Oletko sinä nähnyt lapsena jotain sellaista, mikä ei olisi
ollut lapsen silmille sopivaa? Mä oon. Olin lasten osastolla keskussairaalassa joskus alakouluikäisenä päänkipujen ja koulujuttujen takia. Yhen tyypin kanssa lähettiin osastolta seikkailemaan sinne sairaalan kellariin ja ajeltiin hissillä vaikka minne. Eksyttiin sitten vainajien säilytystilaan, jonka ovi ei ollut lukossa. Siellä oli korkeita kylmiöitä monta kappaletta vieretysten. Ei me tiedetty, että siellä on kuolleita ihmisiä sisällä, kun mä repäisin yhden kylmiön oven auki. Siellä oli paljon metallisia, tyhjiä hyllyjä päälletysten ja siinä keskellä oli joku kuollut mies, jolla oli lappu isossavarpaassa!
Ne valkoiset, isot jalat on kummitelleet unissa vielä aikuisenakin.. Hyh, oli vähän liian jännää. :(
Kommentit (125)
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 14:55"]
No, noin se heikoin aines karsiutuu pois.
Jos ei elämää kestä.
Heikot sortuu elontiellä.
Pumpulissa ei ketään saa/voi ikuisesti kasvattaa.
Tervetuloa todellisuuteen.
[/quote]
Kyllä joka ketjuun pitää tulla ainakin yksi takakireä sössöttämään. Luitko aloituksen ja ymmärsitkö aiheen josta kokemuksia kerrotaan. Viestistäsi päätellen ei tainnut mennä ihan perille asti.
No ihan jotain perusjuttuja. Nähnyt vahingossa vanhempien seksiä, löytänyt jostain pornolehtiä, nähnyt koirien olevan tositoimissa, ihmetellyt miksi mies hoipertelee ja kaatuilee kadulla jne. Ei mitään ihmeellistä, mutta outoa lapselle.
Mä näin 90- luvulla liikenneonnettomuuden, jossa auto lähti sohjoisella tiellä pyörimään ja osui polkupyörällä liikkuneeseen naiseen. Olin yläasteella 7 tai 8:lla, odotin bussia.
Se pamaus oli kova, näin kun se nainen lensi ojaan ja sen toinen jalka meni ihan poikki ja päästä tuli verta. Nainen korisi ja voihki siellä ojassa. Henkiin kuitenkin jäi, mutta näytti tosi pahalle. Veren näkeminen oksettaa vieläkin! ; x
Seuraavana päivänä kouluterkka jutteli mun kanssa, se oli yrittänyt tavoittaa mua kotoa jo silloin onnettomuusiltana, mutta olin naapurissa leikkimässä..
Pikkutyttöinä siskon ja kaverin kanssa nähtiin pedofiili-itsensäpaljastelija.
Olimme vanhassa Oulun Serenassa, ja siellä oli ensin pukukopit ja sen jälkeen vasta miesten ja naisten puolet.
Menimme tyttöjen kesken samaan koppiin vaihtamaan uikkarit, ja emme huomanneet että seinässä oli muutaman millin avoin sauma. Huomasimme sen vasta kun naapurikopista joku laittoi pankkikortin tms. saumaan ja heilutteli sitä. Katsoimme tietenkin raosta että mitä siellä tapahtuu ja näin peniksen täydessä erektiossa ja käden joka liikkui siinä ylös ja alas. En sillon vielä ymmärtänyt että mitä tapahtui, mutta lähdimme kuitenkin kiireen vilkkaa kopista pois ja olimme peloissamme. Vasta myöhemmin ymmärsin että mikä oli homman nimi.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 07:17"]
En ollut enää kovin pieni lapsi, mutta koulusta tullessani löysin äitini itsemurhaa yrittäneenä. Joka paikassa oli verta, oli kussut housuunsa jne. Onneksi sain kutsuttua apua vaikka olin ihan shokissa! Itse en apua saanut, käskettiin vaan mennä kouluun seuraavana päivänä ja unohtaa koko juttu.
[/quote]
Huh huh! Sellaista se oli ennen vanhaan. Ei ymmärretty, että lapsi tarvitsee terapiaa ja apua tuollaisen jälkeen. Nykyään ymmärretään, mutta ei ole resursseja. Morjens.
