Lue keskustelun säännöt.
Lapsen syntymäpäiväjuhlat kotona
03.02.2014 |
Pidin pojalleni syntymäpäiväjuhlat kotonamme. Lapseni täytti 8. Kavereita oli kutsuttu 6 ja omia lapsia siihen päälle 2. Pari vilkasta poikaa häiriköi juhlia pahasti. Eivät rauhoittuneet kuuntelemaan lyhyttäkään aikuisen ohjetta pullonpyöritykseen tai ruokapöydässä käyttäytymiseen. Villitsivät muita, joten varsinkin tilanteet, joissa olisi pitänyt toimia yhdessä olivat varsin haastavia. Rohmusivat ruokapöydässä lautasensa täyteen niin, että muille ei meinannut riittää.
Harmitti rauhallisempien puolesta. Jotkut kiltimmät istuivat mm. pöydässä ja odottivat, että annetaan lupa aloittaa.
Miten toimitte tällaisten vilkkaitten rohmuajien kanssa? Teki melkein mieli siirtää pois pöydästä, kuten olisin omille lapsilleni tehnyt, jos noin olisivat käyttäytyneet.
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:43"]
Niin, ap, esim. koulussa noita sekopääpentuja on äkkiä 1/4 tai jopa 1/3 luokasta. Ihan sama, mitä niille sanoo, kun on 7 vuotta kotona jätetty sosiaalistamatta ja lapsi on jäänyt villieläimen tasolle, niin ei ne muutama tunti koulussa/pvä tilannetta pelasta.
Sun olisi vaan säntillisesti pitänyt aloittaa joka kerta tilanne alusta. Eli sanoa, että muille tulee paha mieli, kun heille ei riitä, jos yksi rohmuaa. Ja valvoa tilannetta. Käskeä lapset ottamaan herkut jonossa ja siirtää rohmuamisen aloittaja jonon hännille heti, kun käytös muuttuu huonoksi.
Ja sitä pitää jatkaa ja toistaa - ja taatusti ei opi yksien synttärien aikana.
Ehkä herkut pitää jakaa jatkossa etukäteen jokaisen lautaselle? Syö ne, muuta ei tipu. Tai sitten tuot keittiöstä lisää.
Karkkien jako pitää tehdä niin, että pinjatan hajoamisen jälkeen jokainen saa ottaa lattialta yhden, sitten toisen, jne. Koska tuollainen pinjata ja karkkien lentäminen saa pennut hulluiksi, olisin itse tyytynyt onkimiseen.
Ohjelman pitää olla tarkkaan mietitty ja aikuisen ohjaamassa leikkiä, jos ei tiedä, millaisia hirviöitä ne lapsen kaverit on. Ensin energiat pois jollain hullustamisella, mieluiten ulkona. Nattaa tai mitä hyvänsä.
Sitten sisällä joku yhteistoimintaleikki, joka rauhoittaa. Vaikka huopa, jokainen ottaa huovan kulmasta kiinni ja pompotetaan yhdessä ilmapalloa tms (jos on kotona tilaa tähän).
Mutta, ratkaisu: älä enää kutsu niitä pentuja, jotka rohmuaa ja toimii muutenkin sekopäisesti. Et sä saa niihin yksien synttärien aikana mitään auktoriteettia luotua, ellet ole ihan joku natsi. Jos ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa, niin epäsosiaalisuudesta on tässä elämässä yleensä se seuraus, että jää ulkopuolelle. Ikävä homma.
[/quote]
Tosi kiva neuvo. Joo, jätä kutsumatta synttäreille lapsen paras ystävä, jolla on muutenkin sosiaalisuuden kanssa ongelmia. Tekee varmaan lapsen sosiaalisille taidoille tosi hyvä, että kaveritkaan ei kutsu synttäreille.
Ei tarvitse sitten ihmetellä koulukiusaamista jos vanhemmat antaa siihen esimerkkiä!
[/quote]
Sosiaalisuuden kanssa ei olisi ongelmia, jos vanhemmat kasvattaisivat. Jos on oikeasti joku diagnosoitu käytöshäiriö, niin sellaisen lapsen vanhempi menisi tietysti juhlille mukaan ohjaamaan lapsensa käytöstä. Näin juhlatilanteesta muotoutuisi tapa oppia niitä sosiaalisia tilanteita.
AIka harvalla lapsella sitten kuitenkaan on jotain aivokemiasta johtuvaa käytöshäiriötä vaan syy huonoon käytökseen on vain kasvatuksen ja esimerkin puute.
Ja kyllä, tuon ikäinen ei valitse parasta kaveria itse, jos se kaveri osoittautuu ihan hulttioksi. Ja kyllä, jos sosiaalisia taitoja ei ole kotona opetettu, niin sellaisen kaveri haluaa harva loppupeleissä olla. Tämä ei tarkoita kiusaamista. Se tarkoittaa sen miettimistä, millaisten ihmisten seurassa haluaa olla ja antaa vaikuttaa elämäänsä.
8-vuotias on siinä herkässä iässä, että pikku hiljaa kavereiden esimerkki ja vertaisten muodostama yhteisö alkaa olla merkitykseltään isompi kuin vanhempien kasvatus. Silloin on tärkeää ohjata lapsi sellaisten seuraan, joiden käytös, mielenkiinnon kohteet, jne. ohjaa lapsen kasvua positiiviseen suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:46"]
Siis olen ihan hämmentynyt. Oikeastiko teillä on niin vähän tarjottavaa, että loppuu kesken ja kaikille ei riitä jos toiset ottaa enempi? Meillä ainakin on juhlissa ollut niin paljon herkkuja, että voivat syödä niin paljon kaikki kun haluavat.
[/quote]
Mä ymmärrän hyvin, että jokaiselle on varattu vaikka yksi muffinssi. Tai yksi suklaapatukka. Tai yksi hampurilainen.
