Miehellä alkoholiongelma, onko muita?

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:59"]

Ei sitä niin vaan erota. Ja miksi joka ongelmaan tarjotaan ratkaisuksi eroa?

[/quote]

Ei mitenkään "niin vaan". Ja ero on ainoa oikea ratkaisu siinä tapauksessa, että toinen vanhempi omalla toiminnallaan vaarantaa lapsen kehityksen ja terveyden. Se on sata kertaa tutkittu mitä alkoholistivanhempi aiheuttaa lapsen mielenterveydelle, kuinka vaikeaa se on uskoa?! Mutta eipä se mitään, paapokaa niitä juoppojanne vain, samahan se on mitä lapsen loppuelämän käy.

Minä toimin siten, että jätin mieheni ja muutin lähemmäksi isovanhempia joihin pystyn luottamaan lastenhoidossa.

Eroat kuitenkin ennemmin tai myöhemmin, voin lyödä vaikka vetoa. Tuo on niin vanhaa stooria ja moni sen on käynyt läpi.

Kohtalotoveri. Tosin meillä ollaan siinä pisteessä, että työkin on jo juotu.

Minä kerään voimia ja säästän rahaa.

Kerran aivan uuvuksissa jo totesin tuon, että vähentää radikaalisti juomistaan tai mä lasten kanssa lähden.

Ja ei ollut turha uhkaus. Niin lähdenkin, enkä ole unohtanut hänen päätöstään, eli juominen jatkui ennallaan.

Nyt on jo takuuvuokrarahat säästettynä (äitini tilille, meillä ei ole avioehtoa) ja muutenkin valmisteltu eroa. Syksyllä lapsi ei aloita nykyisessä koulupiirissä, joten sikälin minulla on nyt aikaraja vastassa.

Tsemppiä nro.11 muutokseen. :)

t. ap

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 13:04"]

..

Neuvoni, vaikka itsepä ratkaisusi teet: sano että juominen loppuu tai sinä ja lapsi lähdette. Ja sitten lähdet. Jos et ole valmis toimintaan, niin ala kerätä voimita. Turhia ei kannata uhkailla, eikä tuo ero mikään uhkaus pidä ollakaan. Se on toteamus. Aseta omat rajasi.

[/quote]

komppaan tätä. eksäni ei ollut juoppo ns kliseisessä mielessä, kävi töissä mutta vapaa-aikana viina vei. tai siis olut. kiukuttelin, narisin ja nalkutin aikani, muutuin katkeraksi ämmäksi ja naururypyt muuttuivat kitkeriksi viivoiksi. tajusin lähteä ennenkuin oli myöhäistä. 

älä uhkaile lähdöllä jos et sitten ole valmis lähtemään. se on vaikeaa mutta senverran pitää olla ennustajaeukon vikaa että näet mitä tapahtuu jos ET lähde. toista ei voi muuttaa jos hän ei halua muuttua. 

Ovatko nämä sankarit siis olleet täysin raittiita ennen lasten syntymää? Vai oletteko ajatelleet että humalahakuinen juominen on jotenkin normaalia käytöstä? Miksi ette katkaisseet suhdetta heti kun ensimmäisen kerran näitte miehen humalassa? Kyllä tyhmempikin oppii jos jokainen nainen dumppaa heti ensi kännin myötä ettei humalahakuinen juoja saa parisuhdetta. Erotkaa ja pitäkää raitis linja seuraavassa suhteessa. (tai kohtuukäyttäjä)

Etsi tältä(kin) palstalta ketjut alkoholistin aikuinen lapsi. Ja lue huolella. Sitten miehelle asioita selviksi ja hänelle joitakin kuukausia aikaa reagoida, eli raitistua. Jos ei onnistu, niin pakkohan se on lähteä. On hyvin mahdollista, että omalla käytökselläsi ja huolehtimalla että perhe-elämä jotenkin toimii, teet mahdolliseksi miehen juomisen. Sun pitää jättää se ihan sen omaksi huolehtimiseksi. Eli jos on juomisen takia jäänyt ruokakaupassa käyminen, niin sitten ei ole ruokaa jne.

