Keskiluokkainen psykoterapeutti ei ole paras kaikille
https://yle.fi/uutiset/3-11598658?utm_source=social-media-share&utm_med…
”Keskiluokkaisuutensa sokeuttama terapeutti voi ohittaa asiakkaansa kokemuksen monella tavalla. Asiakkaan päätös dyykata ruokansa roskiksesta saattaa näyttäytyä terapeutille psykologisena oireiluna sen sijaan että nähtäisiin sen olevan vaikkapa ekologisesti mielekäs ja voimaannuttava teko, tai taloudellisesti välttämätöntä. ”
Mainio kirjoitus! Tämän lisäksi hyvin moni terapeutti on lässytyksineen täysin pihalla asiakkaansa realiteeteista, ja -vaikka tätä ei myönnetä - jopa halveksii heitä.
Kokemuksia?
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaako tämä siihen että eri yhteiskuntaryhmistä tuleville pitäisi olla eri auttajat?
Ei, vaan joko että näille kuplassa eläville tulisi tarjota ' elämänkoulu- kurssi', jossa heidät altistettaisiin siihen sosiaaliluokkaan määräajaksi ilman omaa tukiverkostoaan/ suhteitaan ja ilman mitään varallisuutta kyllin pitkäksi ajaksi jotta ymmärrys alkaisi aueta edes vähän tai sitten heille, jotka ovat ns. pohjalta nousseet, oikeutettaisiin samaan koulutusta, jossa he voisivat olla osaltaan auttamassa ihmisiä, joiden ongelmat he oikeasti ymmärtävät ja tämä yhdistettynä korkeakoulutuksen saaneiden tietoihin. Yläluokka on suomessa yhä todellisuutta ja he elävät köyhien ahdistuksesta täysin häpeilemättä.
Mistä helkkarista sinä voit joka keski- tai yläluokkalaisesta sanoa, minkä polun hän on käynyt päästäkseen asemaansa. Tuokin on tuota samaa ylimielisyyttä
"Ei ne voi tietää todellisista ongelmista mitään" vain sillä perusteella missä ihminen nyt on. On tämä maa aivan käsittämätön kaikkine mielensäpahoittajineen ja marttyyreineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaako tämä siihen että eri yhteiskuntaryhmistä tuleville pitäisi olla eri auttajat?
Ei, vaan joko että näille kuplassa eläville tulisi tarjota ' elämänkoulu- kurssi', jossa heidät altistettaisiin siihen sosiaaliluokkaan määräajaksi ilman omaa tukiverkostoaan/ suhteitaan ja ilman mitään varallisuutta kyllin pitkäksi ajaksi jotta ymmärrys alkaisi aueta edes vähän tai sitten heille, jotka ovat ns. pohjalta nousseet, oikeutettaisiin samaan koulutusta, jossa he voisivat olla osaltaan auttamassa ihmisiä, joiden ongelmat he oikeasti ymmärtävät ja tämä yhdistettynä korkeakoulutuksen saaneiden tietoihin. Yläluokka on suomessa yhä todellisuutta ja he elävät köyhien ahdistuksesta täysin häpeilemättä.
Myös varakkaat ja koulutetut ihmiset käyvät terapiassa. Miten heidän saamansa palvelu paranee siitä, että terapeutilta viedään ihmisoikeudet jollain "karaistusleirillä"? Millä oikeudella ylipäätään riistettäisiin ihmiseltä tämän varallisuus tai sosiaaliset verkostot? Miksi kukaan viitisi alkaa köyhien terapeutiksi näillä ehdoilla kun hyväosaisia asiakkaita on ihan riittämiin heitäkin.
Tyhmä vai käynyt erillisen kurssin tähän idiotismiin? Jo elämänkokemus lähipiirissä tai osallisena todellisuutta auttaa ymmärtämään. Kermaperseperheen kultalusikkapersemukulasta ei terapeuttia synny. Tai syntyy, mutta täysin turha sellainen.
