Jutta ja superdieetit 5.2. Ayse

Uskomaton ketju! Joillekin taitaa olla sietämätön ajatus, että terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla saa hyviä tuloksia. Kas, kun se laihduttaminen ei ole rakettitiedettä eikä tarvitse poppakonsteja.

Kaivakaahan, läskit, nutrauspussit esille niin tulee tosi kestäviä tuloksia! Nutraaminen vasta onkin edullista ja terveellistä.

T: 20 kg GFG:llä pysyvästi laihduttanut

PS. Jos kyseessä on laihdutusohjelma, niin aihe käsittelee laihdutusta eikä kukkien kasvatusta.

Ihmiset, jotka näitä negatiivisia kommentteja kirjoittelee, eivät selvästikään tiedä asioista yhtään mitään, eivätkä ole niitä kokeneet. Jos on luonnostaan hoikka, ruokavalio sopiva ja liikunta kuulunut lapsesta saakka elämään, voi olla vaikeaa ymmärtää ihmistä, joka onnistuu Superdieetissä. Sitten on ihmisiä, joille on lapsesta saakka syötetty paskaa ( anteeksi, ruuasta ei saisi moista sanaa käyttää) eli runsaasti rasvaa ja sokeria, pikaruokaa ym; lohdutettu ja rakastettu lasta herkuilla, korvattu aika herkuilla ym. Sitten on kiusaamista, masennusta ym, eikä edelleenkään taitoa eikä tietoa, miten elämän voi muuttaa. Tai voimia muuttaa itse. Tai varaa ostaa täyslihaa, terveellistä ruokaa, vihanneksia ym. Hampurilaisen saa kuulemma eurolla? Voi olla sairauksia, hankalia elämäntilanteita, ruuhkavuosia ym, eikä pysty/jaksa/kykene huolehtimaan itsestään. Sitten yhtenä päivänä sitä aikaa, virtaa ja apua on ja ihminen saa itsensä kuntoon. Piste. Ja loistava asia, jos ihminen siitä vielä ilahtuu!

Mä olin nuorena ylipainoinen. Pidemmittä puheitta, olen vuodesta 98 treenannut ja syönyt "farmaten", ennenkuin edes Jutan superdieettejä oli. Olen nyt hoikka, hyvässä kunnossa ja tyytyväinen. Käytän lisäravinteita ja syön sitä perusruokaa. Tällä hetkellä olen ollut treenaamatta joulukuusta, kun en ole ehtinyt. Silti paino ei ole noussut grammaakaan, päinvastoin laskenut, kun lihakset pienentyneet. Silti en ole mässännyt, lohtusyönyt tai inhoa kaikkia piukkapakaroisia mimmejä :D

Mutta väsyttää, kiukuttaa ja stressi vaivaa. Ärsyttää löllöt reidet ja hytisevä masu (misä silti erottuu palat ;) ). Olen "päästänyt itseni tähän kuntoon", koska olen hoitanut vakavasti sairasta läheistä, tehnyt pitkää päivää töissä ja hoitanut ruuhkavuosien keskellä kotitöitä, lasten harrastuksiin viemistä ja sen viimeisen hiljaisen tunnin illalla nauttien mieheni läheisyydestä. Nyt tilanne helpottanut ja palaillaan taas normaaliin rytmiin eli treenaamiseen.

Eli, muutoksen jälkeen on TÄYSIN mahdollista elää siten koko loppuelämänsä. Mun kevätdieetti on nykyään kiristelyä, eli max 2-3kg pois, tarkoittaa sitä, että selluliittit, kuonat kesäksi pois , masupalat näkyviin ja käsivarsiin lihaserottuvuutta. Kestää sen pari kuukautta, silloin ei syödä ylimääräisiä pähkinöitä. Mutta kun homma on hanskassa, voin syödä ihan mitä vain, kohtuullisesti. ja mulle "ihan mitä vain" ei tarkoita mäkkärin mättöä, lihapiirakoita, sipsejä ym, koska eivät ole mun mielestä ravintoa. Jos niitä syön, turpoan ja voin huonosti. Saan nautintoa mieheltä, lapsista, ystävistä, ulkoilusta, auringosta ym, eikä tarvitse ahtaa naamaansa ruokaa/karkkia nautinnon vuoksi.

Tsemppiä kaikille, joita aihe koskettaa ja tavoitetta vielä on :)

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 09:21"]

taas pisti silmään se miten dieettiohjelma tuntuu ajavan neuroottiseen syömisen tarkkailuun ja itsensä tarkkailuun. "Olen puolessa vuodessa syönyt 2 kertaa 10kpl ylimääräisiä cashew-pähkinöitä".