Kyllä käytössääntöihin kuuluu se, että ottaa ensin sen, mitä kerralla syö ja sitten, jos pöydässä vielä on, ottaa lisää. Onko sinullakin tämä jäänyt lapsille opettamatta?
Ja sekin on peruskäytössääntö, että lapset ottaa vasta, kun annetaan lupa. Aikuisetkin ottaa vasta,kun emäntä sanoo, olkaa hyvä, käykää pöytään.
Kyllä 8-vuotiaan pitää tämä jo osata.
Mistä tulee se ajatus, että jotain herkkua pitää olla niin paljon, että sitä voi rohmuta määrättömästi? Sehän on meidän maailmamme ongelma, yltäkylläisyys.
8-vuotiaan sosiaalisiin taitoihin kuuluu nähdä, että meitä on tässä 6 henkeä ja pöydässä on 6 limppapulloa, siispä se on limppapullo mieheen.
[/quote]
Nyt ei puhutakaan jokapäiväisistä arkisista tapahtumista, vaan kerran vuodessa olevista synttäreistä. Kannattaisiko höllätä sitä pipoa vähän.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:55"]
Jesta täällä on hölmöä porukkaa. Joku ihan tosissaan luulee näkevänsä alakoululaisista kavereista kuka isona sitten on rötöstelijä ja tupakan polttelija.
Saattaisitte yllättyä, ne jotka pahimmille teillä lähtee saattaa olla niitä näennäisesti "kilteimpiä" lapsia pienenä. Ja usein onkin.
t. ensihoitaja
[/quote]
No, kyllä ne aikuisena vankilaan tai päihteiden väärinkäyttäjiksi päätyneet on ainakin minun luokillani olleet niitä, joista sen on voinut aavistaa jo 6. luokan keväällä.
Todennäköisemmin se, joka jo 12-vuotiaana käyttää huumeita, käyttää niitä myös isompana kuin se, joka 12-vuotiaana ei niitä huumeita käytä.
T. ope
Kaikilla perheillä ei ole varaa hommata juhliin sellaisia määriä karkkeja, että ne ei loppuisi kesken. Poikani luokkakaveri ei ole voinut järjestää syntymäpäiviä lainkaan, koska perheen taloudellinen tilanne on niin huono. Harmittaa. Harmittaa lukea teidän kommentteja pihiydestä. Hävetkää! Juhlia voi ilman älytöntä mässäilyä. Ei ihme, että lapset ovat ylipainoisia ja hampaat pilalla jo varhaislapsuudessa.
ap
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:14"]
Tuo on kyllä paha tilanne, kun ei siinä oikein kehtaa rähjätä vaikka mieli tekisi. Minä varmaan opastaisin toimimaan oikein yhä uudelleen ja uudelleen, mutta varmaan kyllä alussa katselisin tilannetta ja loppua kohden harmittelisin, että olisi pitänyt olla napakampi. Nuo lapset eivät meille myöskään enää tulisi, mutta eihän se noita kekkereitä pelasta. Outoa on kyllä kotonaan meininki, kun tuon ikäisillä on peruskäytöstavat noin pahasti hukassa.
[/quote]
Eikö teillä lapset saa valita omia vieraitaan? Siis todellako kieltäisit kutsumasta Mattia ensikerralla juhliin jos Matti olisi rohmunnut juhlissa herkkuja ennen kun lupa on annettu?
Säälittää kyllä lapsesikin aika paljon :(
[/quote]
En ole tuo kenelle vastattiin, mutta kun meillä kävi samoin eli synttärivieras rohmusi, metelöi, pelleili ja sotki pöydässä, hän ei todellakaan tullut enää sen jälkeen meille. Silloin synttäreitä viettänyt lapseni oli tilanteesta todella kiusaantunut eikä enää koskaan edes harkinnut kutsuvansa kyseistä lasta, ei synttäreille eikä muutenkaan. Eli silloin kun oma lapsi on hyväkäytöksinen, asia ei yleensä ole ongelma, koska hän ei halua synttäreidensä menevän enää uudelleen pilalle jonkun muun vetämän älyttömän shown vuoksi. Eli kyllä se on ihan tasan se häirikkövieras, joka siitä käytöksestään ja kasvatuksen puutteestaan kärsii, kun kutsuja ei enää tule. Kouluikäisen lapsen pitäisi jo ymmärtää, että mennessään kaverin synttäreille hän ei itse ole päähenkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:43"]
Niin, ap, esim. koulussa noita sekopääpentuja on äkkiä 1/4 tai jopa 1/3 luokasta. Ihan sama, mitä niille sanoo, kun on 7 vuotta kotona jätetty sosiaalistamatta ja lapsi on jäänyt villieläimen tasolle, niin ei ne muutama tunti koulussa/pvä tilannetta pelasta.
Sun olisi vaan säntillisesti pitänyt aloittaa joka kerta tilanne alusta. Eli sanoa, että muille tulee paha mieli, kun heille ei riitä, jos yksi rohmuaa. Ja valvoa tilannetta. Käskeä lapset ottamaan herkut jonossa ja siirtää rohmuamisen aloittaja jonon hännille heti, kun käytös muuttuu huonoksi.
Ja sitä pitää jatkaa ja toistaa - ja taatusti ei opi yksien synttärien aikana.
Ehkä herkut pitää jakaa jatkossa etukäteen jokaisen lautaselle? Syö ne, muuta ei tipu. Tai sitten tuot keittiöstä lisää.
Karkkien jako pitää tehdä niin, että pinjatan hajoamisen jälkeen jokainen saa ottaa lattialta yhden, sitten toisen, jne. Koska tuollainen pinjata ja karkkien lentäminen saa pennut hulluiksi, olisin itse tyytynyt onkimiseen.