Sun kannattaa varmaan vaan vetää niitä nappeja naamaan, kun tolla asenteella terapia ei sua mitenkään auta.
Puhumattakaan sinusta. Holokausti-hermanni.
Jahas. Ketjun sisällöllinen anti näyttää tulleen tiensä päähän.
Heippa!
tv. psykologi jolla on 50v. elämänkokemusta
ROSKISruoan syönti ei ole mikään teko. Kenenkään ei pidä syödä ruokaa roskiksesta.
Parempi on pyytää kaupasta myyntikelvottomia leipää, hedelmiä ja vihanneksia sekä roiskeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaako tämä siihen että eri yhteiskuntaryhmistä tuleville pitäisi olla eri auttajat?
Ei, vaan joko että näille kuplassa eläville tulisi tarjota ' elämänkoulu- kurssi', jossa heidät altistettaisiin siihen sosiaaliluokkaan määräajaksi ilman omaa tukiverkostoaan/ suhteitaan ja ilman mitään varallisuutta kyllin pitkäksi ajaksi jotta ymmärrys alkaisi aueta edes vähän tai sitten heille, jotka ovat ns. pohjalta nousseet, oikeutettaisiin samaan koulutusta, jossa he voisivat olla osaltaan auttamassa ihmisiä, joiden ongelmat he oikeasti ymmärtävät ja tämä yhdistettynä korkeakoulutuksen saaneiden tietoihin. Yläluokka on suomessa yhä todellisuutta ja he elävät köyhien ahdistuksesta täysin häpeilemättä.
Myös varakkaat ja koulutetut ihmiset käyvät terapiassa. Miten heidän saamansa palvelu paranee siitä, että terapeutilta viedään ihmisoikeudet jollain "karaistusleirillä"? Millä oikeudella ylipäätään riistettäisiin ihmiseltä tämän varallisuus tai sosiaaliset verkostot? Miksi kukaan viitisi alkaa köyhien terapeutiksi näillä ehdoilla kun hyväosaisia asiakkaita on ihan riittämiin heitäkin.
Tyhmä vai käynyt erillisen kurssin tähän idiotismiin? Jo elämänkokemus lähipiirissä tai osallisena todellisuutta auttaa ymmärtämään. Kermaperseperheen kultalusikkapersemukulasta ei terapeuttia synny. Tai syntyy, mutta täysin turha sellainen.
Sun kannattaa varmaan vaan vetää niitä nappeja naamaan, kun tolla asenteella terapia ei sua mitenkään auta.
Puhumattakaan sinusta. Holokausti-hermanni.
Jahas. Ketjun sisällöllinen anti näyttää tulleen tiensä päähän.
Heippa!
tv. psykologi jolla on 50v. elämänkokemusta
Viisikymmentä vuotta kermaperseilyä ei ole ”elämänkokemus”. Usko pois.
Vierailija kirjoitti:
Tässä halutaan tunkea teraputit muottiin jonne ne ei mahdu edes tunkemalla. Koska jollakulla kirjoittajalla on paljon aggressiota, katkeruutta ja vihaa sisällään.
Tie terapeutiksi on niin pitkä että ilman aitoa kiinnostusta ihminen ei valmistu ammattiin. Matkanvarrella opintonsa keskeyttää ne joista ei siihen ole.
Kiinnostus ei riitä kuin eliitin terapoimiseen. Lässytystä ihmissuhteista ja muuta pinnallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niiille ei saa mainita tästä mitään koska niiden ego ei kestä sitä. Elävät jossain koulusharhassa, että yliopistolla oppii ymmärtämään oikeaa elämää kun lukee siitä kirjasta jonkun toisen tyypin tutkimana joka myöskään ei ole ikinä elänyt sitä elämää mitä tutkii ja mistä kirjoittaa.
tämä. ne on vaan henkilöitä, jotka lukeneet yliopistolla tietyn ainekokonaisuuden, käyneet tenteissä ym. ja näille ihan tavan taapertajille ihmiset paljastavat itsensä ja luulevat saavansa apua kuin joltain maagisia voimia omaavilta tietäjiltä. terapia on vuosisadan suurin höynäytys. yksi terapeutti täällä vuosia sitten paljasti ihmettelevänsä sitä, mitä kaikkea ihmiset itsestään istunnoista paljastavatkaan.