[/quote]

Minusta tuossa ei ollut kyse neuroottisuudesta, vaan herätti miettimään mitä kaikkea sitä tulee syötyä ihan vahingossa, ajattelematta. Ja niistäkin niitä kaloreita kertyy. Tuommoisesta on hyvä oppia eroon. Itse esim kun tein voileipää lapselle, ihan tottumuksesta vedin ensin 2 siivua juustoa omaan suuhun, kunnes vasta tajusin, että haloo =)

[/quote]

Mun mielestä tuo oli vain rehellistä humble braggingia.

Ayse on aivan valloittava persoona, todella KAUNIS ja mukava :) Kiinnitin huomiota hymyileviin ja hyvin käyttäytyviin lapsiin, sekä hyvään suhteeseen äidin ja tytärten välillä. Oli todella tervehenkinen ja mukava jakso, jossa nimenomaan mentiin liikunta ja terveellisyys edessä, kilot toissijaisina. Ihanaa, että Ayse oli äitinä huolissaan lastensa terveydestä ja siitä esimerkistä jota näyttää. Kaiken kaikkiaan ihan mahtava suoritus!

Kukaan tuskin on täydellinen täälläkään, pelkästään se että ihmisellä on pokkaa mennä koko kansan eteen mahamakkaroidensa kanssa saa minulta valtavan peukun. Moniko meistä tekisi sen? 

Toivon Ayselle ja koko perheelle hirveästi tsemppiä ja hyviä treenejä! 

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 09:21"]

taas pisti silmään se miten dieettiohjelma tuntuu ajavan neuroottiseen syömisen tarkkailuun ja itsensä tarkkailuun. "Olen puolessa vuodessa syönyt 2 kertaa 10kpl ylimääräisiä cashew-pähkinöitä".

[/quote]

Minusta tuossa ei ollut kyse neuroottisuudesta, vaan herätti miettimään mitä kaikkea sitä tulee syötyä ihan vahingossa, ajattelematta. Ja niistäkin niitä kaloreita kertyy. Tuommoisesta on hyvä oppia eroon. Itse esim kun tein voileipää lapselle, ihan tottumuksesta vedin ensin 2 siivua juustoa omaan suuhun, kunnes vasta tajusin, että haloo =)

[/quote]

Mun mielestä tuo oli vain rehellistä humble braggingia.

[/quote]

Av:lla on selvästi joku, joka on hiljattain löytänyt termin humblebrag ja lykkää sitä nyt sitten joka saatanan ketjuun.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:58"]

Av:lla on selvästi joku, joka on hiljattain löytänyt termin humblebrag ja lykkää sitä nyt sitten joka saatanan ketjuun.

 [/quote]

Pieleen meni koska en muista että olisin koskaan ennen käyttänyt muualla kuin yhdessä itse termiä koskevassa keskustelussa.

joku aiemmin kirjoitti että laihduttaa tulisi "loppuelämän" dieetillä. No, ehkä tämä on osa totuutta, mutta jos tavoite on pudottaa painoa, niin pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Eli kyllä ruokavalion täytyy painoa pudottaessa olla jotain muuta kuin "loppuelämän" siis sen jälkeen kun tavoitepaino on saavutettu.

Jos paino-ongelmat on jatkuneet pitkään ja on jo takana epäonnistuneita yrityksiä pudottaa painoa, on varmaan ihan hyvä ottaa asiaan vähän "tieteellisempi" lähtökohta ja noudattaa ammattilaisen valmiiksi katsomia suosituksia.

Ayse oli ihan symppis ja kaunis, mutta tuossa olisi kyllä koko perhe tarvinnut elämäntaparemonttia. Surullista jos äiti on superkunnossa ja ylipainoiset lapset mättää edelleen herkkuja sohvalla :/

Erikoinen nimi tuo Ayse. Ei ihan perisuomalainen...

Aysen kuulumisia:

"Kotona syömme terveellisesti ja olen saanut näyttää tyttärilleni, kuinka paljon paremmin jaksaa normaalipainoisena ja silloin, kun liikunta on hyvänä osana elämää. Jatkossa aion edelleen treenata paljon ja suunnitelmissa olisi jopa tähdätä Personal Trainer -koulutukseen tämän vuoden puolella. Kisamahdollisuudetkin pyörivät mielessäni, mutta aika näyttää mihin asti mennään. Paras tapa kiittää tästä elämänmuutoksesta on pitää paino kurissa ja tähdätä aina parempaan. Kiitos Jutta & tiimi!

- Ayse"

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 08:58"]

Tässä nähdään hienosti minkälaisia kotkia naiset oikeesti on. Olisi mahdollisuus kehua toisen hienoa suoritusta, mut ei..pakko keksiä negatiivisia kommentteja ja olla ilkeä.