Ohjelman pitää olla tarkkaan mietitty ja aikuisen ohjaamassa leikkiä, jos ei tiedä, millaisia hirviöitä ne lapsen kaverit on. Ensin energiat pois jollain hullustamisella, mieluiten ulkona. Nattaa tai mitä hyvänsä.
Sitten sisällä joku yhteistoimintaleikki, joka rauhoittaa. Vaikka huopa, jokainen ottaa huovan kulmasta kiinni ja pompotetaan yhdessä ilmapalloa tms (jos on kotona tilaa tähän).
Mutta, ratkaisu: älä enää kutsu niitä pentuja, jotka rohmuaa ja toimii muutenkin sekopäisesti. Et sä saa niihin yksien synttärien aikana mitään auktoriteettia luotua, ellet ole ihan joku natsi. Jos ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa, niin epäsosiaalisuudesta on tässä elämässä yleensä se seuraus, että jää ulkopuolelle. Ikävä homma.
[/quote]
Tosi kiva neuvo. Joo, jätä kutsumatta synttäreille lapsen paras ystävä, jolla on muutenkin sosiaalisuuden kanssa ongelmia. Tekee varmaan lapsen sosiaalisille taidoille tosi hyvä, että kaveritkaan ei kutsu synttäreille.
Ei tarvitse sitten ihmetellä koulukiusaamista jos vanhemmat antaa siihen esimerkkiä!
[/quote]
Sosiaalisuuden kanssa ei olisi ongelmia, jos vanhemmat kasvattaisivat. Jos on oikeasti joku diagnosoitu käytöshäiriö, niin sellaisen lapsen vanhempi menisi tietysti juhlille mukaan ohjaamaan lapsensa käytöstä. Näin juhlatilanteesta muotoutuisi tapa oppia niitä sosiaalisia tilanteita.
AIka harvalla lapsella sitten kuitenkaan on jotain aivokemiasta johtuvaa käytöshäiriötä vaan syy huonoon käytökseen on vain kasvatuksen ja esimerkin puute.
Ja kyllä, tuon ikäinen ei valitse parasta kaveria itse, jos se kaveri osoittautuu ihan hulttioksi. Ja kyllä, jos sosiaalisia taitoja ei ole kotona opetettu, niin sellaisen kaveri haluaa harva loppupeleissä olla. Tämä ei tarkoita kiusaamista. Se tarkoittaa sen miettimistä, millaisten ihmisten seurassa haluaa olla ja antaa vaikuttaa elämäänsä.
8-vuotias on siinä herkässä iässä, että pikku hiljaa kavereiden esimerkki ja vertaisten muodostama yhteisö alkaa olla merkitykseltään isompi kuin vanhempien kasvatus. Silloin on tärkeää ohjata lapsi sellaisten seuraan, joiden käytös, mielenkiinnon kohteet, jne. ohjaa lapsen kasvua positiiviseen suuntaan.
[/quote]
Ihan hulttioksi? Rohmuaa synttäreillä pöydästä herkkuja! Salli mun nauraa sulle :D
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:55"]
Jesta täällä on hölmöä porukkaa. Joku ihan tosissaan luulee näkevänsä alakoululaisista kavereista kuka isona sitten on rötöstelijä ja tupakan polttelija.
Saattaisitte yllättyä, ne jotka pahimmille teillä lähtee saattaa olla niitä näennäisesti "kilteimpiä" lapsia pienenä. Ja usein onkin.
t. ensihoitaja
[/quote]
Eskarilaisista näkee jo (väittää jyväskyläläinen tutkimus) miten menestyvät koulussa ja elämässä. Omien lasten, nyt jo 20v tättäneiden, kavereista sen huomasi aika hyvin jo siinä vaiheessa, ketkä jättävät koulun kesken ja kuka pääsee ekana vankilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:02"]
Kaikilla perheillä ei ole varaa hommata juhliin sellaisia määriä karkkeja, että ne ei loppuisi kesken. Poikani luokkakaveri ei ole voinut järjestää syntymäpäiviä lainkaan, koska perheen taloudellinen tilanne on niin huono. Harmittaa. Harmittaa lukea teidän kommentteja pihiydestä. Hävetkää! Juhlia voi ilman älytöntä mässäilyä. Ei ihme, että lapset ovat ylipainoisia ja hampaat pilalla jo varhaislapsuudessa.
ap
[/quote]
Mitä jos kutsuisi sitten vähemmän lapsia? Vai lahjojako toivotte paljon?
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:00"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:46"]
Siis olen ihan hämmentynyt. Oikeastiko teillä on niin vähän tarjottavaa, että loppuu kesken ja kaikille ei riitä jos toiset ottaa enempi? Meillä ainakin on juhlissa ollut niin paljon herkkuja, että voivat syödä niin paljon kaikki kun haluavat.
[/quote]
Mä ymmärrän hyvin, että jokaiselle on varattu vaikka yksi muffinssi. Tai yksi suklaapatukka. Tai yksi hampurilainen.
Kyllä käytössääntöihin kuuluu se, että ottaa ensin sen, mitä kerralla syö ja sitten, jos pöydässä vielä on, ottaa lisää. Onko sinullakin tämä jäänyt lapsille opettamatta?
Ja sekin on peruskäytössääntö, että lapset ottaa vasta, kun annetaan lupa. Aikuisetkin ottaa vasta,kun emäntä sanoo, olkaa hyvä, käykää pöytään.
Kyllä 8-vuotiaan pitää tämä jo osata.
Mistä tulee se ajatus, että jotain herkkua pitää olla niin paljon, että sitä voi rohmuta määrättömästi? Sehän on meidän maailmamme ongelma, yltäkylläisyys.
8-vuotiaan sosiaalisiin taitoihin kuuluu nähdä, että meitä on tässä 6 henkeä ja pöydässä on 6 limppapulloa, siispä se on limppapullo mieheen.