Yksi ystäväni piti vanhan ajan seinäkalenteriin pari kuukautta kirjaa miehen juomisesta: kännissä, krapulat, pari kaljaa ja loiventamiset. Laittoi rätingit miehelle eteen, että tämä ei kuule käy. Katoppa tätä. Ko. kalenteri oli miehelle järkytys, koska hänellä oli itsestään sellainen kuva, että hän on hyvä työntekijä ja hyvä perheenisä (koska juo kotona eikä käy baareissa). Totuus oli että se oli kotona pikkujurrissa ja/tai kännissä pörräävä hahmo, töissä aina krapula tai jälkikrapula. Kalenteri vähän säikäytti ja se lopetti viikolla ottamisen kokonaan ja vähensi viikonlopun juomista, parempi näin.

Kiitos kaikille tähän asti vastanneille ja toivon lisääkin mielipiteitänne ja kokemuksia, vinkkejä. :) ja nro.lle 14 en osannut suhteen alussa nähdä niitä ns. varoittavia merkkejä alkoholiongelmasta, kun ei lähipiirissäni vastaavaa ongelmaa kenelläkään ollut ollut. -ap

Mies käy siis töissä ja ottaa viikolla "vain" muutamia olusia mutta ei joka ilta jos oikein ymmärsin?

Ja sunnuntait on selvinpäin?

Eli nuo illat kun mies on viikolla selvä niin hän hoitaa lapsen ja tietty sunnuntait niin saat omaa aikaa?

Ota ero! Jos mies ei hakeudu hoitoon niin ei se tuosta itsestään ainakaan parane.

Mulla vähän sama tilanne kuin ap:llä.

Mutta mitäs sitten, jos eroaisin, niin lapset olisivat sitten joka toinen viikonloppu isällään ja isä kännissä. Olen ajatellut, että täytyy kai odottaa niin kauan, että lapset ovat niin isoja, että varmasti pärjäävät pöhnäisen isän kanssa viikonlopun yli.

Meillä mies ei ole ympäripäissään ikinä vaan lähinnä tissuttelee ja on sellasessa ärsyttävässä pienessä sievässä viikonloput. Ja toki juo satunnaisesti muka salaa siidereitä ja suomiviinaa pitkin viikkoa.... Autotalli täytyy tyhjistä pulloista.

Mitä pidempään tuota miestä ihmettelet, sitä vaikeampi on lähteä. Sulla on lapsi ja pelasta hänen elämänsä. Jos mieheen ei voi luottaa edes pariksi päiväksi, että hoitaa lastaan, on asiat huonosti. Muuta lähemmäksi vanhempiasi tai sisaruksiasi, hanki tuliverkkoa itsellesi.

Miehen juominen tulee vaan lisääntymään tuosta, tarvii entistä enemmän alkoholia saavuttaakseen itselleen hyvän olotilan.

Ehkä kuitenkin alkuun laita miehesi valitsemaan: sinä ja lapsi vai alkoholi. Antaisin kyllä mahdollisuuden korjata tilannetta, mutta vain tuon ainoan kerran. Ellei muuta tapojaan, hanki parempi elämä itsellesi ja lapsellesi.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 14:22"]

Kiitos kaikille tähän asti vastanneille ja toivon lisääkin mielipiteitänne ja kokemuksia, vinkkejä. :) ja nro.lle 14 en osannut suhteen alussa nähdä niitä ns. varoittavia merkkejä alkoholiongelmasta, kun ei lähipiirissäni vastaavaa ongelmaa kenelläkään ollut ollut. -ap

[/quote]

Ei siis seurusteluaikana ollut kertaakaan humalassa? Humalatila on minusta varoittava merkki, jos ei nyt alkoholismista niin ainakin epämiellyttävästä elämäntyylistä.

Mulla ei ole juuri nyt voimia lähteä, koska meillä on vauva. Sinnittelen päivästä toiseen. Aina mies lupaa olla juomatta, mutta monesti rikkoo lupaukset. Selvinä kausina on hyvä mies. Juominen muuttaa persoonan täysin.

Täällä kohtalotoveri. Oikeestaan ärsyttää vastata näihin ketjuihin, koska tänne tulee näitä: "huono äiti, kun et vie lapsias turvaan" - tai "etkö muka tiennyt etukäteen millainen mies on" -syyttelijöitä. Hae siinä sitten itsellesi vertaistukea.