Tehkää omalle itsetunnollenne jotain ettei tarvitsisi olla noin katkeria. Sori mut kauheelta katottavaa.

[/quote]

Oliko se miesvalmentaja myös kotka? Sehän oli sanonut tälle naiselle, että jos paino on edes 200 g yli tavoitepainon, nainen on epäonnistunut.

Alkutilanne: näytti pahalta, silti söpöt kasvot

Lopputilanne: näytti todella hyvältä

Bull: voi ristus

Tatuointihässäkkä: karsea

Kokonaisuutena mahtava suoritus.

Sarja on silti jotenkin sairas luonteeltaan, mutta omia palveluitaan nuo tuossa markkinoivat lopulta.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 11:11"]

joku aiemmin kirjoitti että laihduttaa tulisi "loppuelämän" dieetillä. No, ehkä tämä on osa totuutta, mutta jos tavoite on pudottaa painoa, niin pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Eli kyllä ruokavalion täytyy painoa pudottaessa olla jotain muuta kuin "loppuelämän" siis sen jälkeen kun tavoitepaino on saavutettu.

Jos paino-ongelmat on jatkuneet pitkään ja on jo takana epäonnistuneita yrityksiä pudottaa painoa, on varmaan ihan hyvä ottaa asiaan vähän "tieteellisempi" lähtökohta ja noudattaa ammattilaisen valmiiksi katsomia suosituksia.

[/quote]

Aika monen asiaan perehtyneen asiantuntijan suositus on nimenomaan luopua kuuri/dieetti-ajatuksesta ja siirtyä pienin askelin kohti pysyvää elämäntapamuutosta. Kalorimäärien pitää toki pienentyä, kun painoa pudotetaan. Mutta niiden pitäisi myös pysyä pienempinä painonpudotuksen jälkeen. Keholla on taipumus palata aikaisempaan painoon. Tutkimukset ovat myös näyttäneet, että huomattavan painonpudotuksen jälkeen henkilön kalorinkulutus on pienempi kuin samanpainoisena aina pysyneen. Näitä laihduttamiseen liittyviä kummallisuuksia. Ei se painonpudotus ole se vaikein osuus, haasteet vasta alkavat sen jälkeen. Siinä mielessä ei ole mitenkään yllättävää, että aikaisemmista superdieettiläisistä on moni tässä epäonnistunut. Harvinaisempia ovat ne henkilöt, jotka saavat kilot pysyvästi lähtemään.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 17:34"]

Itse osallistuin Superdieettiin (en ohjelmaan, vaan nettivalmennukseen) ja just päivää ennen sen alkamista olin täällä paikallisessa Cittarissa ja näin Jutan siellä (asumme samalla paikkakunnalla). Menin hänen luokseen ja sanoin, että olen ilmoittautunut tähän dieettiin ja olen just ruokia ostamassa. Hän katsoi minua ja sanoi, että no eihän sussa mitään pudotettavaa ole, sä näytät tosi hyvältä! Sanoin, että haluan kuitenkin kiinteytyä pari kiloa jne. Toivotti tervetulleeksi mukaan. Jäi tosi hyvä fiilis ja dieetillä tiputin normaalipainosta vielä muutaman kilon mutta niitäkin enemmän lähti senttejä :) Mä tykkäsin.

[/quote]

Ihmettelen, että miksi osallistuis superdiettiin? Siellä kun pn paljon muitakin mahdollisuuksia sellaiselle, joilla ei ole paljoa pudotettavaa. Itse olen Lite In Shape valmennuksessa. Mulla tavoitteena ei ole pudottaa kiloja vaan senttejä ja saada sixpack näkyviin =)

Fakta on nyt vaan niin, että kun on tutkittu esim. kahta 75 kiloa painavaa ihmistä, niin se joka on aina ollut suurinpiirtein 75 kiloa saa syödä kalorimääräisesti enemmän kuin ihminen, joka on laihduttanut esim. 100 kilosta tuohon 75 kiloon. Tylsää mutta totta. Että valitettavasti sitä ei vain pitäisi koskaan päästää niitä kilojaan nousemaan kohtuuttomasti.

Itsekin on tullut huomattua, että painolla on aina helposti taipumus nousta siihen mistä on laihduttanut. Esim. olen 170 cm pitkä ja työllä ja tuskalla pidän painoni 73 kilossa, mutta helposti se nousisi siihen 77 kiloon, joka minulla oli painona useita vuosia lasten jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:02"]

Ne jotka Jutan dieetiin jälkeen on keränneet läskinsä takaisin, olisivatko he pystyneet lopun elämää pitävään elämäntapamuutoseen millään muullakaan metodilla, mua ainakin epäilyttää suuresti. Se elämäntapamuutos pitää tapahtua myös korvien välissä. Puoli vuotta on kuitenkin aika pitkä aika jo. Siinä oppii kyllä annoskoot ilman punnitsemistakin.

