Entinen ystävä ottanut minun ”identiteetin”
En oikein tiedä mistä aloittaa, kun koko tilanne kuulostaa niin naurettavalta. Minulla oli ystävä, joka matki monessa asiassa minua, jopa ärsyyntymisen saakka. Joku saattaa pitää minua pikkumaisena, mutta entinen ystäväni herättää minussa jotenkin erittäin kummallisen fiiliksen.
Tyylini on aina ollut hieman ns. massasta poikkeava. En seuraa muotia vaan pukeudun siten miten itse tykkään. Huomasin ystäväni matkivan minua alusta saakka, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota erityisemmin. Ajattelin muutenkin, että antaa kaikkien olla mitä haluaa.
Minulla on oma tyylini myös sisustuksessa ja ystäväni osti samoja tavaroita kuin minä. Esim. olin puhunut pitkään tietystä sohvakalustosta minkä aion hankkia, mutta opiskelijana ei ollut niihin heti varaa. Ystäväni meni ostamaan ne ennen minua. Kerran puhuin mitkä verhot haluaisin ja ystäväni oli päättänyt hankkia myös sellaisen ja tuli kahville verhoja esitellen. Tilanteita on lukuisia tämän kaltaisia. Niin monta etten pysy laskuissa mukana.
Jos erehdyin mainitsemaan minkä vaatteen ostan niin ystäväni oli heti hankkinut sen. Tai jos olin ostanut jonkin vaatteen niin pian sellainen oli ystäväni päällä. Olin lähdössä tiettyyn maahan matkalle ja eiköhän hänkin halunnut lähteä sinne ja vielä ennen minua oli pakko päästä, vaikka ei ollut ikinä puhunut edes kyseisestä matkustuskohteesta.
Matkiminen paheni vuosi vuodelta ja lopulta viimeinen niitti ystävyydellemme oli se, kun ystäväni yritti jopa viedä poikaystäväni. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa ystäväni matkiminen oli alkanut häiritsemään pahasti. Katkaisin välit ja ystäväni vei samalla yhden ystävistäni, joka oli ollut minun pitkäaikainen ystäväni, johon ystäväni oli tutustunut minun kautta.
Eilen näin sattumalta netistä, että ystäväni oli ruvennut harrastamaan jopa samaa harrastusta mitä minä (kyseessä erikoisempi harrastus) ja hän oli kuvassa kuin kopio minusta. Asia jäi vaivaamaan.
Onko tämä entisen ystäväni käytös teistä normaalia? Mikä ihme saa aikuisen ihmisen tekemään tällaista?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut, sillä mulla on ollut peräti 3 kaveria, joiden käytös on alkanut ennen pitkää menemään minun kopioimiseen. Olen ihan reilusti viilentänyt välit näihin ihmisiin, ei yksinkertaisesti enää pää kestänyt. Milloin aletaan harrastamaan samoja asioita, ostellaan samoja vaatteita, luetaan samoja kirjoja ja kuunnellaan samaa musiikkia, muutetaan ruokavaliota muutetaan samanlaiseksi kuin minulla... Myös tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat yllättäin muuttuneet samoiksi kuin minulla. Onhan tuo aivan hemmetin ahdistavaa eli aivan jotain muuta kuin mitä kaverisuhteen pitäisi olla.
Sinua ärsyttää jos kaveri lukee samoja kirjoja tai kuuntelee samaa musiikkia? Olenko ymmärtänyt väärin, kun minusta se on vain hyvä asia, ja kavereille nimen omaan suositellaan näitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut, sillä mulla on ollut peräti 3 kaveria, joiden käytös on alkanut ennen pitkää menemään minun kopioimiseen. Olen ihan reilusti viilentänyt välit näihin ihmisiin, ei yksinkertaisesti enää pää kestänyt. Milloin aletaan harrastamaan samoja asioita, ostellaan samoja vaatteita, luetaan samoja kirjoja ja kuunnellaan samaa musiikkia, muutetaan ruokavaliota muutetaan samanlaiseksi kuin minulla... Myös tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat yllättäin muuttuneet samoiksi kuin minulla. Onhan tuo aivan hemmetin ahdistavaa eli aivan jotain muuta kuin mitä kaverisuhteen pitäisi olla.
Sinua ärsyttää jos kaveri lukee samoja kirjoja tai kuuntelee samaa musiikkia? Olenko ymmärtänyt väärin, kun minusta se on vain hyvä asia, ja kavereille nimen omaan suositellaan näitä?
Jos se olisi pelkästään jokin yksittäinen asia, ei haittaisi. Mutta noissa on ollut kyse "hieman" laajemmasta mittakaavasta.