Oon samaa mieltä. Lääketeollisuus tarjoaa useimmille paremman ratkaisun ahdistuksiin ja vitutuksiin, mutta eipä tunnu sekään näille mt potilaille kelpaavan.
juuri näin. löytyy lukuisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että lääkehoito tai ei hoitoa ollenkaan (!) on yhtä tehkosta tai tehokkaampaa kuin terapia. Useat terapiat ovat täysin tehottomia. Kannattaisi todella lukea myös terapiakriittistä kirjallisuutta. Terapia on 1900-luvun ja näköjään vielä osin 2000-luvunkin uskonto, ajaa siis sitä samaa asiaa. Ja aikanaan tullaan vaivautuneina toteamaan, että se ei ollut ihan sitä, mitä ihmiset luulivat sen olevan. Ihan niin kuin on käynyt uskonnonkin kanssa. Ja aina on se osa porukkaa, jotka väittävät saavansa avun uskonnosta ja aina on se osa porukkaa,jotka väittävät saavansa avun terapiasta. Näihin ihmisiin ei voi vaikuttaa. Mutta te, jotka koette jo nyt, ettei terapia oli ihan sitä mitä sen piti olla tai ettei se oikeasti vaikuta, olette oikeassa. Perehtykää hyvät ihmiset kritiikkiin, niin silmänne avautuvat ja näette, ettei tälläkään keisarilla ole vaatteita. Sen suurin hyöty on yhteiskunnallinen. Raha liikkuu, kun terapioitavien taskuista hillittömät varat siirtyvät terapeuttien taskuihin. Voi että tuntuu pahalta ajatella niitä, jotka vuosikaudesta toiseen käyvät tyhjentämässä taskujaan eikä lopulta jää käteen muuta kuin se, ettei tästä mitään hyötyä ollut. Sitten pitää elää senkin surun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niiille ei saa mainita tästä mitään koska niiden ego ei kestä sitä. Elävät jossain koulusharhassa, että yliopistolla oppii ymmärtämään oikeaa elämää kun lukee siitä kirjasta jonkun toisen tyypin tutkimana joka myöskään ei ole ikinä elänyt sitä elämää mitä tutkii ja mistä kirjoittaa.
tämä. ne on vaan henkilöitä, jotka lukeneet yliopistolla tietyn ainekokonaisuuden, käyneet tenteissä ym. ja näille ihan tavan taapertajille ihmiset paljastavat itsensä ja luulevat saavansa apua kuin joltain maagisia voimia omaavilta tietäjiltä. terapia on vuosisadan suurin höynäytys. yksi terapeutti täällä vuosia sitten paljasti ihmettelevänsä sitä, mitä kaikkea ihmiset itsestään istunnoista paljastavatkaan.
Oon samaa mieltä. Lääketeollisuus tarjoaa useimmille paremman ratkaisun ahdistuksiin ja vitutuksiin, mutta eipä tunnu sekään näille mt potilaille kelpaavan.