[/quote]
Nyt ei puhutakaan jokapäiväisistä arkisista tapahtumista, vaan kerran vuodessa olevista synttäreistä. Kannattaisiko höllätä sitä pipoa vähän.
[/quote]
Miten ne lapset oppii käyttäytymään juhlissa, jos sitä käytöstä ei juhlissa opetella? Tyhjästäkö se hyväkäytöksisyys sitten yhtäkkiä tulee?
Eli kivaa voi olla vain, kun saa viedä tikkarin toisen nenän edestä ja huutaa, sekoilla, juosta, pystymättä keskittymään mihinkään tekemiseen? Vain sekö on hauskaa?
Kuulostaa tieltä omahyväiseksi, toisia huomioon ottamattomaksi ihmiseksi, jolle ilo ilman viinaa on teeskenneltyä.
Jos lapset saa olla kuin pellossa, niin ei heistä kasva ihmisiä. Ohjattu kasvu. Ja tuollaiset lasten synttärit on hyvä tilaisuus opetella käytössääntöjä.
Kun ongelma on se, että nuo apn kuvaamalla tavalla käyttäytyvät lapset ei käyttäydy niin pelkästään juhlissa vaan AINA. Niiden kohdalla on aika höllätty pipoa. Koska se sosiaalistaminen alkaa? Ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälin lastasi. Koulussa ja harrastuksissa nauretaan Villen äidille, joka oli tiukkapiponipo, ei antanut syödä herkkuja, vaikka oli kutsuttu synttäreille ja piti olla hiljaa kuin kirkossa, koska aikuiset halusi päättää, mitä tehdään. Ensi vuonna voi oikeasti olla hankala saada ketään lapsen juhliin, koska kaikki muistavat sen, miten laskit jokaisen suupalan ja pidit lapsille koirakoulua.
Hanki tarpeeksi syötävää tai sitten voi sanoa, että jokainen saa herkkuja sen jälkeen, kun ensin istuu käskystä, sitten haukahtaa, antaa tassua ja lopuksi kierähtää selälleen. Sitten annetaan kakunpala nenän päälle.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:04"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:55"]
Jesta täällä on hölmöä porukkaa. Joku ihan tosissaan luulee näkevänsä alakoululaisista kavereista kuka isona sitten on rötöstelijä ja tupakan polttelija.
Saattaisitte yllättyä, ne jotka pahimmille teillä lähtee saattaa olla niitä näennäisesti "kilteimpiä" lapsia pienenä. Ja usein onkin.
t. ensihoitaja
[/quote]
Eskarilaisista näkee jo (väittää jyväskyläläinen tutkimus) miten menestyvät koulussa ja elämässä. Omien lasten, nyt jo 20v tättäneiden, kavereista sen huomasi aika hyvin jo siinä vaiheessa, ketkä jättävät koulun kesken ja kuka pääsee ekana vankilaan.
[/quote]
Noh, noita keikkoja heittäneenä, voin sanoa, että tuo ei pidä kokonaisuudessaan paikkaansa. Teini-ikäisiä esimerkiksi hyppää katolta (itsemurha) sellaisia äidin pikku herranterttuja, jotka on aina olelet kiltisti ja nätisti ja sitten eivät kestä pieniä vastoinkäymisiä teininä kun äiti on aina silottanut tien heidän edestään. (esimerkiksi valinnut ne kaverit lapselle, että ei saa väärää kaveriseuraa).
Ja huumeiden kanssakin tuntuu läträilevän nimenomaan ne lapset joiden vanhemmat on pitäneet lastaan aina niin kilttinä ja hyvänä koulussa.
t. ensihoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:43"]
Niin, ap, esim. koulussa noita sekopääpentuja on äkkiä 1/4 tai jopa 1/3 luokasta. Ihan sama, mitä niille sanoo, kun on 7 vuotta kotona jätetty sosiaalistamatta ja lapsi on jäänyt villieläimen tasolle, niin ei ne muutama tunti koulussa/pvä tilannetta pelasta.
Sun olisi vaan säntillisesti pitänyt aloittaa joka kerta tilanne alusta. Eli sanoa, että muille tulee paha mieli, kun heille ei riitä, jos yksi rohmuaa. Ja valvoa tilannetta. Käskeä lapset ottamaan herkut jonossa ja siirtää rohmuamisen aloittaja jonon hännille heti, kun käytös muuttuu huonoksi.
Ja sitä pitää jatkaa ja toistaa - ja taatusti ei opi yksien synttärien aikana.
Ehkä herkut pitää jakaa jatkossa etukäteen jokaisen lautaselle? Syö ne, muuta ei tipu. Tai sitten tuot keittiöstä lisää.
Karkkien jako pitää tehdä niin, että pinjatan hajoamisen jälkeen jokainen saa ottaa lattialta yhden, sitten toisen, jne. Koska tuollainen pinjata ja karkkien lentäminen saa pennut hulluiksi, olisin itse tyytynyt onkimiseen.
Ohjelman pitää olla tarkkaan mietitty ja aikuisen ohjaamassa leikkiä, jos ei tiedä, millaisia hirviöitä ne lapsen kaverit on. Ensin energiat pois jollain hullustamisella, mieluiten ulkona. Nattaa tai mitä hyvänsä.
Sitten sisällä joku yhteistoimintaleikki, joka rauhoittaa. Vaikka huopa, jokainen ottaa huovan kulmasta kiinni ja pompotetaan yhdessä ilmapalloa tms (jos on kotona tilaa tähän).
Mutta, ratkaisu: älä enää kutsu niitä pentuja, jotka rohmuaa ja toimii muutenkin sekopäisesti. Et sä saa niihin yksien synttärien aikana mitään auktoriteettia luotua, ellet ole ihan joku natsi. Jos ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa, niin epäsosiaalisuudesta on tässä elämässä yleensä se seuraus, että jää ulkopuolelle. Ikävä homma.