No vastaan nyt kuitenkin. Minä en tiennyt suhteen alussa, että mies tulee alkoholisoitumaan, koska minulla ei ollut kristallipalloa.

Mieheni alkoholinkäyttö on lisäänynyt vuosien varrella ja nykyisiä määriä en tarkkaan tiedä. Joka päivä kuitenkin juo enkä voi luottaa häneen missään asiassa. Työssä käy. En tiedä, miten paljon lapset tilanteesta kärsivät, koska mies juo lasten nukkumaanmenon jälkeen, autotallissa tai yksin yläkerrassa. Harvoin (jos koskaan) on ympäripäissään.

Suurin syy siihen miksi on eroa on se, etten halua antaa lapsia miehelle viikonlopuiksi, koska en luota siihen, että olisi juomatta. Mutta toisaalta en tiedä, miten pitkään pystyn näinkään elämään. Koen olevani monessa suhteessa umpikujassa. Siihen en usko, että mies lopettaa juomistaan, koska mahdollisuuksia hänellä olisi ollut, mutta tahtoa ei ole.

Alkoholistin lapsena totean: isä tai äiti lopettaa juomisen vasta sitten, kun itse näin haluaa tehdä, valitettavan usein sitä ei koskaan tapahtu, tai joutuu käymään todella pohjalla ennen kuin näin tapahtuu. Siinä vaiheessa on jo paljon kauheuksia sattunut itselleen ja läheisille.

Minä säästäisin itseni ja lapseni kaikelta tältä eroamalla. Toki ensin voidaan turvautua tarjolla olevaan apuun ja katsoa auttaako se. Ellei auta, ei ole odotettavissa, että alkoholisti nopeasti muttaisi tapojaan.

Näin oman kokemukseni mukaan.

Näin tekniikan alalla (nörtti) olevana näitä on nähty iät ja ajat. Yksikin puolituttu kaveri kerran yhteisen ystävän synttäreille saapui selvin päin, mukana oli six päck olutta. Kiskaisi vähän skumppaa siinä ja oluet ja pisti yhden kaverin hakemaan toisen six päckin. Tempaisi sen naamariin ja ilta olikin siinä sitten. Kello oli jotain 18, niin herra örvelsi siinä nurmikolla. Mä kysyin sen naiselta, niin hän sanoi, että se on aina tuollainen. Taksi alle ja himaan.

Alkoholismi on etenevä sairaus. 45-vuotiaasta ylöspäin se yleensä on jo kroonista. Lue myöhäisvaiheen alkoholismista... Serkun mies kuoli viinaan viime lokakuussa 47-vuotiaana. Ennen hänenkin juomatavat oli kuvailemasi kaltaiset. Paheni viimeisen 5 vuoden aikana ja sitten naps nirri pois. Eli vaikka sinulla ei olekaan kristallipalloa voit lukemalla selvittää miten homma tulee etenemään jos miehesi ei asialle mitään tee...

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 14:32"]

Mutta mitäs sitten, jos eroaisin, niin lapset olisivat sitten joka toinen viikonloppu isällään ja isä kännissä.

[/quote]

Tuo on tekosyy, jota nykyään käytetään paljon. Lapsia ei anneta isälle, joka on juonut. Valvotut tapaamiset ovat sellaisia tapauksia varten. Väitän edelleen että suurin osa jättää eroamatta ihan oman saamattomuuden tai pelon vuoksi, ei halua menettää omakotitaloa, muuttaa pois, vaihtaa lasten koulua, myöntää epäonnistuneensa puolison valinnassa. Ei ole mitään niin hyvää syytä, että pitäisi jäädä juovan puolison kanssa yhteen asumaan. Se on aina pahaksi lapsille.

Toivon todella, että te jotka valitsette mieluumin sen juopon, jäätte oikeasti sen kanssa loppuiäksenne kahdestaan. Varautukaa siihen että lapset katkeroituvat eivätkä enää pidä yhteyttä. Itse en koskaan anna anteeksi äidilleni sitä, ettei vienyt meitä pois juovan isän luota. Myöskään veljeni ei pidä yhteyttä vanhempiimme. Nyt sitten on turha soitella ja ihmetellä miksei käydä. Rouva nauttii nyt siitä rakkaasta puolisostaan, kun kerran sitä niin halusi.