juuri näin. löytyy lukuisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että lääkehoito tai ei hoitoa ollenkaan (!) on yhtä tehkosta tai tehokkaampaa kuin terapia. Useat terapiat ovat täysin tehottomia. Kannattaisi todella lukea myös terapiakriittistä kirjallisuutta. Terapia on 1900-luvun ja näköjään vielä osin 2000-luvunkin uskonto, ajaa siis sitä samaa asiaa. Ja aikanaan tullaan vaivautuneina toteamaan, että se ei ollut ihan sitä, mitä ihmiset luulivat sen olevan. Ihan niin kuin on käynyt uskonnonkin kanssa. Ja aina on se osa porukkaa, jotka väittävät saavansa avun uskonnosta ja aina on se osa porukkaa,jotka väittävät saavansa avun terapiasta. Näihin ihmisiin ei voi vaikuttaa. Mutta te, jotka koette jo nyt, ettei terapia oli ihan sitä mitä sen piti olla tai ettei se oikeasti vaikuta, olette oikeassa. Perehtykää hyvät ihmiset kritiikkiin, niin silmänne avautuvat ja näette, ettei tälläkään keisarilla ole vaatteita. Sen suurin hyöty on yhteiskunnallinen. Raha liikkuu, kun terapioitavien taskuista hillittömät varat siirtyvät terapeuttien taskuihin. Voi että tuntuu pahalta ajatella niitä, jotka vuosikaudesta toiseen käyvät tyhjentämässä taskujaan eikä lopulta jää käteen muuta kuin se, ettei tästä mitään hyötyä ollut. Sitten pitää elää senkin surun kanssa.
Uskonnon ja terapian kytköstä ilmentää hyvin se, että moni terapeutti on myös teologi tai lukenut sivuaineena uskontotiedettä yliopistossa. Esim. nyt kohun keskellä olevan Vastaamon perustaja oli vielä 1980-luvulla pappi, sittemmin psykologi.
Psykoterapiakoulutusten maksuttomuus edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa psykoterapeutiksi kouluttautuminen olisi realistinen urapolku nykyistä useammille päteville ja sopiville ammattilaisille. Tällä hetkellä tie tyssää monella taloudellisten resurssien puuttumiseen ja koulutuksiin päätyvät ne, jotka (muiden pääsyvaatimusten täyttymisen lisäksi) pystyvät sijoittamaan kymmeniä tuhansia euroja koulutukseen ja sivukuluihin (=oma terapia, ansionmenetykset koulutuksen ajalta jne).
Onpa paljon vihaa ja aggressiivisuutta täällä. Olis ollut terapia kyllä paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä halutaan tunkea teraputit muottiin jonne ne ei mahdu edes tunkemalla. Koska jollakulla kirjoittajalla on paljon aggressiota, katkeruutta ja vihaa sisällään.
Tie terapeutiksi on niin pitkä että ilman aitoa kiinnostusta ihminen ei valmistu ammattiin. Matkanvarrella opintonsa keskeyttää ne joista ei siihen ole.
Kiinnostus ei riitä kuin eliitin terapoimiseen. Lässytystä ihmissuhteista ja muuta pinnallista.
Millaisista asioista sinä sitten käyt terapiassa puhumassa? Ihmissuhteista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaako tämä siihen että eri yhteiskuntaryhmistä tuleville pitäisi olla eri auttajat?
Ei, vaan joko että näille kuplassa eläville tulisi tarjota ' elämänkoulu- kurssi', jossa heidät altistettaisiin siihen sosiaaliluokkaan määräajaksi ilman omaa tukiverkostoaan/ suhteitaan ja ilman mitään varallisuutta kyllin pitkäksi ajaksi jotta ymmärrys alkaisi aueta edes vähän tai sitten heille, jotka ovat ns. pohjalta nousseet, oikeutettaisiin samaan koulutusta, jossa he voisivat olla osaltaan auttamassa ihmisiä, joiden ongelmat he oikeasti ymmärtävät ja tämä yhdistettynä korkeakoulutuksen saaneiden tietoihin. Yläluokka on suomessa yhä todellisuutta ja he elävät köyhien ahdistuksesta täysin häpeilemättä.