[/quote]
Tosi kiva neuvo. Joo, jätä kutsumatta synttäreille lapsen paras ystävä, jolla on muutenkin sosiaalisuuden kanssa ongelmia. Tekee varmaan lapsen sosiaalisille taidoille tosi hyvä, että kaveritkaan ei kutsu synttäreille.
Ei tarvitse sitten ihmetellä koulukiusaamista jos vanhemmat antaa siihen esimerkkiä!
[/quote]
Sosiaalisuuden kanssa ei olisi ongelmia, jos vanhemmat kasvattaisivat. Jos on oikeasti joku diagnosoitu käytöshäiriö, niin sellaisen lapsen vanhempi menisi tietysti juhlille mukaan ohjaamaan lapsensa käytöstä. Näin juhlatilanteesta muotoutuisi tapa oppia niitä sosiaalisia tilanteita.
AIka harvalla lapsella sitten kuitenkaan on jotain aivokemiasta johtuvaa käytöshäiriötä vaan syy huonoon käytökseen on vain kasvatuksen ja esimerkin puute.
Ja kyllä, tuon ikäinen ei valitse parasta kaveria itse, jos se kaveri osoittautuu ihan hulttioksi. Ja kyllä, jos sosiaalisia taitoja ei ole kotona opetettu, niin sellaisen kaveri haluaa harva loppupeleissä olla. Tämä ei tarkoita kiusaamista. Se tarkoittaa sen miettimistä, millaisten ihmisten seurassa haluaa olla ja antaa vaikuttaa elämäänsä.
8-vuotias on siinä herkässä iässä, että pikku hiljaa kavereiden esimerkki ja vertaisten muodostama yhteisö alkaa olla merkitykseltään isompi kuin vanhempien kasvatus. Silloin on tärkeää ohjata lapsi sellaisten seuraan, joiden käytös, mielenkiinnon kohteet, jne. ohjaa lapsen kasvua positiiviseen suuntaan.
[/quote]
Ihan hulttioksi? Rohmuaa synttäreillä pöydästä herkkuja! Salli mun nauraa sulle :D
[/quote]
Kylläpä sua naurattaa sitten, kun tuollaiset lapset ei aikuisenakaan osaa käyttäytyä.
Voin sanoa, että meillä koulussa ei nuo lapset paljoa naurata. Ne rohmuaa aina, kaikkea ja kaikkialla. Minä ensin. Minä. Minäminä. Omaa vuoroa ei jakseta odottaa, kun ope vaikka neuvoo toisia. Keskittymiskyky on 0.
Nämä lapset ei osaa jonottaa. He ei osaa keskittyä kuuntelemaan, he ei pysty hahmottamaan ohjeita, jos ne annetaan kaikille yhteisesti. Läsnäolevan aikuisen koko huomion pitäiti 100% ajasta olla tällä lapsella, vaikka luokassa olisi 27 muutakin, jotka tarvitsevat ne omat minuuttinsa siitä oppitunnista.
Jos yhteisiin asioihin oppitunnissa menee vaikka 15-20 minuuttia, voi laskea, kuinka monta minsaa on per lapsi sitten siitä 45 minuutin oppitunnista kullekin antaa. Ja jokaisen pitää saada omansa.
Nämä lapset ei välitä muista, heillä ei yleensä ole empatiakykyä. He ovat täysin välinpitämättömiä millekään muulle kuin omalle itselleen ja omille tarpeilleen.
Kyse ei ole vain herkkujen rohmuamisesta synttäreillä. Koska ne rohmuajat ei jätä sitä rohmuamista vain sinne synttäreille. He ovat itsekeskeisiä aina ja kaikkialla. Ja SE on se ongelma.
Jos tällaiset piirteet lapsissa vain naurattavat sinua ja lasten nyt vaan "kuuluu" olla sellaisia mielestäsi, niin siinä on se syy, miksi meillä on huonokäytöksisiä lapsia ja aikuisia ylipäänsä.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:13"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:43"]
Niin, ap, esim. koulussa noita sekopääpentuja on äkkiä 1/4 tai jopa 1/3 luokasta. Ihan sama, mitä niille sanoo, kun on 7 vuotta kotona jätetty sosiaalistamatta ja lapsi on jäänyt villieläimen tasolle, niin ei ne muutama tunti koulussa/pvä tilannetta pelasta.
Sun olisi vaan säntillisesti pitänyt aloittaa joka kerta tilanne alusta. Eli sanoa, että muille tulee paha mieli, kun heille ei riitä, jos yksi rohmuaa. Ja valvoa tilannetta. Käskeä lapset ottamaan herkut jonossa ja siirtää rohmuamisen aloittaja jonon hännille heti, kun käytös muuttuu huonoksi.
Ja sitä pitää jatkaa ja toistaa - ja taatusti ei opi yksien synttärien aikana.
Ehkä herkut pitää jakaa jatkossa etukäteen jokaisen lautaselle? Syö ne, muuta ei tipu. Tai sitten tuot keittiöstä lisää.
Karkkien jako pitää tehdä niin, että pinjatan hajoamisen jälkeen jokainen saa ottaa lattialta yhden, sitten toisen, jne. Koska tuollainen pinjata ja karkkien lentäminen saa pennut hulluiksi, olisin itse tyytynyt onkimiseen.
Ohjelman pitää olla tarkkaan mietitty ja aikuisen ohjaamassa leikkiä, jos ei tiedä, millaisia hirviöitä ne lapsen kaverit on. Ensin energiat pois jollain hullustamisella, mieluiten ulkona. Nattaa tai mitä hyvänsä.
Sitten sisällä joku yhteistoimintaleikki, joka rauhoittaa. Vaikka huopa, jokainen ottaa huovan kulmasta kiinni ja pompotetaan yhdessä ilmapalloa tms (jos on kotona tilaa tähän).