[/quote]

Puoli vuotta yksitoikkoisella ruokavaliolla ja kovalla treenillä on vain tuollainen superdieetti. Tuosta kun pitäisi laskeutua normaaliin elämään, johon kuuluu häitä ja synttäreitä ja juhannusta ja joulua ja milloin mitäkin kiirettä ettei salille pääse joka aamu, niin monella menee sormi suuhun (ja pitsakin varmaan).

Tuo ohjelmahan olisi niin paljon parempi jos puolen vuoden jälkeen seurattaisiin toinen mokoma itsekseen laihduttelua tai saavutetun painon ylläpitoa...

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 15:30"]

Bull: voi ristus

[/quote]

Mitä nyt taas?

Jutta on itse luennollaan kertonut (olen ollut kuuntelemassa) että hänestä jokaisen pitää viihtyä omassa kehossaan. Hänellä kuulemma on ystävä, joka on selvästi ylipainoinen, mutta on sinut itsenstä kanssa, ei jatkuvasti voivottele kilojaan ja mieti, että pitäisikö laihduttaa. Jos on tyytyväinen itseensä, niin ei silloin tarvitse yrittääkään muuttua eikä mahtua mihinkään "muottiin". Eli Jutta ei tosiaankaan ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi olla hoikkia tai jotain fitnessmimmejä. Pääasia, että on tyytyväinen itseensä. 

Itse osallistuin Superdieettiin (en ohjelmaan, vaan nettivalmennukseen) ja just päivää ennen sen alkamista olin täällä paikallisessa Cittarissa ja näin Jutan siellä (asumme samalla paikkakunnalla). Menin hänen luokseen ja sanoin, että olen ilmoittautunut tähän dieettiin ja olen just ruokia ostamassa. Hän katsoi minua ja sanoi, että no eihän sussa mitään pudotettavaa ole, sä näytät tosi hyvältä! Sanoin, että haluan kuitenkin kiinteytyä pari kiloa jne. Toivotti tervetulleeksi mukaan. Jäi tosi hyvä fiilis ja dieetillä tiputin normaalipainosta vielä muutaman kilon mutta niitäkin enemmän lähti senttejä :) Mä tykkäsin.

Ayse teki hienon duunin, päämäärä oli selkeä ja se saavutettiin mukisematta.

Kaikissa dieeteissä on se vaara, että että osa repsahtaa sen jälkeen ja niin varmasti käy monelle. Ihan turha syytellä nyt tätä dieettiä tai mitään muutakaan. Tässä sentään syödään terveellistä puhdasta ruokaa, säännöllisin ruokailuajoin. Väitän että kaikenmaailman pussikeittokuurien jälkeen on takuu repsahdus.. sitäkin on joskus nimittäin tullut kokeiltua. Hyi s..tana.

Se on ihmisestä kiinni, osaako sitä muuttaa elämänsä sellaiseksi, että ne terveelliset elämäntavat jäävät ja niistä tulee sun rutiinia. Naurattaa ja hiukan suututtaa nää arvostelijat täällä, veikkaan että suurin osa ei ole koittanut tai ei edes uskalla koittaa tätä. Helppo sitten huudella täällä anona :) tui tui vaan. 

Olkoonkin rahastusta tai mitä tahansa lypsämistä FItfarmilta, mutta helvetin hienoa työtä tekevät. Olis mahtavaa tietää se rasva määrä, mitä heidän opeillaan on tiputettu ja kuinka monta lihavuudesta johtuvaa sairautta on selätetty tai torjuttu kokonaan.

Itse olen täysin Jutta uskovainen, oma elämä on muuttui täysin superdieetin jälkeen ja sillä tiellä ollaan. Ikinä en ole ollut näin onnellinen tai tyytyväinen itseeni. Lisäksi voin sanoa, että mulla on tällä hetkellä hyvä kunto ja alkaapa tuo kroppakin olemaan kunnossa. Ei taudit kolkuttele ;) Tiedän sen, että vanhaan ei ole paluuta eikä kyllä ole haluakaan. Herkkuja syön jos tekee mieli, mutta kaiken lisäainepaskaruuan ja sipsit sun muut shitit jää hyllyyn. Eikä elämä ole yhtään mitenkään huonompaa kuin ennen. Päinvastoin. Suosittelen kaikille siiderivalaille, nimittäin itse olin sellainen ja iso! Vaan en ole enää :)

up