Myös varakkaat ja koulutetut ihmiset käyvät terapiassa. Miten heidän saamansa palvelu paranee siitä, että terapeutilta viedään ihmisoikeudet jollain "karaistusleirillä"? Millä oikeudella ylipäätään riistettäisiin ihmiseltä tämän varallisuus tai sosiaaliset verkostot? Miksi kukaan viitisi alkaa köyhien terapeutiksi näillä ehdoilla kun hyväosaisia asiakkaita on ihan riittämiin heitäkin.
Tyhmä vai käynyt erillisen kurssin tähän idiotismiin? Jo elämänkokemus lähipiirissä tai osallisena todellisuutta auttaa ymmärtämään. Kermaperseperheen kultalusikkapersemukulasta ei terapeuttia synny. Tai syntyy, mutta täysin turha sellainen.
Sun kannattaa varmaan vaan vetää niitä nappeja naamaan, kun tolla asenteella terapia ei sua mitenkään auta.
Puhumattakaan sinusta. Holokausti-hermanni.
Jahas. Ketjun sisällöllinen anti näyttää tulleen tiensä päähän.
Heippa!
tv. psykologi jolla on 50v. elämänkokemusta
Viisikymmentä vuotta kermaperseilyä ei ole ”elämänkokemus”. Usko pois.
Toisten elämänkokemusten halveksunta ei luo kenellekään parempaa oloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä halutaan tunkea teraputit muottiin jonne ne ei mahdu edes tunkemalla. Koska jollakulla kirjoittajalla on paljon aggressiota, katkeruutta ja vihaa sisällään.
Tie terapeutiksi on niin pitkä että ilman aitoa kiinnostusta ihminen ei valmistu ammattiin. Matkanvarrella opintonsa keskeyttää ne joista ei siihen ole.
Kiinnostus ei riitä kuin eliitin terapoimiseen. Lässytystä ihmissuhteista ja muuta pinnallista.
Millaisista asioista sinä sitten käyt terapiassa puhumassa? Ihmissuhteista?
Sivusta: todella terapiaa kaipaavat käyvät puhumassa epätodellisuuden tunteista, yrittävät keskittää persoonan takaisin olemukseensa, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikeasta henkisestä/fyysisestä väkivallasta, totaaliköyhyydestä, asunnottomuudesta ja vaikeista päihdeongelmista itsellä/lähimmillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaako tämä siihen että eri yhteiskuntaryhmistä tuleville pitäisi olla eri auttajat?
Ei, vaan joko että näille kuplassa eläville tulisi tarjota ' elämänkoulu- kurssi', jossa heidät altistettaisiin siihen sosiaaliluokkaan määräajaksi ilman omaa tukiverkostoaan/ suhteitaan ja ilman mitään varallisuutta kyllin pitkäksi ajaksi jotta ymmärrys alkaisi aueta edes vähän tai sitten heille, jotka ovat ns. pohjalta nousseet, oikeutettaisiin samaan koulutusta, jossa he voisivat olla osaltaan auttamassa ihmisiä, joiden ongelmat he oikeasti ymmärtävät ja tämä yhdistettynä korkeakoulutuksen saaneiden tietoihin. Yläluokka on suomessa yhä todellisuutta ja he elävät köyhien ahdistuksesta täysin häpeilemättä.
Myös varakkaat ja koulutetut ihmiset käyvät terapiassa. Miten heidän saamansa palvelu paranee siitä, että terapeutilta viedään ihmisoikeudet jollain "karaistusleirillä"? Millä oikeudella ylipäätään riistettäisiin ihmiseltä tämän varallisuus tai sosiaaliset verkostot? Miksi kukaan viitisi alkaa köyhien terapeutiksi näillä ehdoilla kun hyväosaisia asiakkaita on ihan riittämiin heitäkin.
Tyhmä vai käynyt erillisen kurssin tähän idiotismiin? Jo elämänkokemus lähipiirissä tai osallisena todellisuutta auttaa ymmärtämään. Kermaperseperheen kultalusikkapersemukulasta ei terapeuttia synny. Tai syntyy, mutta täysin turha sellainen.
