mitään, kun olen kasvissyöjä ja minulla on ibs. Kyseessähän on täysin normaali kehontoiminto.
Ap
No annatko pyllyä?
NJEEHEHEE!
VAHINGONILO ON PARAS ILO!!!
HAJOA!!!!
Vierailija kirjoitti:
Mieheni otti muhun etäisyyttä ja kieltäytyy kokonaan seksistä, kun päästelin hänen seurassaan liian paljon kunnon pieruja. Pyllyni rutisi kovaan ääneen ja aromikkaat tuoksut levisivät ympäristöön. En voi tälle mitään, kun olen kasvissyöjä ja minulla on ibs. Kyseessähän on täysin normaali kehontoiminto.
Ap
Joo mä en kirjoittanut tätä.
Ap
Raukkamaiset incelit heti vit----tuilemassa. Tumputtakaa te sitä arpista tattianne vaan.
Voi ei. Paljon voimia! Aika kyllä auttaa, vaikket nyt sitä uskoisikaan.
Pohdintaa tynnyristä. Se on jännä että jokaisessa erossa naisista tuntuu siltä, että mies oli ainutlaatuinen (jalustalla) ja haluaisi olla vain lähellä kun erotaan. Sitten tuli joku muu mies joskus ja sama homma. Ehkei tule aina eroa. Ellei mies sitten ole todella SE paras ja kannattaa surra 20 vuotta. Mutta usein luulee niin nuorempana, kunnes tulee joku parempi. Suru on vakava asia ja tunteet todellisia, ehkä mieskin oli sitten hyvä.
Se on vaan elämää moni kokee sama eri syiden takia.Mutta ei asiaa tällä toitota ja itke!
Voi olla että mies tarvitsee omaa tilaa toipuakseen. Joskus myös kumppani voi pahentaa masennusta. Nauti omasta ajasta ja ystäviesi seurasta.
Piehtaroin yksin surussani. Huudan, ulvon ja kiljun niin kovaa ku lähtee!!! Se auttaa. Päätin että päästän tuskan ulos. Tuota tehdessäni tuli myös uloste vahingossa housuihin. Nyt housuni ovat täynnä löysää sitä itseään. Mutta ei haittaa. Jatkan piehtarointia ja huutamista. Haiskoon paska samalla! En välitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Piehtaroin yksin surussani. Huudan, ulvon ja kiljun niin kovaa ku lähtee!!! Se auttaa. Päätin että päästän tuskan ulos. Tuota tehdessäni tuli myös uloste vahingossa housuihin. Nyt housuni ovat täynnä löysää sitä itseään. Mutta ei haittaa. Jatkan piehtarointia ja huutamista. Haiskoon paska samalla! En välitä.
Ap
Hyvä ap että olet löytänyt keinon käsitellä asiaa. Tsemppiä👍
Kunnioita hänen päätöstä. Saatoiröt olla masennuksen syy!
Vierailija kirjoitti:
Mieheni otti muhun etäisyyttä ja kieltäytyy kokonaan seksistä, kun päästelin hänen seurassaan liian paljon kunnon pieruja. Pyllyni rutisi kovaan ääneen ja aromikkaat tuoksut levisivät ympäristöön. En voi tälle mitään, kun olen kasvissyöjä ja minulla on ibs. Kyseessähän on täysin normaali kehontoiminto.
Ap
Trolololoo
Vierailija kirjoitti:
Pohdintaa tynnyristä. Se on jännä että jokaisessa erossa naisista tuntuu siltä, että mies oli ainutlaatuinen (jalustalla) ja haluaisi olla vain lähellä kun erotaan. Sitten tuli joku muu mies joskus ja sama homma. Ehkei tule aina eroa. Ellei mies sitten ole todella SE paras ja kannattaa surra 20 vuotta. Mutta usein luulee niin nuorempana, kunnes tulee joku parempi. Suru on vakava asia ja tunteet todellisia, ehkä mieskin oli sitten hyvä.
Sehän on vain todella hyvä asia jos nainen pääsee eteenpäin ja uusi ainutlaatuinen tulee vastaan. Se taas ei ole hyvä että jää tunnetasolla kiinni ihmiseen, jonka kanssa suhteella ei olisi ollut tulevaisuutta, eikä enää koskaan näe ketään muuta vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Pohdintaa tynnyristä. Se on jännä että jokaisessa erossa naisista tuntuu siltä, että mies oli ainutlaatuinen (jalustalla) ja haluaisi olla vain lähellä kun erotaan. Sitten tuli joku muu mies joskus ja sama homma. Ehkei tule aina eroa. Ellei mies sitten ole todella SE paras ja kannattaa surra 20 vuotta. Mutta usein luulee niin nuorempana, kunnes tulee joku parempi. Suru on vakava asia ja tunteet todellisia, ehkä mieskin oli sitten hyvä.
Ikä tekee viisaaksi. 40 lähestyessä ero ei tunnu miltään. Yksinolokin tuntuu taivaalliselta.
Sulla on aikaa tutustua itseesi. Olet löytänyt yhden piirteen: hellyys. Tutustu muihinkin osiin.
Etsi ajan kanssa uusi.
Pääsit masentuneesta eroon. Se on onni sinulle.