Mutta, ratkaisu: älä enää kutsu niitä pentuja, jotka rohmuaa ja toimii muutenkin sekopäisesti. Et sä saa niihin yksien synttärien aikana mitään auktoriteettia luotua, ellet ole ihan joku natsi. Jos ei osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa, niin epäsosiaalisuudesta on tässä elämässä yleensä se seuraus, että jää ulkopuolelle. Ikävä homma.
[/quote]
Tosi kiva neuvo. Joo, jätä kutsumatta synttäreille lapsen paras ystävä, jolla on muutenkin sosiaalisuuden kanssa ongelmia. Tekee varmaan lapsen sosiaalisille taidoille tosi hyvä, että kaveritkaan ei kutsu synttäreille.
Ei tarvitse sitten ihmetellä koulukiusaamista jos vanhemmat antaa siihen esimerkkiä!
[/quote]
Sosiaalisuuden kanssa ei olisi ongelmia, jos vanhemmat kasvattaisivat. Jos on oikeasti joku diagnosoitu käytöshäiriö, niin sellaisen lapsen vanhempi menisi tietysti juhlille mukaan ohjaamaan lapsensa käytöstä. Näin juhlatilanteesta muotoutuisi tapa oppia niitä sosiaalisia tilanteita.
AIka harvalla lapsella sitten kuitenkaan on jotain aivokemiasta johtuvaa käytöshäiriötä vaan syy huonoon käytökseen on vain kasvatuksen ja esimerkin puute.
Ja kyllä, tuon ikäinen ei valitse parasta kaveria itse, jos se kaveri osoittautuu ihan hulttioksi. Ja kyllä, jos sosiaalisia taitoja ei ole kotona opetettu, niin sellaisen kaveri haluaa harva loppupeleissä olla. Tämä ei tarkoita kiusaamista. Se tarkoittaa sen miettimistä, millaisten ihmisten seurassa haluaa olla ja antaa vaikuttaa elämäänsä.
8-vuotias on siinä herkässä iässä, että pikku hiljaa kavereiden esimerkki ja vertaisten muodostama yhteisö alkaa olla merkitykseltään isompi kuin vanhempien kasvatus. Silloin on tärkeää ohjata lapsi sellaisten seuraan, joiden käytös, mielenkiinnon kohteet, jne. ohjaa lapsen kasvua positiiviseen suuntaan.
[/quote]
Ihan hulttioksi? Rohmuaa synttäreillä pöydästä herkkuja! Salli mun nauraa sulle :D
[/quote]
Kylläpä sua naurattaa sitten, kun tuollaiset lapset ei aikuisenakaan osaa käyttäytyä.
Voin sanoa, että meillä koulussa ei nuo lapset paljoa naurata. Ne rohmuaa aina, kaikkea ja kaikkialla. Minä ensin. Minä. Minäminä. Omaa vuoroa ei jakseta odottaa, kun ope vaikka neuvoo toisia. Keskittymiskyky on 0.
Nämä lapset ei osaa jonottaa. He ei osaa keskittyä kuuntelemaan, he ei pysty hahmottamaan ohjeita, jos ne annetaan kaikille yhteisesti. Läsnäolevan aikuisen koko huomion pitäiti 100% ajasta olla tällä lapsella, vaikka luokassa olisi 27 muutakin, jotka tarvitsevat ne omat minuuttinsa siitä oppitunnista.
Jos yhteisiin asioihin oppitunnissa menee vaikka 15-20 minuuttia, voi laskea, kuinka monta minsaa on per lapsi sitten siitä 45 minuutin oppitunnista kullekin antaa. Ja jokaisen pitää saada omansa.
Nämä lapset ei välitä muista, heillä ei yleensä ole empatiakykyä. He ovat täysin välinpitämättömiä millekään muulle kuin omalle itselleen ja omille tarpeilleen.
Kyse ei ole vain herkkujen rohmuamisesta synttäreillä. Koska ne rohmuajat ei jätä sitä rohmuamista vain sinne synttäreille. He ovat itsekeskeisiä aina ja kaikkialla. Ja SE on se ongelma.
Jos tällaiset piirteet lapsissa vain naurattavat sinua ja lasten nyt vaan "kuuluu" olla sellaisia mielestäsi, niin siinä on se syy, miksi meillä on huonokäytöksisiä lapsia ja aikuisia ylipäänsä.
[/quote]
Onpa sinulla mustavalkoinen näkemys lapsista.
Minulla on kotona poika joka on melkoinen pyörremyrsky, hänellä on adhd ja koulussa käytös voi hyvinkin olla tota luokkaa mitä kuvailit. Mutta esim juhlissa pöydässä hän käyttäyytyy hyvin, eikä rohmua mitään.
Sitten minulla on toinenkin poika joka taas on aika kiltti lapsi ja koulussa hänellä menee loistavasti. Hänelle taas ei tunnu millään menevän jakeluun pöydässä se, että ruokaan ei kosketa ennen kun on annettu lupa.
Asiat ei ole ihan noin yksiselitteisiä. Siksi epäilenkin, että sinulla ei ole lapsia tai sitten sinulle on sattunut muutama super helppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:02"]
Kaikilla perheillä ei ole varaa hommata juhliin sellaisia määriä karkkeja, että ne ei loppuisi kesken. Poikani luokkakaveri ei ole voinut järjestää syntymäpäiviä lainkaan, koska perheen taloudellinen tilanne on niin huono. Harmittaa. Harmittaa lukea teidän kommentteja pihiydestä. Hävetkää! Juhlia voi ilman älytöntä mässäilyä. Ei ihme, että lapset ovat ylipainoisia ja hampaat pilalla jo varhaislapsuudessa.
ap
[/quote]
Ei ongelma tosiaankaan ratkea sillä, että synttärijuhliin hommataan rekkalastillinen karkkia. Se ongelmahan on siinä, ettei joillakin lapsilla ole minkäänlaisia käytöstapoja tai alkeellisintakaan tajua kohtuullisuudesta!