Sun kannattaa varmaan vaan vetää niitä nappeja naamaan, kun tolla asenteella terapia ei sua mitenkään auta.
Puhumattakaan sinusta. Holokausti-hermanni.
Jahas. Ketjun sisällöllinen anti näyttää tulleen tiensä päähän.
Heippa!
tv. psykologi jolla on 50v. elämänkokemusta
Viisikymmentä vuotta kermaperseilyä ei ole ”elämänkokemus”. Usko pois.
Toisten elämänkokemusten halveksunta ei luo kenellekään parempaa oloa.
Eikä turhuudella retosteleminen ammattitaitoa. Kokemattomuusasiantuntijuus puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä halutaan tunkea teraputit muottiin jonne ne ei mahdu edes tunkemalla. Koska jollakulla kirjoittajalla on paljon aggressiota, katkeruutta ja vihaa sisällään.
Tie terapeutiksi on niin pitkä että ilman aitoa kiinnostusta ihminen ei valmistu ammattiin. Matkanvarrella opintonsa keskeyttää ne joista ei siihen ole.
Kiinnostus ei riitä kuin eliitin terapoimiseen. Lässytystä ihmissuhteista ja muuta pinnallista.
Millaisista asioista sinä sitten käyt terapiassa puhumassa? Ihmissuhteista?
Sivusta: todella terapiaa kaipaavat käyvät puhumassa epätodellisuuden tunteista, yrittävät keskittää persoonan takaisin olemukseensa, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikeasta henkisestä/fyysisestä väkivallasta, totaaliköyhyydestä, asunnottomuudesta ja vaikeista päihdeongelmista itsellä/lähimmillä.
Päihdeongelmia, henkistä väkivaltaa, hyväksikäyttöä esiintyy ihan yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Sekä terapeutit että heidän asiakkaansa ovat ihmisiä. Ja siinähän se vika juuri onkin. Ihmiset eivät yleensä saa juuri mitään järkevää tai kunnollista aikaan, koskaan.
Olen samaa mieltä, että psykiatrien ja -terapeuttien luokka näkyy.
Usein lukiessani esimerkiksi perhe-elämää ja lastenkasvatusta koskevia lehtijuttuja tai näiden kasvatusgurujen haastatteluja, huomaan ajattelevani että ohjeissa ja neuvoissa on aika voimakas ylemmän keskiluokkaisuuden klangi. Kaupunkilaisuuskin näkyy. Että kyse ei välttämättä ole siitä, että tutkitusti olisi hyödyllistä toimia teinin kanssa tavalla x, vaan siitä että ylemmän keskiluokan perheissä noin tavataan toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista psykoterapeuttien lyttäämistä tuo kolumni. Noh, kirjoittaja onkin "helsinkiläinen teatterintekijä" kuten itse itsensä esittelee, antanee pätevyyden joka alan asiantuntijaksi.
Minä en kokenut millään tasolla kirjoitusta lyttääväksi. Juuri tällaista _ymmärryksen_ tasoa tarvitaan kehitettäessä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoa.
Yhdysvalloissa on puhuttu nyt tänä vuonna erityisesti siitä, että tummaihoiset tarvitsevat tummaihoisen terapeutin, koska heillä on samanlainen kulttuurikokemus mm. lasikatoista, yhteiskunnallisista asenteista jne. joihin valkoinen henkilö ei törmää. Vähän sama täällä, jos minä terapeuttina yrittäisin ymmärtää romania tai saamelaista ilman kokemusta siitä millaista elo on romaninaisena tai saamelaisnaisena. Mitä ongelmia, vaatimuksia, odotuksia, näkemyksiä, kulttuurisia vivahteita jne. liittyy näihin kahteen rooliin ja tapaan olla ja elää naisena, vaimona, puolisona, äitinä, Suomen kansalaisena, tyttärenä, anoppina jne.