Epävakaa tai huomiohakuinen pers.häiriö
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi käytös ei ole normaalia ja saman kokeneena, jouduin itse luopumaan vastaavanlaisesta kaverista.
Matkiminen ärsyttää ihan oikeutetusti, eikä elämäntyylin varastaminen ole enää mitään imartelua.
Elämäntyylin varastaminen kuvaa hyvin sitä, mitä äitini on tehnyt minulle. Harrastukseni, retoriikkani, uskoni, esikuvani, jne. Olen sanonut tästä hänelle, mutta hän suuttuu. Hän pitää tätä normaalina eli ei omaa mitään häpeää tai velvollisuutta, vaan katsoo että kaikki mitä hän näkee ja kuulee on vapaasti hänen käytettävissään. Mitäpä tuollaiselle voi muuta tehdä, kuin estää näkemästä tai kuulemasta mitään, ettei tämä vie koko identiteettiä ja elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut, sillä mulla on ollut peräti 3 kaveria, joiden käytös on alkanut ennen pitkää menemään minun kopioimiseen. Olen ihan reilusti viilentänyt välit näihin ihmisiin, ei yksinkertaisesti enää pää kestänyt. Milloin aletaan harrastamaan samoja asioita, ostellaan samoja vaatteita, luetaan samoja kirjoja ja kuunnellaan samaa musiikkia, muutetaan ruokavaliota muutetaan samanlaiseksi kuin minulla... Myös tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat yllättäin muuttuneet samoiksi kuin minulla. Onhan tuo aivan hemmetin ahdistavaa eli aivan jotain muuta kuin mitä kaverisuhteen pitäisi olla.
Sinua ärsyttää jos kaveri lukee samoja kirjoja tai kuuntelee samaa musiikkia? Olenko ymmärtänyt väärin, kun minusta se on vain hyvä asia, ja kavereille nimen omaan suositellaan näitä?
On eri asia suositella, kuin kertoa omista tekemisistään vain huomatakseen, että kaveri on alkanut harrastamaan samaa. Pahinta on se, että vielä omissa tarinoissaan ei edes koskaan mainitse, mistä kuuli asiasta, vaan ottaa kaiken omiin nimiinsä, pitää niitä omina "löydöksinään". Vähän kuin aviomies, joka ottaisi kunnian vaimon kasvatustyöstä itselleen - täysin epäinhimillistä ja alistavaa sitä kohtaan, joka sen työn oikeasti tekee
Ei ihan terveeltä kuulosta nuokaan aloittajan huolet. Jos noin kauheasti on "ystävän" köytös harmittanut, niin olisi voinut lopettaa koko ystävyyssuhteen ennen noin pahan trauman saamista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan terveeltä kuulosta nuokaan aloittajan huolet. Jos noin kauheasti on "ystävän" köytös harmittanut, niin olisi voinut lopettaa koko ystävyyssuhteen ennen noin pahan trauman saamista.
Inspiroituminen toisesta on ihan sallittua. Kerran parissa vuodessa jonkun saman lounaan syöminen tai paikassa käyminen, ja suurin osa elämää omaa elämää. Tuo että yrittää elää kuin jonkun klooni tai häivyttää hänen uniikin persoonallisuutensa täysin matkimalla kaikkea, varsinkin sellaisissa asioissa missä on vielä vähän aikaa sitten ollut negatiivinen ja kieltävä, on häiritsevää. Tällainen henkilö on ailahteleva ja epäluotettava
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlainen naapuri. Pihalle ilmestyy aina samat kasvit ja kalusteet kuin meillä. :D
Jos pihalta näkyy suoraan naapurin pihalle, hän ehkä haluaa että pihat sopivat keskenään yhteen. Meidän naapuri leikkaa aina nurmikon heti meidän jälkeen. Ehkä hän ajattelee että on kiva kun molemmat pihat sitten on siistejä samaan aikaan.😅
Monilla on tällainen copycat lähipiirissään tai ainakin jotain kokemusta ko. aiheesta.
Oma huono itsetunto ja toisen elämän, ulkonäön tai omaisuuden ihannoiminen tai kadehtiminen saa aikaan tällaista kopiointia. Kun matkii, saa ikään kuin maistaa sen "idolin" elämää, astua edes jollain tavalla hänen saappaisiinsa.
Jos oma itsetunto on kunnossa. matkimisen osaa ottaa myös imarteluna; eihän kukaan jotain epäkiinnostavaa ala kopioida. 🤩 Julkkiksiakin kopioidaan jatkuvasti, koska heitä ihaillaan ja haluttaisiin olla, kuten he ovat. Kun idoli menee ja ostaa jotain, fanit seuraavat perässä.