Meillä oli syksyllä 10-vuotissynttärit. Yksi synttärivieraista tuli kerjäämään limukkaa janoonsa, ennen kuin olin ehtinyt herkkupöydän kattaa. No, siinä touhun keskellä otin 1,5 litran pullon limua esille, annoin pojalle mukin ja pyysin kaatamaan itse. Sitten poistuin parin metrin päähän kattamaan pöytää. Kun palasin keittiöön, en ollut uskoa silmiäni. Tämä limsarohmu oli parin minuutin aikana ehtinyt huitaista puolet limsapullon sisällöstä kitusiinsa! Poika piti toisella kädellä kiinni avonaisesta limupullosta ja aina kun lasi tyhjeni, toinen käsi kaatoi automaattisesti sen täyteen ja toinen kippasi täytetyn lasin suuhun. No, tässä vaiheessa ilmoitin, että nyt varmaan jo riittää ja pistin pullon pois näkösältä. Poika tuli parin minuutin päästä takaisin keittiöön, käveli suoraan kaapille, jonne oli nähnyt minun laittavan limsapullon, otti sen sieltä mitään kysymättä ja alkoi taas kipata limsaa kupuunsa. Sanoin ystävällisesti, mutta jämäkästi, että seuraavaksi pitää sitten ottaa vettä, jos noin kova jano on. Siihen loppui jano. Herkkupöydässä tämä sama kullannuppu ilmoitti isoon ääneen, että tuon näköistä kakkua ei kyllä syö varmasti kukaan (no, hän oli ainoa, joka ei syönyt). Ja kun tuli kisailujen aika, poika istui nurkkaan yksikseen ja ilmoitti, että "ihan tyhmää, minä en ainakaan leiki".
No, niin paljon kun meinasikin ruveta sapettamaan, lohduttauduin sillä, että onneksi ei ole minun lapseni. Sitä kylmää, mitä niittää. Päätee myös (ja varsinkin) lastenkasvatukseen.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:48"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:14"]
Tuo on kyllä paha tilanne, kun ei siinä oikein kehtaa rähjätä vaikka mieli tekisi. Minä varmaan opastaisin toimimaan oikein yhä uudelleen ja uudelleen, mutta varmaan kyllä alussa katselisin tilannetta ja loppua kohden harmittelisin, että olisi pitänyt olla napakampi. Nuo lapset eivät meille myöskään enää tulisi, mutta eihän se noita kekkereitä pelasta. Outoa on kyllä kotonaan meininki, kun tuon ikäisillä on peruskäytöstavat noin pahasti hukassa.
[/quote]
Eikö teillä lapset saa valita omia vieraitaan? Siis todellako kieltäisit kutsumasta Mattia ensikerralla juhliin jos Matti olisi rohmunnut juhlissa herkkuja ennen kun lupa on annettu?
Säälittää kyllä lapsesikin aika paljon :(
[/quote]
Onhan se nyt ilmiselvää, että huonosti käyttäytyvää vierasta ei kutsuta toista kertaa. Et kutsuisi huonosti käyttäytyvää aikuistakaan, miksi sitten lasta?
Ja kyllä, vanhemmat päättää, keiden seurassa tuon ikäinen lapsi aikaansa viettää ja keitä vieraita kotiin kutsutaan. Lasta pitää ohjata pienenä tuossakin asiassa, että osaa valita seuransa oikein. Näin vältytään toivottavasti sitten teininä siltä, että ajaudutaan johonkin sakkiin, jossa opetellaan polttamaan tupakkaa, näpistellään, kiusataan muita, jne.
Ei huonokäytöksinen ihminen opi, jollei sosiaalisissa tilanteissa hänelle osoiteta, että hänen käytöksensä ei ole sopivaa. Ihminen on sosiaalinen eläin. Sosiaalinen eläin sulkee epäsosiaaliset yksilöt ulkopuolelle. Näin se vaan menee. Jos ei osaa käytöstapoja, ei ole pian kavereita. Se on se hinta sekoilusta.
[/quote]
Ihan normaalia lapsen käytöstä tuo on että rohmutaan innoissaan. Ja tämä on siis ihan kokemusta kun olen seurannut lapsien kavereitten käytöstä meillä. Arvaahan uskoisiko kaikkien lapsien vanhemmat että omaKIN kiltti ja rauhallinen lapsi villiintyy?
Asia on normaalia ja siitä kannattaa mainita lapsen vanhemmille, minun lapsi ei osallistuisi synttäreille joss laitetaan lapsi (ihan sama puhutaanko omasta vai toisen lapsesta) eteiseen "rauhoittumaan" kuten joku lapseton tässä ketjussa jo kehuisi tekevänsä.
Jos et saa hallintaan lapsien käytöstä niin laita tarjottavat lautasille valmiiksi. Johan teillä menee koko aika juhlissa siihen että leikistä löytyneet karkit jaetaan päikseen sulle-mulle tyyliin. Niitä on silloin todellakin LIIAN vähän tai aikuisella pallo vähän hukassa. Jokaiselle vaikka oma kulho johon laitatte summamutikassa aina kourallisen. Miten voi olla näin hankalaa?
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 12:02"]
Kaikilla perheillä ei ole varaa hommata juhliin sellaisia määriä karkkeja, että ne ei loppuisi kesken. Poikani luokkakaveri ei ole voinut järjestää syntymäpäiviä lainkaan, koska perheen taloudellinen tilanne on niin huono. Harmittaa. Harmittaa lukea teidän kommentteja pihiydestä. Hävetkää! Juhlia voi ilman älytöntä mässäilyä. Ei ihme, että lapset ovat ylipainoisia ja hampaat pilalla jo varhaislapsuudessa.
ap
[/quote]
Ei ongelma tosiaankaan ratkea sillä, että synttärijuhliin hommataan rekkalastillinen karkkia. Se ongelmahan on siinä, ettei joillakin lapsilla ole minkäänlaisia käytöstapoja tai alkeellisintakaan tajua kohtuullisuudesta!