Asuin huonossa lähiöissä. Kerran lauantai-aamuna mentiin kaverien kanssa leikkimään ja piha oli täynnä pornolehtiä. (Varmaan pudotettu parvekkeelta jonkun parisuhde riitan päätteeksi?!) Oli niin outoa katselle alastomia kuvia, kun sitä lapsena miettii, että onko noi ihmisiä ja onko vanhemmilla sellaiset. Täytyy sanoa, että tämä pilasi lapsuuteni. Olin varmaan jtn 8-9 vuotias..
Ap:n tarina..voi kamala. :( Kerroitko kellekään aikuiselle siitä silloin?
Mulla ei nyt muuta tuu mieleen kuin että katsottiin kaverin kanssa ekaluokalla pornoa. Ihan hc-kamaa vielä. Se näytti huvittavalta touhulta. Käsi kyynärpäätä myöten jonkun naisen toosassa. Oksetti silloin ja oksettaa edelleen.
Äitini paneskelemassa naapurin 16 v kollin kaa. Itse olin 12 v siihen aikaan ja siitähän ne ongelmat sitten alkoi. Iso kerrostaloyhtiö surkeemmalla alueella. Sana liikkui nopeesti ja mähän se huora jakorasia sitten olin.. Multa sai!
Isä oli tapahtuman aikaan sammunut olkkariin.
Mulla on 10 vuotta nuorempi pikkuveli, joka paljastui vuosien päästä toisen teinikollin omaksi.. Sitten faija teki hirttäytyi ja mä löysin. Silloin olin jo 18 v, mutta...
Äiti se vaan porskuttaa.
En ollut enää kovin pieni lapsi, mutta koulusta tullessani löysin äitini itsemurhaa yrittäneenä. Joka paikassa oli verta, oli kussut housuunsa jne. Onneksi sain kutsuttua apua vaikka olin ihan shokissa! Itse en apua saanut, käskettiin vaan mennä kouluun seuraavana päivänä ja unohtaa koko juttu.
Mä en nyt ihan usko ap:n tarinaa...
Mä tutkin lapsena kaupassa pornolehtiä, silloin ne oli vielä alahyllyllä. Jonkun mielestä voi myös olla sopimatonta näyttää ruumista lapselle, mutta mä oon nähnyt 6-vuotiaana mummoni, joka oli saman päivän aamuna kuollut, eikä siitä ole jäänyt kuin hyvä muisto. Tai ei tietenkään hyvä siinä mielessä, että mummoni oli kuollut, mutta ruumiin näkeminen ei tuntunut pahalta ja auttoi käsittelemään kuolemaa.
Isäni veti kunnolla turpaan naisystäväänsä. Taisi näitä olla muutama kerta, mutta yhden niistä muistan elävästi. En ole enää missään tekemisissä isäni kanssa.
On eri asia nähdä vainaja kun siihen on valmistautunut mitä näkee kuin silloin kun se odottamatta iskee verkkokalvoille.
Oma "traumani" on se, että 13- vuotiaana näin jonkun juopon vetämässä käteen, YÄK!
Yksi varhaisimpia lapsuusmuistoja (olin ehkä 4 tai 5) on se kun oltiin juhannusta viettämässä isolla porukalla leirintäalueella.
Seurueen aikuiset kiinnittivät huomiota uimariin, joka oli kaukana rannasta ja voimat ihan loppu. Pää vajosi pinnan alle. Miehet lähtivät pelastamaan, mutta uimari ehti hukkua. Tämä hukkunut mies ei ollut meidän porukkaa, vaan ihan vieras.
Aikuiset huolehtivat meidät pienet telttaan, mutta ehdin silti nähdä sen hukkuneen miehen kasvot. Äiti tuli telttaan meidän kanssa, eli ei jääty yksin.
Näen ne kasvot silmissäni vieläkin. Uniin tulevat usein, vaikka aikaa on kulunut jo vaikka kuinka kauan.
Isäni katsoi kanssani Emmanuelle-pehmopornoa. En tietenkään ymmärtänyt lapsena, ettei se ollut normaalia tai oikein. Ja eihän se tietenkään isa- tai miessuhteilleni hyvää tehnyt. Äiti oli työmatkoilla, ja varmaan jotain jossain vaiheessa ihmetteli, mutta siltä kannalta, että minussa on vikaa.