Mutta jos ei osaa ottaa asiaa positiivisesti, niin sitten on pidettävä se oma elämä piilossa muilta, ei laita itsestään kuvia ja tietoja someen, kerro aikeistaan ja asioistaan jne. Tai voi esiintyä siellä somekuvissa sellaisessa tyylissä, joka ei ole omaa lempityyliä. Kuka käskee esittelemään ne parhaimmat vaatteensa kuvissa, jos ei kerran halua, että niitä matkitaan?
Imitaatio on kohteliaisuuden vilpittömin muoto.
Onhan tuo siis ilmiönä aika häiriintynyt ja olen törmännyt siihen itsekkin, minusta tuntuu että sitä tekee vähän semmoiset tyhjät astiat ja narsismiin taipuvaiset henkilöt joille ei ole kehittyny omaa persoonaa.
Toksinen ystävä. Hankkiudu eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mistä puhut, sillä mulla on ollut peräti 3 kaveria, joiden käytös on alkanut ennen pitkää menemään minun kopioimiseen. Olen ihan reilusti viilentänyt välit näihin ihmisiin, ei yksinkertaisesti enää pää kestänyt. Milloin aletaan harrastamaan samoja asioita, ostellaan samoja vaatteita, luetaan samoja kirjoja ja kuunnellaan samaa musiikkia, muutetaan ruokavaliota muutetaan samanlaiseksi kuin minulla... Myös tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat yllättäin muuttuneet samoiksi kuin minulla. Onhan tuo aivan hemmetin ahdistavaa eli aivan jotain muuta kuin mitä kaverisuhteen pitäisi olla.
Sinua ärsyttää jos kaveri lukee samoja kirjoja tai kuuntelee samaa musiikkia? Olenko ymmärtänyt väärin, kun minusta se on vain hyvä asia, ja kavereille nimen omaan suositellaan näitä?
Ap:n listalla oli todellakin myös sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä edes ole mitään matkimista, vaan joita monet muutkin tekevät. Ja varsinkin ystävykset ovat yleensä kiinnostuneita myös jostain samoista asioista, senhän takia sitä juuri ystäviksi tullaan, että löydetään hengenheimolainen.
No jos vaan matkii niin ihan sama mutta jos omii ystävätkin ja yrittää poikaystävää/miestä niin pitääkö sekin vaan hyväksyä?
Epätervettä!! Ei ole sun ystävä!!
Tuli mieleen elokuva nuori, naimaton nainen.
Vierailija kirjoitti:
Imitaatio on kohteliaisuuden vilpittömin muoto.
Onhan tuo siis ilmiönä aika häiriintynyt ja olen törmännyt siihen itsekkin, minusta tuntuu että sitä tekee vähän semmoiset tyhjät astiat ja narsismiin taipuvaiset henkilöt joille ei ole kehittyny omaa persoonaa.
Eikö sellainen ihminen ole "tyhjä astia", joka kuvittelee, että hänen persoonansa on yhtä kuin se, miten hän pukeutuu tai mitä tuotteita hän kuluttaa?
Vierailija kirjoitti:
No jos vaan matkii niin ihan sama mutta jos omii ystävätkin ja yrittää poikaystävää/miestä niin pitääkö sekin vaan hyväksyä?
Miten voi "varastaa" jonkun toisen ystävän? Aika outo ajatus, että joku omistaisi ystävänsä.
Sisareni on ikänsä ollut tuollainen. Matkii kaikessa. Omia ideoitani hän kertoo myöhwmmin jopa minullekin ikäänkuin ominaan.
Ellei hän löydä kaupoista haluamaansa samanlaista juttua kuin minulla on, hän varastaa sen minulta tilaisuuden tullen.
On jo kuusikymppinen. Tätä on jatkunut nuoresta asti. Muutoinkin hän on hyvin erikoinen henkilö. Keskellä katua saattaa alkaa huutaa ja rähjätä, kyselee tarkkaan henk.koht. asioitani, mutta omistaan ei kerro mitään.jne. pelaa pelejään ihmisuhteilla. Kontrolloi minua kaikin tavoin. Yleensä kaikista hänellä on vain negatiivista sanottavaa.
Hänen pitää kaikessa olla parempi. Olen varma että todellakin on epävakaa persoona, sekä lisäksi narsisti.
Meillä on samanlainen naapuri. Pihalle ilmestyy aina samat kasvit ja kalusteet kuin meillä. :D