Meillä oli syksyllä 10-vuotissynttärit. Yksi synttärivieraista tuli kerjäämään limukkaa janoonsa, ennen kuin olin ehtinyt herkkupöydän kattaa. No, siinä touhun keskellä otin 1,5 litran pullon limua esille, annoin pojalle mukin ja pyysin kaatamaan itse. Sitten poistuin parin metrin päähän kattamaan pöytää. Kun palasin keittiöön, en ollut uskoa silmiäni. Tämä limsarohmu oli parin minuutin aikana ehtinyt huitaista puolet limsapullon sisällöstä kitusiinsa! Poika piti toisella kädellä kiinni avonaisesta limupullosta ja aina kun lasi tyhjeni, toinen käsi kaatoi automaattisesti sen täyteen ja toinen kippasi täytetyn lasin suuhun. No, tässä vaiheessa ilmoitin, että nyt varmaan jo riittää ja pistin pullon pois näkösältä. Poika tuli parin minuutin päästä takaisin keittiöön, käveli suoraan kaapille, jonne oli nähnyt minun laittavan limsapullon, otti sen sieltä mitään kysymättä ja alkoi taas kipata limsaa kupuunsa. Sanoin ystävällisesti, mutta jämäkästi, että seuraavaksi pitää sitten ottaa vettä, jos noin kova jano on. Siihen loppui jano. Herkkupöydässä tämä sama kullannuppu ilmoitti isoon ääneen, että tuon näköistä kakkua ei kyllä syö varmasti kukaan (no, hän oli ainoa, joka ei syönyt). Ja kun tuli kisailujen aika, poika istui nurkkaan yksikseen ja ilmoitti, että "ihan tyhmää, minä en ainakaan leiki".
No, niin paljon kun meinasikin ruveta sapettamaan, lohduttauduin sillä, että onneksi ei ole minun lapseni. Sitä kylmää, mitä niittää. Päätee myös (ja varsinkin) lastenkasvatukseen.
[/quote]
No mutta tässä esimerkissä lapsella selvästi useammassakin tilanteessa puuttui käytöstavat. Mutta se jos juhlissa rohmuaa pöydältä paljon karkkia ei vielä yksin tee kenestäkään huonokäytöksisistä. Kuinka moni edes tietää miten niiden mukulat käyttäytyy juhlissa missä ei itse ole valvomassa? Eräskin tuntemani mamma luulee tyttönsä olevan maailman kiltein lapsi, mutta ihan riiviöhän tuo on kun äiti poistuu paikalta.
Ap tässä taas. Tätä ketjua lukiessani seuraavien juhlien vaihtoehdot ovat tässä:
1. Lapsi valitsee itse ketä juhliinsa kutsuu. Annan jokaiselle vieraalle kouraan puolen litran limun ja valmiiksi kasatun karkkipussin. Eipä tarvitse huolehtia siitä, että aremmat ja hiljaisetkin saavat pöydässä osansa. Ja karkki tuntuu olevan se, joka riittää tarjottavaksi vallan hyvin. Kaikki muu on aivan turhaa.
2. Juhliin ei osallistu ne lapset, joiden tiedän entuudestaan käyttäytyvän huonosti. Herkkupöytä kuten tähänkin asti.
3. Juhlat hoplopissa tms. harvojen ja valittujen hyvin käyttäytyvien kanssa.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:55"]
Jesta täällä on hölmöä porukkaa. Joku ihan tosissaan luulee näkevänsä alakoululaisista kavereista kuka isona sitten on rötöstelijä ja tupakan polttelija.
Saattaisitte yllättyä, ne jotka pahimmille teillä lähtee saattaa olla niitä näennäisesti "kilteimpiä" lapsia pienenä. Ja usein onkin.
t. ensihoitaja
[/quote]
Kyllä sekin voi olla ihn täsmäyhtälö: lapsi ei saa kotona ruokaa -koska menee juhliin mässäämään, lapsi on muutenkin huonosti kasvatettu tai vanhemmat ei vaan välitä tämän asioista. Ei elettäisi siinä mielikuvitusmaailmassa että lapset hoidetaan kotona -koska ei kaikkia hoideta. Kyllä monesta näkee jo pienenä että hän ei tule aikuisena pärjäämään. Tosin pienestä sekin saattaa olla kiinni; jos vaikka teini-ikäinen ongelmanuori tyttö tapaa jalat maassa olevan pojan niin saattaa tapahtua pika-rauhoittuminen? Mutta kyllä se kotiolo saattaa olla alkujaan jo huono lapsella ja asiat vaan kasva vinoon.
Oletkohan ap tuttuni? Poikani oli nimittäin juuri lauantaina kaverin 8-vee juhlissa ja poika kertoi kotona että aika hulinaa oli ollut.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 11:53"]
Ymmärrättekö te, jotka ostatte juhliinne säkeittäin karkkeja, mitä lapsille oikeastaan syötätte? Sokeri on myrkkyä. Väriaineet yms. siihen päälle. Lapsuudessani leivottiin pullaa ym. leivonnaisia ja kakku. Ei hilluttu hulluna juhlissa.
Miksi ihmeessä niitä karkkeja on niin paljon pakko olla? Kyse ei ole pihiydestä!!
[/quote]
Koska lapset ei tykkää mistään pullista ja kakuista läheskään niin paljon. Ja kyse on kuitenkin LASTEN juhlista. Meillä kakkia syödään harvoin, joten synttäripäivä saa olla jotain sellaista mistä lapset oikeasti tykkää, eikä sellaista mistä MINÄ äiti tykkään.