Paljon voi hankkia kirjaviisautta ja sitä kautta yrittää ymmärtää, mutta vasta kokemus itsessään tuo sen syvimmän ymmärryksen. Tätä näkee jo ns. normaalimmassa kaavassakin esim. miesten kokemus maailmasta, naisten kokemus maailmasta. Youtubessa on paljon hyviä videoita, joissa roolit on vaihdettu toistepäin siitä, miten naisia kohdellaan ja kuinka miehet elävät.
Vähän kuin tuossa ketjussa jossa puhuttiin miksi matkustava nainen on miehille monelle tosi huono juttu. Siinä nainen kertoi, ettei uskalla matkustaa yksin vaikka haluaisi ilmeisesti mennä mm. junareiteille Itä-Eurooppaan. Mies siihen kommentoi, että hän on ajanut noita reittejä junilla eikä nähnyt niissä mitään naisten häiriköintiä. Minä itse naisena ymmärrän tätä naista; eiväthän miehet yleensä häiriköikään näkyvästi (kuin kännissä ja kaveriporukassa). Ei kukaan stalkkaa näkyvästi naista. Eivät nämä tällaisen mehet halua jäädä kiinni muiden miesten toimesta; he haluavat itse napata tämän naisen itselleen. Osaako mies katsoa ympärilleen naisen tavoin ja nähdä vaaratilanteita, mahdollisia vaaratilanteita, tietynlaisia katseita ja vartalon asentoja, tietynlaisia äänenpainoja jne. joita naisen pitää jatkuvasti tarkkailla ollessaan liikenteessä ja varsinkin matkustaessaan yksin? Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, että psykiatrien ja -terapeuttien luokka näkyy.
Usein lukiessani esimerkiksi perhe-elämää ja lastenkasvatusta koskevia lehtijuttuja tai näiden kasvatusgurujen haastatteluja, huomaan ajattelevani että ohjeissa ja neuvoissa on aika voimakas ylemmän keskiluokkaisuuden klangi. Kaupunkilaisuuskin näkyy. Että kyse ei välttämättä ole siitä, että tutkitusti olisi hyödyllistä toimia teinin kanssa tavalla x, vaan siitä että ylemmän keskiluokan perheissä noin tavataan toimia.
täsmälleen näin! SOsiologia on siinä mielessä parempi lähtökohta kuin psykologia, että se luontaisesti ja lähtökohtaisesti ottaa huomioon yksilön nimenomaan edustamansa yhteiskunnan ja luokan tasolla. Ja terapeuttihen ei välttämättä ole nähnyt edes psykologian opintoja sosiologiasta puhumattakaan. Terapeutuksi voi kouluttautua olemalla lähtökohtaisesti teologi. Tai fysioterapeutti.
Asian vierestä: Joskus olen miettinyt sitäkin, miltäköhän jostain kuuttakymmentä lähentelevästä rekkakuskimiehestä tuntuu, kun työterveys (esim. meidän työpaikallamme) laittaa hänet puhumaan henkisen puolen asioistaan jollekin vastavalmistuneelle vähän päältä parikymppiselle tyttöselle? Siinä tulee jo triplakuilu: yhteiskuntaluokka, sukupuoli, ikä. Jos olisin kyseinen kuuskymppinen miesrekkakuski, en kyllä kokisi minkäänlaiseksi auktoriteetiksi itseäni huomattavasiti nuorempaa henkilöä ja jäisi avautumiset avautumatta. Itsekin naisena koin tilanteen huomattavan kiusalliseksi ja tuntui, että käynnistäni oli lähinnä se apu, että tämä tyttö sai työkokemusta minun kustannuksellani... käteen jäi tahmainen, hyväksikäytetty olo. Lopetin käynnit lyhyeen. Vastapuolella ei yksinkertaisesti ollut uskottavuutta silmissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista psykoterapeuttien lyttäämistä tuo kolumni. Noh, kirjoittaja onkin "helsinkiläinen teatterintekijä" kuten itse itsensä esittelee, antanee pätevyyden joka alan asiantuntijaksi.