Ennen kouluikää törmäsin kaverin kanssa kyseisen kaverin isän pornolehtikätköön. Olin kyllä nähnyt aiemmin jo tavallista pornoa, kun löysin uimarannan kopista pornolehtiä, mutta noissa lehdissä oli aika erikoisia juttuja (jopa nyt ajatellen). En kertonut äidilleni, koska tiesin että hän saisi ihan kauheat raivarit, mutta isälleni kerroin. Hän selitti sitten pitkästi mitä kaikkea pornoa on olemassa. Se oli pelkästään kiinnostavaa silloin, mutta epäilen että joku voisi pitää vähän sopimattomana kertoa lapselle sellaisia. :D
Lopulta toi oli hyvä juttu, koska en sitten myöhemmin enää ihmetellyt mitään mihin olen mm. internetissä törmännyt. Nykyään lähinnä ihmettelen, miten isäni oli niin hyvin perehtynyt kaikkiin ihmeellisyyksiin 80-luvun alussa eli kauan ennen internettiä.
Äitini harrasti seksiä randomien tyyppien kanssa koko mun lapsuuden ajan siitä asti kun isästäni erosi. Kerran oltiin yhden panon mökillä ja heräsin siihen kun ne nussi mun vieressä. Nousin istumaan ja oksensin. Koko lapsuus meni mutsin panemista kuunnellessa. En voi näin aikuisena sietää seksiä ollenkaan.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 01:09"]
ollut lapsen silmille sopivaa? Mä oon. Olin lasten osastolla keskussairaalassa joskus alakouluikäisenä päänkipujen ja koulujuttujen takia. Yhen tyypin kanssa lähettiin osastolta seikkailemaan sinne sairaalan kellariin ja ajeltiin hissillä vaikka minne. Eksyttiin sitten vainajien säilytystilaan, jonka ovi ei ollut lukossa. Siellä oli korkeita kylmiöitä monta kappaletta vieretysten. Ei me tiedetty, että siellä on kuolleita ihmisiä sisällä, kun mä repäisin yhden kylmiön oven auki. Siellä oli paljon metallisia, tyhjiä hyllyjä päälletysten ja siinä keskellä oli joku kuollut mies, jolla oli lappu isossavarpaassa!
Ne valkoiset, isot jalat on kummitelleet unissa vielä aikuisenakin.. Hyh, oli vähän liian jännää. :(
[/quote] No koko lapsuuteni, että revi siitä.
Ei tule mieleen kuin pornolehdet, joita eka- tai tokaluokkalaisena salaa kaupassa selasin äimistellen/hihitellen. Ei kyllä kauhistuttanut tai ahdistanut yhtään eikä ole ahdistunut suhde seksiin tms aikuisenakaan, ei järkyttänyt mutta mainitaan nyt koska eihän se lapsen silmille periaatteessa sovi ja toivon, että omat lapseni ovat vanhempia ennenkuin pornoon törmäävät kun ei sitä ikinä tiedä miten lapsi reagoi. Mutta ei porno välttämättä lapsen psyykeä tuhoakaan, jos nyt metsässä törmää yhteen lehteen -tämä näin lohdutuksena.
Pahemmin mua on järkyttäneet uutiset, muistan pelänneeni ja kysyneeni äidiltä, että entä jos se Sausesku tulee tänne helikopterilla ja ampuu kun avataan ovi (eli olin kuullut Romanian tapahtumista, olin ehkä 7 tai 8). Myös ehkä ahdisti jutut Jammusta ja mietin niitä tyttöjä, olin samanikäinen silloin. Että kyllä uutisten kuuleminen, ohimennenkin, ja lööppien lukeminen on ahdistanut enemmän kuin hassut pornolehdet metsässä. Muistan myös pelänneeni aika paljon humalaisia, esim. saatoin kysyä että "jos siellä on juoppoja" vaikka johonkin puistoon iltakävelylle mennessä, tai kesätapahtumaan mennessä, vaikka mitään erityistä ei ollut tapahtunut tai en juoppoja ollut nähnyt mitä nyt sitten varmaan etäältä kaupan pihassa jne, mutta koin ne arvaamattomiksi ja pelottaviksi.
Täytyy sanoa, että mua ei kyllä ole traumatisoinut mikään näkemäni. Ei porno eikä väkivalta. Lieviä traumoja on aiheuttanut vain se, että lapsena eräs mies soitti kotiini joskus iltapäivällä yksin ollessani ja sain kuunnella hänen masturbointiaan. Se helvetin ähinä ja voihke yrjöttää mua vieläkin, ja se pakokauhu, kun en saanut puhelinlinjaa vapaaksi, että voisin soittaa äidille.