Minä en kokenut millään tasolla kirjoitusta lyttääväksi. Juuri tällaista _ymmärryksen_ tasoa tarvitaan kehitettäessä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoa.
Yhdysvalloissa on puhuttu nyt tänä vuonna erityisesti siitä, että tummaihoiset tarvitsevat tummaihoisen terapeutin, koska heillä on samanlainen kulttuurikokemus mm. lasikatoista, yhteiskunnallisista asenteista jne. joihin valkoinen henkilö ei törmää. Vähän sama täällä, jos minä terapeuttina yrittäisin ymmärtää romania tai saamelaista ilman kokemusta siitä millaista elo on romaninaisena tai saamelaisnaisena. Mitä ongelmia, vaatimuksia, odotuksia, näkemyksiä, kulttuurisia vivahteita jne. liittyy näihin kahteen rooliin ja tapaan olla ja elää naisena, vaimona, puolisona, äitinä, Suomen kansalaisena, tyttärenä, anoppina jne.
Paljon voi hankkia kirjaviisautta ja sitä kautta yrittää ymmärtää, mutta vasta kokemus itsessään tuo sen syvimmän ymmärryksen. Tätä näkee jo ns. normaalimmassa kaavassakin esim. miesten kokemus maailmasta, naisten kokemus maailmasta. Youtubessa on paljon hyviä videoita, joissa roolit on vaihdettu toistepäin siitä, miten naisia kohdellaan ja kuinka miehet elävät.
Vähän kuin tuossa ketjussa jossa puhuttiin miksi matkustava nainen on miehille monelle tosi huono juttu. Siinä nainen kertoi, ettei uskalla matkustaa yksin vaikka haluaisi ilmeisesti mennä mm. junareiteille Itä-Eurooppaan. Mies siihen kommentoi, että hän on ajanut noita reittejä junilla eikä nähnyt niissä mitään naisten häiriköintiä. Minä itse naisena ymmärrän tätä naista; eiväthän miehet yleensä häiriköikään näkyvästi (kuin kännissä ja kaveriporukassa). Ei kukaan stalkkaa näkyvästi naista. Eivät nämä tällaisen mehet halua jäädä kiinni muiden miesten toimesta; he haluavat itse napata tämän naisen itselleen. Osaako mies katsoa ympärilleen naisen tavoin ja nähdä vaaratilanteita, mahdollisia vaaratilanteita, tietynlaisia katseita ja vartalon asentoja, tietynlaisia äänenpainoja jne. joita naisen pitää jatkuvasti tarkkailla ollessaan liikenteessä ja varsinkin matkustaessaan yksin? Tuskin.
Ei varmasti, koska eihän miehen tarvitse osata nähdä tällaisia. Ei miehen tarvitse pelätä, että joku limanuljaska liimautuu ihoon kiinni kädet vähän turhan innokkaina puristamaan sieltä tai täältä, jos katson tämän suuntaan tai satut olemaan väärässä paikassa väärään aikaan pelkän sukupuolesi takia. Tai että, jos antaa numeronsa jollekin puolihuolimattomasti saa siitä ton stalkkerin itselleen. Ei tartte pelätä, että joku mies makaa sinut väkisin ollessasi matkalla yksin.
Miesten pitää lähinnä oppia välttämättän aggresiivisia miehiä, jotka voisivat heittäytyä väkivaltaiseksi heitä kohtaan tai ryöstää rahat.
Tässä halutaan tunkea teraputit muottiin jonne ne ei mahdu edes tunkemalla. Koska jollakulla kirjoittajalla on paljon aggressiota, katkeruutta ja vihaa sisällään.
Tie terapeutiksi on niin pitkä että ilman aitoa kiinnostusta ihminen ei valmistu ammattiin. Matkanvarrella opintonsa keskeyttää ne joista ei siihen ole.